Englanninvinttikoira

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Englanninvinttikoira

GraceTheGreyhound.jpg

Avaintiedot
Alkuperämaa Lähi-itä ja Egyptin lippu Egypti/ Iso-Britannia
Määrä Suomessa rekisteröity 1 885 kpl
Rodun syntyaika hyvin vanha rotu
Alkuperäinen käyttö metsästys
Nykyinen käyttö juoksu- ja seurakoira
FCI-luokitus ryhmä 10
Ulkonäkö
Paino uros 30–38 kg, narttu 25–30 kg
Säkäkorkeus uroksilla 71–76 cm
nartuilla 68–71 cm
Väritys kaikki värit sallittuja

Englanninvinttikoira eli greyhound on maailman nopein koirarotu, jonka huippunopeus on jopa yli 80 km/h. Se on näkömetsästäjä, joka juoksee saaliinsa kiinni. Nopeimmillaan englanninvinttikoira liikkuu laukaten, ja sen kaikki jalat ovat irti maasta kahdessa laukan neljästä vaiheesta. Englanninvinttikoira kuuluu maailman kolmen nopeimman maaeläimen joukkoon, sitä nopeampia ovat vain gepardi ja eri lähteistä riippuen hanka-antilooppilähde?.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

FCI:n rotumääritelmän mukainen ihannekorkeus englanninvinttikoiraurokselle on 71–76 cm, nartulla 68–71 cm. Koiran turkki on lyhyt ja sileä. Värejä ja niiden yhdistelmiä on paljon, esimerkiksi valkoinen, fawn, punainen, musta, sininen ja erilaiset brindlen (tiikerijuovaisen) sävyt. Lisäksi mainitut sävyt voivat yhdistyä valkoisen kanssa (esimerkiksi valko-fawn, valko-brindle).

Englanninvinttikoirat ovat erittäin voimakasrakenteisia, lihaksikkaita ja linjakkaita koiria. Ruumiinrakenne on ihanteellinen juoksemiseen. Englanninvinttikoiralla on pitkä kaula, pää ja kuono sekä pienet, taaksepäin taittuneet niin sanotut ruusukorvat. Rintakehä on syvä ja vyötärö kapea. Jalat ovat pitkät ja hyvin lihaksikkaat, häntä pitkä ja kaareutuva. Tassut ovat kiinteät, ja anturoiden välissä on räpylät.

Näyttely- ja juoksulinjaiset koirat ovat ruumiinrakenteeltaan erilaisia. Näyttelylinjaisilla koirilla on useimmiten syvempi rinta, terävämmät kulmaukset ja enemmän massaa kuin juoksulinjaisilla.

Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juokseva englanninvinttikoira.

Englanninvinttikoirat ovat kotioloissa useimmiten rauhallisia ja helppoja lemmikkejä. Rotu on yleensä sopeutuvainen, lempeä, tasainen ja ihmisiinsä syvästi kiintyvä. Englanninvinttikoirat ovat myös avoimia uusia ihmisiä kohtaan ja tekevät mielellään tuttavuutta.

Englanninvinttikoirat sopivat hyvin myös kaupunkiasumiseen, sillä kotona englanninvinttikoira torkkuu ja tarkkailee ihmisiä. Lisäksi rotu ei yleensä juuri hauku. Englanninvinttikoira kuitenkin tarvitsee säännöllistä vapaana juoksemista: jos tätä mahdollisuutta ei ole, koira purkaa turhautumisensa kotona. Englanninvinttikoira ei ole kestävyysurheilija vaan sprintteri, joten sen suhteellinen liikunnan tarve on pienempi kuin muilla vastaavan kokoisilla koirilla. Säännöllinen ulkoilu ja vapaana juoksuttaminen takaavat sen, että englanninvinttikoira viettää sisälläoloajan rauhallisesti.

Englanninvinttikoiralla on hyvin voimakas saalistusvietti, ja se lähtee helposti juoksevan kohteen perään. Esimerkiksi kotona sisäkissan kanssa hyvin toimeen tuleva englanninvinttikoira voi ulkona lähteä saalistamaan vapaana juoksevaa kissaa. Vapaana juoksutettaessa paikan valinta on tärkeää, sillä englanninvinttikoira voi nopeutensa ansiosta hetkessä hävitä horisonttiin. Useimmiten koira kuitenkin palaa takaisin, kun se kadottaa näköyhteyden takaa-ajettavaan.

Harrastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omistajan kiinnostuksen mukaan englanninvinttikoiran kanssa voi harrastaa rata- ja maastojuoksua, koiranäyttelyjä sekä jossain määrin jopa agilitya ja tokoa, mutta aktiivisesti kilpailevia koirakoita ei ainakaan Suomessa ole. Englanninvinttikoira ei ole palveluskoiraoikeuksia, joten ne eivät saa kilpailla PK-kokeissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninvinttikoira kuuluu maailman vanhimpiin koirarotuihin. Sitä pidetään nykyisin englantilaisena rotuna, mutta rodun alkukoti on itämailla, lähinnä Egyptissä, missä sitä on käytetty lemmikkinä ja metsästyskoirana. Vuosina 1000–1500 rodusta tuli ylhäisön suosikki, sillä ruhtinaat halusivat itselleen nopeimmat koirat. Tavallisia kansalaisia kiellettiin jopa kuolemanrangaistuksen uhalla omistamasta englanninvinttikoiraa. Rodun nopeutta alettiin kehittää, kun juoksukilpailuista tuli harrastus. Englanninvinttikoiria on kuvattu paljon taiteessa.

Rodun nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninvinttikoiran englanninkielinen nimi greyhound tarkoittaa suoraan suomeksi käännettynä harmaata ajokoiraa. Erään tulkinnan mukaan se on muotoutunut sanasta greek hound, kreikkalainen ajokoira. Se johtuisi siitä, että ensimmäiset englanninvinttikoirat saattoivat saapua Britteinsaarille Kreikan vaikutuspiiristä roomalaisten tai foinikialaisten kauppiaitten mukana.

Muitakin tulkintoja löytyy. Aika yleisesti myös uskotaan, että nimi juontuu vanhaenglannin sanasta grighund, jossa hund vastaa nykymuotoista sanaa hound, mutta sanan grig merkitys on tuntematon.

Pokornyn Indogermanisches Woerterbuch (s. 441-442) sanoo myös, että "greyhound" ei tarkoita "harmaata ajokoiraa" vaan nimen alkuosa juontuu indoeurooppalaisesta kantasanasta *g'her, joka tarkoittaa "loistoa" tai "kimallusta". On myös väitetty, että nimitys greyhound johtuu gaelinkielisestä sanasta grei, joka tarkoittaa uljasta tai ylvästä.

Espanjankielinen galgo on myös vastaava kahden merkityksen sana: varsinaisesti se tarkoittaa nimenomaan espanjanvinttikoiraa, toisaalta myös yleisemmin vinttikoiraa.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninvinttikoira on rotuna terve, eikä koirilla juuri ole perinnöllisiä sairauksia. Lääkinnässä ja etenkin anestesiassa tulee ottaa huomioon rodun hidas maksan toiminta ja pieni rasvaprosentti ja siksi noudattaa varovaisuutta. Syvästä rintakehästään huolimatta englanninvinttikoirat eivät ole alttiita mahalaukun kiertymälle.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Englanninvinttikoira.