Villakoira

Villakoira
Avaintiedot
Alkuperämaa	Ranska
Rodun syntyaika	1500
Alkuperäinen käyttö	lintukoira
Nykyinen käyttö	seurakoira
Elinikä	n. 10–14 vuotta
Muita nimityksiä	Caniche, Poodle, Pudel, puudeli, villis
FCI-luokitus	Ryhmä 9
Ulkonäkö
Paino	toy-: 3–4 kg kääpiö-: 4–5 kg keskikokoinen: 8–10 kg isovillakoira: 20–25kg
Säkäkorkeus	toy-: 23–28 cm kääpiö-: 28–35 cm keskikokoinen: 35–45 cm isovillakoira: 45–62
Väritys	musta, ruskea, valkoinen, harmaa, punainen ja aprikoosi

Villakoira (caniche), puhekielessä myös puudeli, on koirarotu, joka kuuluu FCI:n ryhmään 9. Villakoirat jaetaan neljään kokomuunnokseen säkäkorkeuden perusteella: toyvillakoira 24–28 cm (ihanne 25 cm) 1 cm:n alitus sallitaan, kääpiövillakoira yli 28–35 cm, keskikokoinen villakoira 35–45 cm ja isovillakoira 45–62 cm . FCI:n jäsenmaissa villakoirista hyväksytään kaikki neljä kokoa, mutta muun muassa Yhdysvalloissa, Englannissa ja Irlannissa villakoirat jaetaan kolmeen kokoluokkaan: "isovillakoira" (standard), "keskikokoinen" (miniature) ja toyvillakoira (toy). Kääpiövillakoiraa ei tunneta tässä jaossa.

Historia

Villakoiran näköisiä koiria on esiintynyt jo varhain kuvataiteessa (piirros vuodelta 1553).

Rodun juuret tulevat Euroopasta, missä villakoira ja sen edeltäjät ovat olleet suosiossa jo vuosisatoja. Nykymuotoisen rodun alkuperämaana pidetään yleensä Ranskaa. Saksan kielen sanaa pudeln, joka merkitsee loiskuttamista, pidetään villakoiran kansainvälisen nimen poodle kantasanana.

Villakoiraa on käytetty vartiointiin ja vesilintujen metsästykseen. Villakoiria käytetään edelleenkin metsästykseen, jonkin verran myös Suomessa. Muissa Pohjoismaissa ne ovat voittaneet paljon metsästyspalkintoja.^lähde?

Villakoiria on pitkään käytetty sirkusesityksissä.

Nykytilanne

Rodun suosio on kasvanut Suomessa alkuajoista, jolloin rekisteröintimäärät pyörivät sadan yksilön ympärillä vuosittain. Villakoiria rekisteröidään nykyään noin 1000 yksilöä vuodessa (vuonna 2008 rekisteröitiin yhteensä 1090 ). Nykyään villakoiria käytetään hyvin vähän alkuperäisissä tehtävissään ja ne ovat enimmäkseen seurakoiria.

Värit

FCI-rotumääritelmä sallii vain yksiväriset villakoirat ja väreistä mustan, ruskean, valkoisen, aprikoosin, harmaan ja punaisen. Punainen hyväksyttiin rotumääritelmään vasta 6.3.2007.

Epätasainen tai epämääräinen turkin väri on vakava virhe.

Kirjavuus sekä valkoiset täplät tai karvat käpälissä ovat hylkääviä virheitä.

Hyväksytyt värit

Musta: kokomusta koira. Väri on syvä eikä vivahda harmaaseen tai siniseen.

Valkoinen: kokovalkoinen koira. Väri on puhdas valkoinen eikä vivahda kermaan tai harmaaseen.

Ruskea: kokoruskea koira. Väri on syvä, tummapuoleinen, tasainen ja lämminsävyinen eikä vivahda beigeen tai vaaleampaan ruskeaan.

Harmaa: kokoharmaa koira. Väri on puhdas harmaa eikä vivahda mustaan tai valkoiseen.

Aprikoosi: kokonaan aprikoosinpunerva koira. Väri ei vivahda beigeen, kermaan tai punaiseen.

Punainen: kokonaan punaruskea koira. Väri ei vivahda aprikoosiin.

Muut värit

Villakoirissa esiintyy myös sinistä, kermanväriä, iän myötä vaalenevia värejä kuten hopea, kirjavia (hylkäävä virhe), merkkivärillisiä (phantom, valkoiset merkit), soopelia, brindleä, mustaa maskia sekä merlevärityksiä. Värit voivat myös yhdistyä toisiinsa, eli esimerkiksi brindlellä koiralla voi olla valkoisia merkkejä. Nämä värit katsotaan FCI-maissa virheellisiksi.

Terveys

Ruskea villakoiranarttu, jonka turkkia ei ole leikattu FCI:n hyväksymään näyttelyleikkausmalliin.

Villakoira on perusterve rotu, ja sillä esiintyy vähän perinnöllisiä sairauksia. Villakoirilla esiintyy jonkun verran silmäsairauksia, kuten harmaakaihia ja etenevää verkkokalvon surkastumista. Joitakin silmäluomen sisäänpäinkääntymiä on havaittu, mutta ne saadaan kuntoon leikkaamalla. Jalostukseen käytettävien koirien silmät tulisikin aina tutkia ennen astutusta, aivan kuin kaikilla muillakin roduilla. Samoin polvet on tutkittava kaikilla kokomuunnoksilla. Isovillakoiralta pitää kuvata myös lonkat ja tehdä SA-biopsia ennen astutusta. Tämä on suositeltavaa myös keskikokoiselle villakoiralle. Epilepsiaa on todettu joillakin yksilöillä.

Trimmaus

Trimmattu villakoira.

Alun perin villakoiraa trimmattiin, jotta koira pystyisi paremmin uimaan ja näin noutamaan metsästäjän ampumat vesilinnut. Uskottiin, että paljaaksi leikattu takaosa helpotti liikkumista ja rintaan jätetty pidempi karva lämmitti keuhkoja. Jalkoihin jätetyt muhvit suojasivat niveliä. Pariisin katukäytävillä hienojen daamien villakoirille leikeltiin muodin mukaisia malleja.

Trimmaustyylit vaihtelivat 1900-luvun mittaan paljon, mihin osittain vaikutti myös trimmaustarvikkeiden laadun paraneminen. Esimerkiksi 1960-luvulla villakoirat jätettiin huomattavasti runsasturkkisemmiksi kuin nykyään.

FCI:n hyväksymät viralliset näyttelyleikkausmallit ovat: moderni leikkaus, mannermainen leijonaleikkaus, skandinaavinen leijonaleikkaus, pentuleikkaus ja englantilainen leijonaleikkaus, mutta myös terrietileikkausta on nähty kehissä. Näyttelyyn villakoiran trimmaa usein ammattitaitoinen trimmaaja, sillä villakoiran näyttelytrimmaus on vaikea aloittelijoille. Kotitrimmi on helppo tehdä ja usein villakoiria näkee itseleikatuissa lyhyissä trimmimalleissa.

Villakoiran turkille suositellaan säännöllistä hoitoa. Näyttelyissä vaadittavan ulkonäön aikaansaamiseksi se on harjaamisen tai karstaamisen ohella aika ajoin pestävä ja föönattava. Villakoirien kuono, tassut ja hännäntyvi on tapana ajella trimmauskoneella paljaiksi. Kotikoirat leikataan yleensä lyhyeen lammasleikkaukseen, jossa turkki on kauttaaltaan parin senttimetrin pituista, päässä on kalotti ja korvakarvat jätetään pitkiksi. Kesällä useat ajavat trimmikoneella koiransa turkin 9 mm:n pituiseksi, jotta koiralla ei olisi kuuma ja turkki ei haittaisi uintia.

SVK

Suomen villakoirakerho – Finska Pudelklubben ry on villakoirien kasvatusta ja harrastustoimintaa edistävä rotujärjestö. Se on perustettu vuonna 1962.

Aiheesta muualla

• Suomen Villakoirakerho ry.
• PCA - Poodle Club of America
• Svenska Pudelklubben
• Poodles in Scandinavia
• Suomen Kennelliiton virallinen rotumääritelmä (pdf)

Ranskalaiset koirarodut

FCI-rodut: Ariégenajokoira | Ariègenseisoja | Auvergnenseisoja | Barbet | Basset artésien normand | Beagle-harrier | Beaucenpaimenkoira |Bichon frisé | Billy | Bordeaux'ndoggi | Bourbonnaisinseisoja | Bouvier | Bretagnenbassetti | Bretoni | Brienpaimenkoira | Briquet griffon vendéen | Chien d'artois | Englantilais-ranskalainen pienriistan ajokoira | Gascognenbassetti | Gascon saintongeois | Grand anglo-français blanc et noir | Grand anglo-français blanc et orange | Grand anglo-français tricolore | Grand basset griffon vendéen | Grand griffon vendéen | Griffon bleu de gascogne | Griffon fauve de bretagne | Griffon nivernais | Isogascognenajokoira | Korthalsingriffoni | Löwchen | Papillon | Petit basset griffon vendéen | Petit bleu de gascogne | Phalène | Picardienpaimenkoira | Picardienspanieli | Poitevin | Pont-audemerinspanieli | Porcelaine | Pyreneittenkoira | Pyreneittenpaimenkoira | Ranskanajokoira | Ranskanbulldoggi | Ranskanseisoja, gascognelaistyyppi | Ranskanseisoja, pyreneläistyyppi | Ranskanspanieli | Saint-germaininseisoja | Sininenpicardienspanieli | Villakoira

Muut SCC:n hyväksymät rodut: Bouletingriffoni | Bruno saint hubert français | Korsikankoira | Provencenajokoira | Saint-usugenspanieli

Harvinaiset rodut: Craunpaimenkoira | Labrit | Languedocinpaimenkoira | Levesque | Savoijinpaimenkoira

Sukupuuttoon kuolleet: Charlesinseisoja | Chien-gris | Dupuynseisoja | Mâtin | Ranskanpodenco | Talbot hound