Suursnautseri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Stablemaster's NORTHERN HOPE(Poznan2006).jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Saksan lippu Saksa
Määrä Suomessa yli 4 500 ja kääpiösnautsereita lähes 13 000[1]
Alkuperäinen käyttö vahti- ja seurakoira
Nykyinen käyttö seura-, vahti- ja harrastuskoira
Muita nimityksiä riiseni
FCI-luokitus ryhmä 2
Ulkonäkö
Paino 35–47 kg
Säkäkorkeus 60–70 cm
Väritys musta, pippuri ja suola (harmaa)

Suursnautseri (Riesenschnauzer) on suuri ja voimakas snautsereihin kuuluva koirarotu. Suursnautserin rohkeus, rauhallisuus ja luotettavuus ovat tehneet siitä suositun palvelus- ja käyttökoiran.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karkea, jäykkä ja tiheä karvapeite on väriltään puhdas musta tai harvinaisempi pippuri&suola. P&s-värisillä on tumma, värisävyyn sopiva naamio. Liian vaaleat merkit päässä, rinnassa tai raajoissa eivät ole toivottuja. Tunnusomaisia ovat kuono-osan karkea parta ja silmiä varjostavat tuuheat kulmakarvat.

Suursnautserin säkäkorkeus on noin 60–70 senttimetriä ja paino 35–47 kilogrammaa. Suursnautseri sopii seura- ja palveluskoiraksi.

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suursnautserin karkean turkin hoito vie aikaa. Se on trimmattava (nypittävä) noin kaksi kertaa vuodessa ja näiden kertojen välillä se on siistittävä. Tuuhean parran hoito muodostaa tärkeän osan suursnautserin hygieniasta. Parta on pidettävä kuivana ja puhtaana sekä kauniisti muotoiltuna. Oikein hoidettuna suursnautserista ei koskaan lähde karvaa, sen turkki on vettä ja likaa hylkivä ja pysyy helposti puhtaana.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnusomaisia luonteenpiirteitä ovat peloton kamppailunhalu yhdistettynä rauhallisuuteen ja harkitsevaisuuteen sekä lahjomattomaan uskollisuuteen. Hyvin kehittyneet aistit, älykkyys, oppivaisuus, voimakkuus, kestävyys, nopeus, säänkestävyys ja sairauksien vastustuskyky tekevät suursnautserista kestävän kovaankin käyttöön. Suursnautseri on valpas, peloton, kamppailunhaluinen ja lujahermoinen koira, jolla on runsaasti temperamenttia ja vilpitöntä palveluintoa. Se kiintyy erittäin tiukasti yhteen ihmiseen (tai perheeseen), jolle se osoittaa rajatonta uskollisuutta, mutta ei kuitenkaan koskaan alistu ”tohvelisankarin” asemaan, vaan haluaa nauttia omistajan taholta arvostusta. Suursnautseri saattaa ajoittain heittäytyä varsin itsepäiseksikin.

Uros, jonka on oltava suurempi ja voimakkaampi, on varttuneessa iässä järkevämpi ja vakavampi. Se on ryhdikkäämpi ja halukkaampi kamppailuun kuin narttu. Narttu on mukautuvaisempi ja helpompi tottumattomalle käsiteltäväksi, mutta toisaalta jonkin verran oikukas.

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suursnautseri on monipuolinen harrastuskoira. Se on osoittanut ainutlaatuisen kestävyytensä, sitkeytensä ja nopeutensa jälki-, viesti-, haku-, suojelu-, ipo-, sekä etsintäkokeessa. Suursnautsereilla on harrastettu perinteisten palveluskoiralajien lisäksi mm. agilityä, vesipelastusta, vetohiihtoa ja koirajuoksua. Se on myös väsymätön kaveri lenkkipoluilla, hiihtoladuilla tai kesällä uintiretkillä.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suursnautsereilla esiintyy perinnöllisinä sairauksina lonkkanivelen kasvuhäiriötä, jonkin verran silmäsairauksia (lähinnä PHTVL) sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa. Vuonna 2005 tehdyssä terveystutkimuksessa todettiin suursnautsereiden olevan tapaturma-alttiita ja niillä esiintyy perinnöllisten sairauksien lisäksi virtsatietulehduksia ja syöpää. Suursnautsereiden keski-ikä on noin kahdeksan vuotta. Suursnautseri kuuluu Suomen Kennelliiton Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan PEVISAan. Suursnautserilla on lonkkakuvauspakko ja rekisteröinnin alaraja on lonkkakuvauslausunto C. Myös molempien vanhempien silmät on tutkittava ennen pennuttamista. Nämä säännöt ovat voimassa 31.12.2008 asti.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto, 2.11.2007)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suursnautseri.