Dobermanni

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dobermanni

Dobermann.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Saksan lippu Saksa
Rodun syntyaika 1800-luku
Alkuperäinen käyttö suojelukoira
Nykyinen käyttö seurakoira, suojelu- ja vahtikoira
Elinikä noin 12 vuotta
Muita nimityksiä dobberi, dobbi, dobsu, Dobermann Pinscher, dobermann
FCI-luokitus ryhmä 2 jaos 1 #143
Ulkonäkö
Paino 32–45 kg
Säkäkorkeus urokset 68–72 cm, nartut 63–68 cm
Väritys musta tai ruskea ruosteenpunaisin, selkeästi rajatuin ja näkyvin merkein

Dobermanni on saksalainen, FCI:n 2 ryhmään (pinserit, snautserit ja molossityyppiset koirat) kuuluva keskikokoinen koirarotu. Rotu on yksi maailman tunnetuimmista, ja totuttu näkemään häntä ja/tai korvat typistettynä. Suomessa ja suuressa osaa Eurooppaa typistäminen on eläinsuojelulakien nojalla nykyään kielletty.

Sisällysluettelo

Ulkonäkö [muokkaa]

Dobermann on keskikokoinen lihaksikas ja voimakasrakenteinen. Ihannekoira on linjoiltaan elegantti, uljasryhtinen, olemukseltaan temperamenttinen ja ilmeeltään päättäväinen. Säkäkorkeus uroksilla 68–72 cm ja nartuilla 63–68 cm. Pää on voimakas, kuono pitkähkö, korvat ovat keskikokoiset ja katse valpas. Paino uroksilla on noin 40–45 kg ja nartuilla noin 32–35 kg, keskikoko on toivottava.

Dobermannin väritys on musta tai maksanruskea selkein ruosteenpunaisin merkein. Myös isabellaa eli liilaa ja sinistä väriä syntyy ajoittain, mutta nämä värit eivät ole Euroopassa toivottuja.

Karva on lyhyt, kova ja tiheä. Karvapeite on tiivis, myötäilee koiraa sileästi ja sitä on tasaisesti kaikkialla. Alusvilla ei ole hyväksyttävää. Dobermannin tulee, erityisesti urosten, näyttää rungoltaan lähes neliöltä. Raajat ovat voimakkaat ja tassut lyhyet sekä tiiviit. Kaula on pitkähkö verrattuna päähän ja runkoon. Kaulan asento on ryhdikäs ja jalo.

Luonne ja käyttäytyminen [muokkaa]

Maksanverinen (merkein) dobermanni nykytyylin mukaisesti typistetyin korvin.

Dobermanni on seura-, suojelu- ja palveluskoira.

Dobermann on perusolemukseltaan ystävällisen rauhallinen, perheeseen kiintynyt ja lapsirakas. Dobermannilla tulee olla eloisa temperamentti ja kohtuulliseksi määriteltävä terävyys. Ärsytyskynnys tulee olla kohtuullisen korkea. Toimintakyky, ohjattavuus, rohkeus ja kovuus ovat myös toivottavia ominaisuuksia. Itsevarmuuteen ja pelottomuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Dobermannin rotumääritelmän luonneosan virheitä ovat muun muassa puuttuva itsevarmuus, liiallinen temperamentti, liioiteltu terävyys sekä liian alhainen tai liian korkea ärsytyskynnys. Hylkäykseen johtavat virheet ovat arkuus, hermostuneisuus ja aggressiivisuus. Dobermanni on erittäin aktiivinen palveluskoira, joka tarvitsee runsaasti liikuntaa ja aktiviteetteja.

[1]

Piirros dobermannista vuodelta 1909. Vanhaan tyyliin lyhyiksi typistetyt korvat.

Terveystilanne [muokkaa]

Koirilla on löydetty yli 450 perinnölliseksi luokiteltavaa sairautta ja lisää löydetään koko ajan. Sairauksia löytyy myös Dobermannilta. Osa on laajalle levinneitä ja hyvin tunnistettuja, osa satunnaisia, harvoin todettuja. On oletettavaa, että lisää meille tuntemattomia, muilla roduilla listattuja sairauksia löytyy tulevaisuudessa myös Dobermannilta.

Dobermannin kaksi vakavinta perinnöllistä sairautta ovat sydänsairaus – dilatoiva kardiomyopatia (DCM) ja maksasairaus - dobermannin hepatiitti (DH), joka kuuluu ryhmään krooniset aktiiviset hepatiitit (CAH). Molemmille em. sairauksille on tyypillistä, että koiralla on oireeton vaihe, jossa koira ulkonaisesti vaikuttaa täysin terveeltä, mutta tutkimuksissa voidaan joskus löytää tyypillisiä muutoksia. Muutokset ohjaavat tarkempiin tutkimuksiin, joiden perusteella voi olla mahdollista määrittää onko kysymyksessä näiden sairauksien oireeton vaihe ja aloittaa mahdollinen hoito sairauden etenemisen hidastamiseksi. Oireettomassa vaiheessa koirat vaikuttavat normaaleilta. Molemmat sairaudet aiheuttavat kliinisessä muodossaan koiran vakavan sairastumisen ja vaihtelevan lyhyen jäljellä olevan elinajan.

Muita vakavia sairauksia, jotka voivat olla vammauttavia tai kuolemaan johtavia, ovat vatsalaukun laajentuma tai kiertymä, verenvuototaipumus eli v.Willebrand’n tauti, kaularangan instabiliteetti eli wobbler, ristisidevammat ja harmaakaihi. Vähemmän vakaviksi sairauksiksi Dobermannilla luetaan lonkkanivelen kasvuhäiriö eli HD, silmäsairaus eli PHTVL/PHPV, spondyloosi, kasvaimet, suolistosairaudet ja ihosairaudet. Dobermanni kuuluu PEVISAan.

Sininen (ei FCI:n hyväksymä väri) dobermanni

Rodun tilanne Suomessa [muokkaa]

Dobermannien rekisteröintimäärät Suomessa romahtivat typistyskiellon jälkeen ja viime vuosina rekisteröintimäärät vuositasolla ovat pyörineet 200:n molemmin puolin. Vuonna 2009 Dobermanneja rekisteröitiin 194, mikä on pienin määrä vuoden 2003 jälkeen. Ulkomaantuonteja näistä oli 40 koiraa, eli hieman yli 20% rekisteröintimäärästä. Pentueita rekisteröitiin tuollon 25.

Isabella (ei FCI:n hyväksymä väri) dobermanni

Kilpailutuloksia Suomesta [muokkaa]

Viimeisen viiden vuoden sisällä (2002-2007) dobermannien tuloksia TOKO:sta on yhteensä 406 kappaletta. Niistä 47 kappaletta korkeimmasta luokasta, erikoisvoittajasta. Vuonna 2006 tuloksia tottelevaisuuskokeista oli yhteensä 132, mikä kertoo reippaasta aktiivisuuden noususta osaanottajien keskuudessa, aiempiin vuosiin (2005: 73 tulosta, 2004: 75 tulosta, 2003: 42 tulosta, 2002: 77 tulosta) verrattuna.

Dobermanni kuuluu koirarotuihin, joilla on PK-oikeudet.

Palveluskoirien viestikokeesta viiden vuoden sisällä (2002-2007) tulleita tuloksia dobermanneilta on 27 kappaletta. Rodun edustajia lajissa on tänä aikana kisannut 22 koiraa.

Palveluskoirien suojelukokeesta viiden vuoden sisällä (2002-2007) tulleita tuloksia dobermanneilta on 88 kappaletta. Rodun edustajia lajissa on tänä aikana kisannut 75 koiraa.

Palveluskoirien jälkikokeen tuloksia dobermanneilla viiden vuoden sisällä (2002-2007) on 429 koiralta. Rodun edustajia lajissa on tänä aikana kisannut 294 koiraa.

Palveluskoirien hakukokeesta viiden vuoden sisällä (2002-2007) tulleita tuloksia on 408 kappaletta. Rodun edustajia lajissa on tänä aikana kisannut 283 koiraa. [2]

Dobermanni-narttu

Lähteet [muokkaa]

  • Tapio Eerola: Suomen koirarodut. Kustannusosakeyhtiö Tammi 1997.
  • Joanna Walker: The NEW Dobermann Pinscher. Howell Book House 1983.

Viitteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dobermann.