Amerikanstaffordshirenterrieri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Amerikanstafforshirenterrieri

AmStaff3.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat
Määrä suomessa n. 1100
Alkuperäinen käyttö härkä- ja koiratappelut, rottien metsästys, maatilojen yleistyökoira
Nykyinen käyttö seurakoira, työkoira
Muita nimityksiä Amstaffi
FCI-luokitus ryhmä 3 jaos 3 #286
Ulkonäkö
Paino korkeuden ja painon on oltava suhteessa toisiinsa
Säkäkorkeus nartulla 43–45,5 cm, uroksella 45,5–48 cm
Väritys Mikä tahansa yksivärinen, kirjava tai laikukas on sallittu. Täysin valkoinen, yli 80 % valkoinen, musta punaruskein merkein ja maksanruskea väri eivät ole suositeltavia.

Amerikanstaffordshirenterrieri on amerikkalainen koirarotu. Suomeen ensimmäinen amerikanstafforshirenterrieri saapui vuonna 1985, saksalainen Rachel Vom Simba-Camp. Ensimmäinen kyseisen rodun pentue syntyi Suomessa vuonna 1987.

Amerikanstaffordshirenterrieri on luonteeltaan peloton ja urhea. Sen tulee olla myös avoin ja aktiivinen koira. Amerikanstaffordshirenterrieri ei ole kova haukkumaan, mutta se on kuitenkin hyvin tietoinen omasta reviiristään.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikanstaffordshirenterrieri on vankkarakenteinen, pää on keskipitkä ja kallo on leveä. Leuat voimakkaat, kirsu musta. Purenta on leikkaava, kaula on keskipitkä, paksu ja hieman kaartunut. Silmät ovat tummat, pyöreät ja syvällä ja sijaitsevat kaukana toisistaan.

Luonnekuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikanstaffordshirenterrieri

Amstaffi on toiminnan koira: se haluaa olla mukana ja osallistua kaikkeen mihin isäntänsäkin. Kaiken minkä amstaffi tekee, se tekee tunteella ja "sata lasissa". Niin pusujen antamisen kuin treenaamisenkin. Amstaffi ei ole kova haukkumaan. Se on kuitenkin reviiritietoinen koira, joka ilmaisee napakasti vieraat. Se ottaa vieraat riemuiten vastaan, mutta tervehdittyään jää usein sivummalle tarkkailemaan tilannetta.

Esivanhemmiltaan amstaffi on perinyt yleensä pelottoman ja urhean luonteen sekä suuren kunnioituksen ihmistä kohtaan. Amstaffin tulee olla luonteeltaan avoin ja aktiivinen, ei kyräilevä tai salakavala. Amstaffilla kuuluu myös olla hyvä hermorakenne ja kova kivunsietokynnys. Nämä ominaisuudet tekevätkin amstaffista hyvän lapsiperheen koiran. Amstaffilla on kokoonsa nähden mahtavat voimat, joten se ei sovellu missään tilanteessa perheen pienempien ulkoilutettavaksi.

Urokset saattavat olla kovaluonteisia ja dominoivia, kun taas nartut pyrkivät saamaan päämäärään oveluudella. Amstaffin omistajan on hyvä perehtyä koiran käyttäytymiseen sekä rodun historiaan ymmärtääkseen koiransa motivaatioita toimia erilaisissa tilanteissa.

Amstaffin toimintakyky ja halua tehdä työtä yhdessä isäntänsä kanssa tulisi hyödyntää hakeutumalla johonkin ohjattuun harrastustoimintaan. Amstaffi ei ole tyypillinen palveluskoirarotu, joka tekee "kaiken" pyydetyn. Amstaffi täytyy motivoida hyvin harjoitukseen, muuten se kyllästyy eikä koe mitään tarvetta toteuttaa isäntänsä pyyntöjä. Amstaffin koulutus vaatii siis pitkää pinnaa, mielikuvitusta sekä huumorintajua.

Amstaffit käyttävät mielellään leukavoimiaan, ja jos kasvattaja ei saa sitä henkisesti väsytettyä, niin se saattaa purkaa turhautumisensa kodin irtaimistoon. Myös koirat tarvitsevat lepopäivänsä palautuakseen niin fyysisestä kuin psyykkisestä rasituksesta.

Vielä sananen aggressiosta: rotujamme on jo vuosisadan ajan jalostettu perhe- ja näyttelykoiraksi karsimalla rodun halukkuutta ottaa mittaa saman sukupuolen lajikumppaneistaan. Tosiasia kuitenkin vielä nykyäänkin on, että amstaffi saattaa aikuisena osoittaa aggressiivisuutta muita saman sukupuolen edustajia kohtaan. Tätä piirrettä voi tehokkaasti hillitä, mikäli koira saa pienestä pitäen oikeita käyttäytymismalleja, ts. se ei näe muiden koirien tappelevan eikä se joudu itse hyökkäyksen kohteeksi. Omistajan kannattaa panostaa pentuajan positiivisiin sosiaalisiin kontakteihin, sillä jo yksi huono kokemus saattaa laukaista aikuisena koira-aggressiivisuuden.


Amstaffi on oiva koira aikuiselle, aktiiviselle ja paljon ulkoilevalle ihmiselle. Amstaffi ei välttämättä sovellu ulkoilutettavaksi koirapuistoissa. Vaikka se itse olisikin sosiaalinen, se voi kuitenkin ottaa haasteen vastaan. Jälki voi olla tällöin todella ilkeän näköistä ja vaikutukset koiran luonteeseen lopunikäiset. Amerikanstaffordshirenterrieri on kokoonsa nähden voimakas koira, jonka täytyy aina ja joka paikassa olla omistajansa hallinnassa!

Narttupentu on yleensä luonteeltaan sopeutuvaisempi ja pehmeämpi kuin uros. Nartun ensimmäinen juoksu alkaa n. 6-7 kk:n iässä ja tulee kaksi kertaa vuodessa nartun elämän loppuun saakka. Narttu kannattaa steriloida, mikäli sillä ei aiota teettää pentuja. Se helpottaa nartun ja koko perheen elämää. Sterilointi ei ole este näyttelyharrastukselle. Nartun terveys ei myöskään kärsi millään tavoin vaikka sillä ei teetetäkään koskaan pentuja.

Urospentu on luonteeltaan itsenäisempi, itsepäisempi ja tasaisempi kuin narttu. Uros alkaa nostaa jalkaansa eli merkkailla 6-12 kk:n iässä. Samoihin aikoihin se huomaa, että koiria on kahta eri sukupuolta. Se alkaa myös kiinnostua narttujen hajuista. Uros saattaa kuuroutua täysin isäntänsä käskyille, mikäli se haistaa juoksuaikaisen nartun lähettyvillä. Ensimmäinen uhma- tai murrosikä voi tulla 8-10 kk:n iässä. Koiran kuulo tuntuu huonontuvan käskyille, jotka eivät sitä miellytä. Se voi haluta kokeilla voimiaan, pääasiallisesti henkisesti, ihmisiin ja voi osoittaa halukkuutta tapella muiden urosten kanssa. Tässä iässä ei saa antaa periksi temppuilevalle urokselle. Sille näytetään "kaapin paikka" jos se yrittää alistaa perheenjäseniä.

Kun uhmaikäinen pentu on määrätietoisella kasvatuksella saatu aisoihin, on uroskin sävyisä ja rauhallinen aikuisena. Siitä saattaa kuitenkin aikuisena tulla sietämätön terroristi, jos se on pentuna saanut liiaksi omaa tahtoaan läpi. Seuraava uhmavaihe saattaa tulla noin kahden vuoden iässä. Tästä selviää jo helpommin, jos ensimmäiseen uhmaikään on reagoitu tarpeeksi jämäkästi. Uhmaiän voimakkuuteen vaikuttaa myös hyvin paljon koiran luonne. Narttujen ja pehmeiden urosten uhmaiät ovat usein lievempiä.

Rodun kasvattaminen Tanskassa on ollut kiellettyä vuodesta 2010.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta amerikanstaffordshirenterrieri.