Villakoira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo koirarodusta. Pölyhiukkasista kertova artikkeli on nimellä pöly.
Villakoira

Jackie Vasteras 20070721-1.JPG

Avaintiedot
Alkuperämaa Ranskan lippu Ranska
Rodun syntyaika 1500
Alkuperäinen käyttö lintukoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Elinikä n. 10–14 vuotta
Muita nimityksiä Caniche, Poodle, Pudel, puudeli, villis
FCI-luokitus Ryhmä 9
Ulkonäkö
Paino toy-: 3–4 kg
kääpiö-: 4–5 kg
keskikokoinen: 8–10 kg
isovillakoira: 20–25kg
Säkäkorkeus toy-: 23–28 cm
kääpiö-: 28–35 cm
keskikokoinen: 35–45 cm
isovillakoira: 45–62
Väritys musta, ruskea, valkoinen, harmaa, punainen ja aprikoosi

Villakoira (caniche), puhekielessä myös puudeli, on koirarotu, joka kuuluu FCI:n ryhmään 9. Villakoirat jaetaan neljään kokomuunnokseen säkäkorkeuden perusteella: toyvillakoira 24–28 cm (ihanne 25 cm) 1 cm:n alitus sallitaan, kääpiövillakoira yli 28–35 cm, keskikokoinen villakoira 35–45 cm ja isovillakoira 45–62 cm [1]. FCI:n jäsenmaissa villakoirista hyväksytään kaikki neljä kokoa, mutta muun muassa Yhdysvalloissa, Englannissa ja Irlannissa villakoirat jaetaan kolmeen kokoluokkaan: "isovillakoira" (standard), "keskikokoinen" (miniature) ja toyvillakoira (toy). Kääpiövillakoiraa ei tunneta tässä jaossa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villakoiran näköisiä koiria on esiintynyt jo varhain kuvataiteessa (piirros vuodelta 1553).

Rodun juuret tulevat Euroopasta, missä villakoira ja sen edeltäjät ovat olleet suosiossa jo vuosisatoja. Nykymuotoisen rodun alkuperämaana pidetään yleensä Ranskaa. Saksan kielen sanaa pudeln, joka merkitsee loiskuttamista, pidetään villakoiran kansainvälisen nimen poodle kantasanana.

Villakoiraa on käytetty vartiointiin ja vesilintujen metsästykseen. Villakoiria käytetään edelleenkin metsästykseen, jonkin verran myös Suomessa.[1]

Villakoiria on pitkään käytetty sirkusesityksissä.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun suosio on kasvanut Suomessa alkuajoista, jolloin rekisteröintimäärät pyörivät sadan yksilön ympärillä vuosittain. Villakoiria rekisteröidään nykyään noin 1000 yksilöä vuodessa (vuonna 2008 rekisteröitiin yhteensä 1090 [2]). Nykyään villakoiria käytetään hyvin vähän alkuperäisissä tehtävissään ja ne ovat enimmäkseen seurakoiria.

Värit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FCI-rotumääritelmä sallii vain yksiväriset villakoirat ja väreistä mustan, ruskean, valkoisen, aprikoosin, harmaan ja punaisen.[3] Punainen hyväksyttiin rotumääritelmään vasta 6.3.2007.

Epätasainen tai epämääräinen turkin väri on vakava virhe.[3]

Kirjavuus sekä valkoiset täplät tai karvat käpälissä ovat hylkääviä virheitä.[3]

Hyväksytyt värit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musta: kokomusta koira. Väri on syvä eikä vivahda harmaaseen tai siniseen.
Valkoinen: kokovalkoinen koira. Väri on puhdas valkoinen eikä vivahda kermaan tai harmaaseen.
Ruskea: kokoruskea koira. Väri on syvä, tummapuoleinen, tasainen ja lämminsävyinen eikä vivahda beigeen tai vaaleampaan ruskeaan[3].
Harmaa: kokoharmaa koira. Väri on puhdas harmaa eikä vivahda mustaan tai valkoiseen[3].
Aprikoosi: kokonaan aprikoosinpunerva koira. Väri ei vivahda beigeen, kermaan tai punaiseen[3].
Punainen: kokonaan punaruskea koira. Väri ei vivahda aprikoosiin[3]

Beesi: koira onabrikoosin yksi muoto

Muut värit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villakoirissa esiintyy myös sinistä, kermanväriä, iän myötä vaalenevia värejä kuten hopea, kirjavia (hylkäävä virhe), merkkivärillisiä (phantom, valkoiset merkit), soopelia, brindleä, mustaa maskia sekä merlevärityksiä. Värit voivat myös yhdistyä toisiinsa, eli esimerkiksi brindlellä koiralla voi olla valkoisia merkkejä. Nämä värit katsotaan FCI-maissa virheellisiksi. Joissain maissa mustavalkoinen, eli harlekiini hyväksytään viralliseksi villakoiran väriksi.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruskea villakoiranarttu, jonka turkkia ei ole leikattu FCI:n hyväksymään näyttelyleikkausmalliin.

Villakoira on perusterve rotu, ja sillä esiintyy vähän perinnöllisiä sairauksia. Villakoirilla esiintyy jonkun verran silmäsairauksia, kuten harmaakaihia ja etenevää verkkokalvon surkastumista. Joitakin silmäluomen sisäänpäinkääntymiä on havaittu, mutta ne saadaan kuntoon leikkaamalla. Jalostukseen käytettävien koirien silmät tulisikin aina tutkia ennen astutusta, aivan kuin kaikilla muillakin roduilla. Samoin polvet on tutkittava kaikilla kokomuunnoksilla. Isovillakoiralta pitää kuvata myös lonkat ja tehdä SA-biopsia ennen astutusta. Tämä on suositeltavaa myös keskikokoiselle villakoiralle. Epilepsiaa on todettu joillakin yksilöillä.

Trimmaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trimmattu villakoira.

Alun perin villakoiraa trimmattiin, jotta koira pystyisi paremmin uimaan ja näin noutamaan metsästäjän ampumat vesilinnut. Uskottiin, että paljaaksi leikattu takaosa helpotti liikkumista ja rintaan jätetty pidempi karva lämmitti keuhkoja. Jalkoihin jätetyt muhvit suojasivat niveliä. Pariisin katukäytävillä hienojen daamien villakoirille leikeltiin muodin mukaisia malleja.

Trimmaustyylit vaihtelivat 1900-luvun mittaan paljon, mihin osittain vaikutti myös trimmaustarvikkeiden laadun paraneminen. Esimerkiksi 1960-luvulla villakoirat jätettiin huomattavasti runsasturkkisemmiksi kuin nykyään.

FCI:n hyväksymät viralliset näyttelyleikkausmallit ovat: moderni leikkaus, mannermainen leijonaleikkaus, skandinaavinen leijonaleikkaus, pentuleikkaus ja englantilainen leijonaleikkaus, mutta myös terrietileikkausta on nähty kehissä. Näyttelyyn villakoiran trimmaa usein ammattitaitoinen trimmaaja, sillä villakoiran näyttelytrimmaus on vaikea aloittelijoille. Kotitrimmi on helppo tehdä ja usein villakoiria näkee itseleikatuissa lyhyissä trimmimalleissa.

Villakoiran turkille suositellaan säännöllistä hoitoa. Näyttelyissä vaadittavan ulkonäön aikaansaamiseksi se on harjaamisen tai karstaamisen ohella aika ajoin pestävä ja föönattava. Villakoirien kuono, tassut ja hännäntyvi on tapana ajella trimmauskoneella paljaiksi. Kotikoirat leikataan yleensä lyhyeen lammasleikkaukseen, jossa turkki on kauttaaltaan parin senttimetrin pituista, päässä on kalotti ja korvakarvat jätetään pitkiksi. Kesällä useat ajavat trimmikoneella koiransa turkin 9 mm:n pituiseksi, jotta koiralla ei olisi kuuma ja turkki ei haittaisi uintia.

SVK[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen villakoirakerho – Finska Pudelklubben ry on villakoirien kasvatusta ja harrastustoimintaa edistävä rotujärjestö. Se on perustettu vuonna 1962.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Villakoira pähkinänkuoressa Suomen Villakoirakerho. Viitattu 22.4.2010.
  2. Rekisteröinnit 1998–2008. Koiramme, 2009, nro 1-2, s. 15–19.
  3. a b c d e f g FCI:n rotumääritelmä, Suomen kennelliiton käännös

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Villakoira.