Saluki
Wikipedia
| Saluki | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Lähi-itä |
| Määrä | Suomessa rekisteröity n. 2 300[1] |
| Rodun syntyaika | n. 6 000 eaa. |
| Alkuperäinen käyttö | Metsästyskoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja näyttelykoira |
| Elinikä | 12 vuotta-15 vuotta |
| Muita nimityksiä | persianvinttikoira |
| FCI-luokitus | ryhmä 10 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 20-30 kg |
| Säkäkorkeus | 58-71cm |
| Väritys | Kaikki värit ja väriyhdistelmät sallittu |
Saluki eli Persianvinttikoira (tunnetaan myös nimellä gasellikoira[2]) on suurikokoinen vinttikoira. Rotu kuuluu maailman vanhimpiin, sillä salukeja tai niiden läheisiä eläimiä esiintyy monenlaisissa arkeologisissa löydöissä ajalta 5 000–6 000 eaa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ulkonäkö
Salukilla on muiden vinttikoirien tapaan varsin ylväs ulkonäkö, ja siitä heijastuu itämaista tyylikkyytä. Salukeista löytyy kahta erilaista muunnosta: pitkä- ja sileäkarvainen, joista jälkimmäinen on huomattavasti harvinaisempi. Rodun turkki saa rotumääritelmän mukaan olla minkä värinen tahansa, myös kaikki väriyhdistelmät sallitaan. Salukin pituus on yleensä suunnilleen sama kuin säkäkorkeus, vaikka yleisvaikutelma saattaakin olla erilainen. Urosten säkäkorkeus on 58-71 cm, nartuilla hieman pienempi.
[muokkaa] Luonne ja käyttäytyminen
Salukilla on metsästyskoiran luonnetta, ja se osaa metsästää tehokkaasti. Vieraita kohtaan salukit ovat yleensä varautuneita, mutta eivät aggressiivisesti. Omistajalta vaaditaan ehdotonta määrätietoisuutta sekä kärsivällisyyttä salukia koulutettaessa.
Saluki pysyy leikkisänä koko elämänsä läpi ja viihtyy huomion keskipisteenä. Salukit ovat valppaita vahtikoiria. Rotu on energinen ja tarvitsee paljon liikuntaa purkaakseen energiaansa, ikävyyksiä saattaa olla tiedossa jos koira ei saa olla riittävää määrää ulkona. Rotua voidaan pitää hienohelmana, joten sateessa se ei erityisemmin viihdy. Salukeilta puuttuu lisäksi pohjavilla, joten ne eivät ole tarhakoiria.
[muokkaa] Alkuperä
Salukin juuret löytyvät Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta jo noin 6000 vuotta eaa. Sitä voidaan pitää ehkä maailman vanhimpana koirarotuna. Rodun ulkonäkö ja käyttötarkoitus ovat säilyneet lähes ennellaan tähän päivään saakka.
Salukeilla oli aivan erityinen asema islaminuskoisten keskuudessa, vaikka uskonnon mukaan koirat ovat yleensä saastaisia. Salukeita pidettiin "Allahin lahjana maailmalle". Salukia ei voinut ostaa, vaan sen saattoi saada ainoastaa lahjaksi. Kiimaisia narttuja suojeltiin uroksilta, jotta rotu pysyisi puhtaana. Kerrotaan, että saluki sai nukkua isäntäsä kannsa teltassa ja syödä samaa ruokaa kuin isäntä.
Suomeen saapui ensimmäinen saluki vuonna 1941. Nykyisin Suomessa rekiteröidään vuosittain noin 70 pentua.
[muokkaa] Terveys
Saluki kehittyy hitaasti ja on pitkäikäinen. Saluki on perusterve rotu, eikä vakavia sairauksia juurikaan ole. Ainoastaan allergiat ovat yleistyneet jonkin verran. Salukit voivat saada suuria pentueita, usein pentuja on 6-10.
[muokkaa] Lähteet
- Suomen Salukikerho ry
- Laaksonen, Maarit: Suomen suosituimmat koirarodut, s. 222-223. Otava, 2001. ISBN 951-1-17256-5.
[muokkaa] Viitteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Salukin rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)

