Bretagnenbassetti
| Bretagnenbassetti | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | |
| Määrä | Suomessa rekisteröity noin 400[1] |
| Rodun syntyaika | 1500-luku |
| Alkuperäinen käyttö | metsästys |
| Nykyinen käyttö | metsästys- ja seurakoira |
| Elinikä | noin 10 vuotta |
| Muita nimityksiä | fauve |
| FCI-luokitus | ryhmä 6 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 12-18 kg |
| Säkäkorkeus | 32–38 cm |
| Väritys | kultaan vivahtava vehnänvärinen tai kellanruskea |
Bretagnenbassetti (ransk. Basset fauve de Bretagne) on harvinainen ranskalainen ajokoira. Suomeen rotu tuli 1980-luvulla, kanta käsittää noin 400 yksilöä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Koira on muita basset-rotuja pienikokoisempi ajokoira: sen säkäkorkeus on 32–38 cm. Se on jonkun verran korkeuttaan pidempi. Rodun kuono on melko pitkä ja korvat ohuehkot, riippuvat ja melko suuret. Kaula on lyhyt, häntä pitkä ja sirppimäinen. Koira on liikkeissään nopea ja ketterä.
Bretagnenbassetin turkki on karkea, tiivis ja melko lyhyt, väriltään kultaan vivahtava vehnänvärinen, tiilenpunertava tai kellanruskea. Turkki ei koskaan ole pörröinen tai villava.
[muokkaa] Turkin hoito
Turkkia huolletaan säännöllisellä harjaamisella, sekä nyppimällä kuollut karva pois. Koiran turkki on yksilöllinen, mutta yleensä turkki nypitään kahdesti vuodessa. Turkkia ei saa leikata, kuin korkeintaan tassuista ja leuan alta. Turkin karkeus katoaa, mikäli sitä käsitellään saksilla tai koneella.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Bretagnenbassetti on vilkas, metsästysviettinen, herkkä ja toisinaan vahvaluonteinen. Rotu on kuitenkin osoittautunut myös erinomaiseksi kotikoiraksi. Rodulla on saavutettu hyviä tuloksia verijälkikokeissa. Vapaana pitäminen saattaa metsästysvietin vuoksi olla vaikeaa. Rotu tarvitsee vilkkautensa vuoksi paljon aktivointia. Bretagnenbassetti oppii helposti uusia asioita ja yrittää parhaansa miellyttääkseen isäntäänsä. Se sopii hyvin agilityyn, näyttelyihin ja metsästys- tai verijälkikilpailuihin.
[muokkaa] Alkuperä
Rotu on kotoisin Ranskasta, Bretagnen alueelta, missä karkeakarvaisia koiria on käytetty ajueina metsästyksessä tiheikköisissä ja kallioisissa metsissä. Vallankumouksen jälkeen rotu miltei hävisi. Suuremmasta grand fauve de bretagnesta kehitettiin pienikokoisempi rotu risteyttämällä siihen karkeakarvaisia mäyräkoiria, beagleja sekä mahdollisesti myös terrierejä. Uusi rotu soveltui paremmin hitaammalla vauhdilla ajamiseen sekä metsästykseen pienemmillä alueilla.
[muokkaa] Lähteet
- Tapio Eerola: Suomen koirarodut. Tammi 1997.
- Suomen Bassetkerho ry
- Bretagnenbassetin rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)
[muokkaa] Viitteet
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, 21.8.2007)
Tätä sivua ei ole