Toko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Toko on lyhenne sanasta tottelevaisuuskoe, mutta tarkoittaa myös tottelevaisuuskoulutusta. TOKO-kokeessa arvioidaan koiralle opetettujen asioiden hallintaa sekä koiran ja ohjaajan yhteistyötä.

Tottelevaisuuskoulutusta voi suositella kaikille koirille rodusta riippumatta. Koulutuksessa on tarkoitus parantaa ja vahvistaa ohjaajan ja koiran välistä yhteistyötä, opettaa koiralle hallittua käyttäytymistä ja ohjaajalle oikeanlaista koirankäsittelytaitoa. Tottelevainen ja iloinen koira on omistajansa hallinnassa yllättävissäkin tilanteissa. Lähes joka paikkakunnalla järjestetään koirien tottelevaisuuskoulutusta, johon ovat tervetulleet kaikki rokotetut, yli 4 kk ikäiset koirat rodusta riippumatta.

Kilpailuihin tähtäävä tottelevaisuuskoulutus aloitetaan usein jo pienenä pentuna ja ensimmäisenä pennulle opetetaan oikea kontakti ohjaajaan. Pennulle opetetaan jo myös hyvin varhaisessa vaiheessa korkeampien luokkien liikkeitä, kuten ruutua ja tunnistusnoutoa, jotta niistä saataisiin mahdollisimman varmat ja koiralle stressittömät liikkeet sen siirtyessä ylempiin luokkiin.

Säännöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tottelevaisuuskokeessa on neljä kilpailuluokkaa; alokas-, avoin-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Luokat lyhennetään ALO, AVO, VOI ja EVL. Alokas- , avoin- ja voittajaluokassa noudatetaan kansallisia sääntöjä, kun taas erikoisvoittajaluokassa on voimassa kulloinkin säädetyt FCI:n kansainväliset tottelevaisuuskoesäännöt.

Kulloinkin voimassa olevat tottelevaisuuskokeiden säännöt voi tilata Suomen Kennelliitosta (SKL) tai ostaa koepaikalta.

Arvosteluluokat & liikkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alokasluokassa suoritetaan seuraavat liikkeet, joiden suoritustapaa arvioi tuomari.

  • Luoksepäästävyys: Ryhmäliike, jossa koira ja ohjaaja ovat heille osoitetussa paikassa rivissä. Koira on kytkettynä ja istuu tai seisoo ohjaajan vasemmalla puolella, muttei ole käskynalainen. Tuomari lähestyy koiraa edestä ja käsittelee koiraa. Koiran tulee sallia käsittely ollen rauhallinen ja rentoutunut.
  • Paikalla makaaminen (2 minuuttia): Suoritetaan ryhmäliikkeenä. Koirat ovat rivissä, jossa on 3–6 koiraa, n. 3 metrin välein. Ohjaajat käskevät koirat maahan ja poistuvat heille osoitettuun paikkaan noin 20 metrin päähän koirista. Koirien tulee maata rintamasuunnassa. Ajan tultua täyteen ohjaajat palaavat koirien viereen ja käskevät koiran perusasentoon.
  • Seuraaminen kytkettynä: Koiran pitää seurata ohjaajan vasemmalla puolella taluttimen kiristymättä. Tuomari tai liikkeenohjaaja ohjaa koirakkoa antamalla käskyjä kääntyä oikeaan tai vasempaa, tekemään täyskäännöksiä, pysähtymään tai juoksemaan. Pysähdyttäessä koiran tulee istuutua perusasentoon ilman erillistä käskyä. Kaikenlainen poikkeaminen toivotusta ihannesuorituksesta alentaa arvosanaa. Ihanteellisessa seuraamisessa koira pitää yllä kontaktia ohjaajaansa ja työskentee oikealla etäisyydellä motivoituneesti ja tarkasti.
  • Seuraaminen taluttimetta: Kuten seuraaminen taluttimessa, mutta ilman talutinta.
  • Maahanmeno seuraamisen yhteydessä: Liike alkaa seuraamisella (n. 10 m), jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran maahan jatkaen itse kulkuaan (n. 10 m) pysähtymättä. Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee sen perusasentoon. Koiran kuuluisi mennä käskyn saatuaan nopeasti ja liikkeensuuntaisesti maahan.
  • Luoksetulo: Ohjaaja jättää koiran istumaan poistuessaan sen luota hänelle osoitettuun paikkaan (n. 15 m) ja kutsuu koiran luokseen perusasentoon tai eteen istumisen kautta vasemmalle sivulleen.
  • Seisominen seuraamisen yhteydessä: Liike alkaa seuraamisella (n. 10 m), jonka jälkeen ohjaaja käskee koiran seisomaan jatkaen itse kulkuaan (n. 10 m). Ohjaaja palaa koiran viereen ja käskee sen perusasentoon. Koiran olisi tarkoitus pysähtyä käskyn saatuaan nopeasti ja liikkeen suuntaisesti seisomaan.
  • Estehyppy: Ohjaaja käskee koiran hyppäämään esteen yli itsestään poispäin ja käskee koiran seisomaan esteen toisella puolella. Ohjaaja kiertää esteen (kummalta puolelta estettä tahansa) ja asettuu koiran viereen ja käskee sen luvan saatuaan perusasentoon. Esteen korkeuden tulee olla noin koiran säkäkorkeus.
  • Kokonaisvaikutus: Myös koirakon tekemä kokonaisvaikutus arvioidaan. Tuomari kiinnittää huomiota koiran ja ohjaajan yhteistyöhön, sekä siihen, työskenteleekö koira iloisesti ja halukkaasti.

Liikkeet pisteytetään pisteillä 0; 5; 5,5; 6; 6,5; 7; 7,5; 8; 8,5; 9; 9,5 ja 10. Jokaisella liikkeellä on oma kerroin; mitä vaativampi liike, sen suurempi kerroin. Mikäli liikkeellä on suuri kerroin, sen kokonaisvaikutus yhteispisteissä on suurempi, kuin pienikertoimisella liikkeellä.Tokoa voi harrastaa minkärotuinen koira vaan, myös sekarotuinen.

Eteneminen tokossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoimessa-, voittaja- ja erikoisvoittajaluokassa liikkeet vaikeutuvat asteittain osan liikkeistä korvautuessa toisilla. Koira saa siirtyä ylempään luokkaan saatuaan yhden 1. tuloksen, eli yli 80 % maksimipisteistä. Koiran on siirryttävä seuraavaan luokkaan viimeistään saavutettuaan kolme 1. tulosta alemmassa luokassa. Kolme 1. tulosta saavutettuaan koira saa koulutustunnuksen, ALO-luokan koulutustunnus on TK1, AVO-luokan TK2 ja VOI-luokan koulutustunnus TK3. Korkeimman, eli erikoisvoittajaluokan koulutustunnus on TK4, mutta tässä vaiheessa suurin osa koirista saavuttaa samoilla tuloksilla tottelevaisuusvalion arvon.

Koira saa Suomen tottelevaisuusvalion arvon (FIN TVA), kun sillä on kolme 1. palkintoa tottelevaisuuskokeen erikoisvoittajaluokassa kahden eri palkintotuomarin arvostelemana ja laatuarvostelussa virallisessa näyttelyssä vähintään maininnan 'hyvä'.

FIN TVA saa Pohjoismaiden tottelevaisuusvalion arvon saatuaan 1. palkinnon erikoisvoittajaluokassa kahdessa muussa Pohjoismaassa.

Ulkomainen koira saa Suomen tottelevaisuusvalion arvon, kun se on oman maansa tottelevaisuusvalio ja saa yhden erikoisvoittajaluokan 1. palkinnon Suomessa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]