Eurasier

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eurasier

Eurasier liegend.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Saksan lippu Saksa
Määrä Suomessa 700 yksilöä
Rodun syntyaika 1960-luku
Alkuperäinen käyttö seurakoira
Nykyinen käyttö seurakoira
FCI-luokitus ryhmä 5
Ulkonäkö
Paino uros 23–32 kg, narttu 18–26 kg
Säkäkorkeus urokset 52–60, ihanne 56 cm cm ja nartut 48–56 cm, ihanne 52 cm
Väritys kaikki paitsi maksanruskea, valkoinen ja valkokirjava

Eurasier on saksalainen pystykorvainen koirarotu. Suomessa kanta on noin 700 yksilöä.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurasier on keskikokoinen ja tasapainoisesti rakentunut koira. Sillä on keskipitkä karhea karva. Eurasier voi olla melkein minkä värinen tahansa. Vain maksanruskea, valkoinen ja valkokirjava eivät ole rotumääritelmässä hyväksyttyjä. Urosten säkäkorkeus on 52–60 cm, ihanteellinen säkäkorkeus on 56 cm. Narttujen säkäkorkeus on 48–56 cm, kun ihanteellinen koko on 52 cm.

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurasier on itsevarma, rauhallinen ja sillä on korkea ärsytyskynnys. Se on pidättyväinen vieraita kohtaan, mutta vihaisuus tai arkuus eivät kuulu rodun luonteenpiirteisiin. Eurasier ei hauku turhasta. Se soveltuu hyvin seurakoiraksi kaupunkiasuntoon ja perheeseen jossa on lapsia. Eurasier ei ole pelkkä ulkokoira. Se on suhteellisen helppo koulutettava eri harrastuslajeihin. Rotumääritelmän mukaan eurasierilla ei ole riistaviettiä, mutta sitä kuitenkin esiintyy joillain yksilöillä.

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rodun kehitti Julius Wipfel yhdessä Charlotte Baldamuksen ja muiden rodusta kiinnostuneiden kanssa. Rotu syntyi vuonna 1960, kun chow chow ja deutscher wolfspitz (keeshond) risteytettiin. Rotuun on käytetty kerran myös samojedinkoiraa. Rotua on nimitetty aluksi wolf-chowksi. FCI hyväksyi eurasierin rotumääritelmän vuonna 1973. Ensimmäiset eurasierit tuotiin Suomeen 1980-luvun lopulla.

Terveys ja turkin hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perinnöllisinä sairauksina eurasiereilla on esiintynyt lonkkavikaa, vuonna 1987-9/2007 tutkituista (252) 29,7%:lla. Lisäksi rodulla on esiintynyt tutkituista (147) 10,2%:lla muutoksia kyynärnivelissä. Turkki harjataan noin kerran viikossa. Metallikampa on paras apuväline. Turkki pestään tarvittaessa ja se kannatta kuivata hiustenkuivaajalla, jotta ei tule hotspot:teja. Silloin ihoon tulee kuuma ja kostea läikkä, joka aiheuttaa kirvelyä ja kuumotusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]