Ranskanbulldoggi
Wikipedia
| Ranskanbulldoggi | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Ranska |
| Rodun syntyaika | 1880-luku |
| Alkuperäinen käyttö | tappelu- ja rottakoira |
| Nykyinen käyttö | seurakoira |
| Muita nimityksiä | ranskis |
| FCI-luokitus | ryhmä 9 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 8-14 kg |
| Säkäkorkeus | 35 cm |
| Väritys | kellanruskea (fawn), juovikas (brindle), valkoinen ja valkoinen tiikerijuovaisin laikuin (pied) |
Ranskanbulldoggi (ransk.Bouledogue français) on pienikokoinen molossikoira.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Alkuperä
Rodun alkuvaiheista tiedetään sen verran, että ranskanbulldoggi, kuten muutkin bulldogit, polveutuvat tiibetindogista tiibetinmastiffista, joista makedonialaiset kehittivät lyhytkarvaiset pelkoa herättävät vahti- ja sotakoiransa makedoniandogit. Näitä koiria tuli foinikialaisten mukan Englantiin, jossa niitä alettiin kutsua "Bretagnen tappelupukareiksi".
Rotu oli suurikokoinen ja luonteeltaan hurja. Sitä risteytettiin myöhemmin useiden muiden rotujen kanssa, ja varsinkin risteytykset terriereiden kanssa tuottivat pienempikokoisia muunnoksia. Ranskan ensimmäiset pienet bulldogit tulivat Normandiaan 1860-luvulla Nottinghamista muuttaneiden pitsinnyplääjien mukan, ja niitä risteytettiin ranskalaista alkuperää olevien koirien kanssa siten, että englantilaisten tappelukoirien rakenne ja ulkonäkö pysyivät lähes muuttumattomina, mutta koko pieneni. Pitkän aikaa ranskanbulldogeja käytettiin rottakoirina ja ne olivat yleisiä etenkin työläisperheissä. Nykyään ranskanbulldoggi on puhtaasti seurakoira.
[muokkaa] Ulkonäkö
Yksi tämän rodun erikoisista yksityiskohdista ovat lepakkomaiset korvat. Ne ovat suuret, leveät, kärjistään pyöristyneet ja ennen kaikkea pystyt.
Rakenteeltaan ranskanbulldoggi on matala ja tiivis, sen pää on kulmikas ja löysä nahka muodostaa sille tyypillisiä poimuja. Kuono on lyhyt, aivan kuin sisään painunut, mikä ei kuitenkaan vaikeuta hengitystä. .
Ranskanbulldoggi on pieni koira, joka painaa 8-14 kg ja on noin 35 cm korkea. Nykyään tosin etenkin näyttelyiden ulkopuolella ranskanbulldoggien koko on kasvanut 15–20 kg:aan.
Ranskanbulldogilla on voimakas nelikulmainen pää, jossa on selvä otsapenger. Kuono on lyhyt ja sisäänpainunut, huulet ovat riippuvat ja koiralla on alapurenta. Kaukana toisistaan katselevat suuret, pyöreät ja tummat silmät. Korvat ovat tyvestä leveät, kärjistään pyöristyvät ja pystyt. Korvia kuvaillaan usein lepakonkorviksi (engl. "bat ears"). Lyhyen, suoran, joskus korkkiruuvimaisen hännän koira pitää alhaalla. Häntää ei ole typistetty. Karvapeite on lyhyttä pehmeää ja sileää.
Ranskanbulldogin kuono on lyhyt ja sisäänpainunut, huulet roikkuvat. Vaikka ranskanbulldogit ovat pieniä, ne ovat voimakkaita ja jänteviä.
[muokkaa] Luonne
Ranskanbulldoggi on seurallinen, iloinen, leikkisä, reipas ja tarkkaavainen. Rotu on aina valmis kaikenlaiseen toimintaan, vaikkapa sitten leikkiin tai lapsia vahtimaan. Ranskanbulldoggi ei hauku helposti eikä usein ja on kärsivällinen. Rotu on itsepäinen, joka vaikeuttaa kouluttamista, ja se tulee hyvin toimeen muiden koirien kanssa. Kuitenkin ranskanbulldogit kokeilevat myös johtajan asemaa, tämän vuoksi koiraa kouluttaessa on oltava johdonmukainen ja ehdoton.
[muokkaa] Terveys
Ranskanbulldoggi on perusterve koirarotu, mutta lyhytkuonoisten rotujen tapaan myös sillä ilmenee hengitysvaikeuksia etenkin kesäkuumalla. Ranskanbulldoggia ei missään tapauksessa tule jättää kuumaan autoon edes muutamaksi minuutiksi, sillä lämpöhalvaus on rodulla yleinen kuolinsyy. Rodun terveyttä on tutkittu Suomessa kannan pienuuden takia vasta vähän aikaa ja rodun jalostussuunnitelma on kirjoitettu vasta vuonna 2008. Rakenteellisista syistä (leveä etuosa, kapea takaosa, suhteellisen sirot tassut) koira on melko huono uimaan ja isommat yksilöt vajoavatkin veteen joutuessaan suoraan pohjaan.
Ranskanbulldogin pennut syntyvät pääosin keisarinleikkauksella ja rotuyhdistys pyrkiikin Suomessa tekemään paljon työtä jotta jalostukseen valittaisiin luonnollisesti synnyttäneiden narttujen jälkeläisiä. Rotu on erittäin haastava kasvattaa ja kasvattajaksi aikovalle suositellaan tarkkaa perehtymistä rodun ominaisuuksiin ja pentujen hoidon erityishaasteisiin.

