Sveitsin maantiede
Sveitsin maantiede tarkoittaa Sveitsin aluetta ja sillä esiintyviä ilmiöitä.
Sisällysluettelo |
Fyysinen maantiede [muokkaa]
Aluejako [muokkaa]
Sveitsin pinta-ala on 41 285 km². Maantieteellisesti Sveitsi voidaan jakaa kolmeen osaan; Juravuoristoon, Sveitsin Mittellandiin sekä Alppeihin.
Metsien ja niittyjen peittämät Juravuoret laskeutuvat luoteesta jyrkästi Mittellandiin, joka ulottuu noin 50 kilometriä leveänä vyöhykkeenä Genevejärvestä Bodenjärveen. Keskitasanko on noin 400–900 m korkeaa, mutta siitä kohoaa muutamia korkeita huippuja.
Vuoret [muokkaa]
Sveitsin maisemaa hallitsevat Alpit, jotka kulkevan maan läpi. Sveitsi kattaa noin 20 % Alpeista, jotka taas käsittävät noin 60 % maan pinta-alasta. Sveitsissä sijaitsee noin 100 vuorenhuippua, jotka ovat lähes tai yli 4 000 metriä korkeita merenpinnan tasoon nähden. Korkein kohta on Dufourspitze, 4 634 m, joka sijaitsee Lounais-Sveitsin Wallisin Alpeilla, lähellä Italian rajaa. Muutkin Sveitsin korkeimmat huiput sijaitsevat lähinnä Rhônen laakson eteläpuolisilla Wallisin Alpeilla. Näiden pohjoispuolella ovat Bernin Alpit, joiden huipuista osa niin ikään saavuttaa yli 4 000 metrin korkeuden.[1]
Eri vuoristoalueiden korkeimpia kohtia Sveitsissä:
- Dufourspitze (4 634 m) – Valais'n Alpit
- Finsteraarhorn (4 274 m) – Bernin Alpit
- Piz Bernina (4 049 m) – Reetian Alpit
- Aiguille d'Argentière (3 901 m) – Grajiset Alpit
- Dammastock (3 630 m) – Urin Alpit
- Tödi (3 614 m) – Glarusin Alpit
- Monte Leone (3 553 m) – Lepontinen Alpit
- Dents du Midi (3 257 m) – Chablaisin Alpit
- Säntis (2 502 m) – Appenzellin Alpit
Vedet [muokkaa]
Monet Euroopan suuret joet saavat alkunsa Sveitsin Alpeilta. Rhônen alkujäätikkö on Valais'ssa. Reinin ja Tonavan sivujoen Innin alkujoet ovat Graubündenissä. Po-joen sivujoki Ticino laskee Maggiore-järven kautta etelään. Sveitsin alueella pisimmät joet ovat: [2]
- Rein, 375,5 km
- Aare, 288,2 km
- Rhône, 266,3 km
- Reuss, 164,4 km
- Thur, 134,7 km
- Saane, 126,1 km
- Inn, 106,4 km
- Ticino, 91,1 km
- Doubs, 84,8 km
- Emme, 81,9 km.
Vesistöalueittain tarkasteltuna Sveitsin alueelle osuvat viiden Europpaalaisen joen vesistöalueet: Reinin ja Rhônen, joiden molempien lähteet ovat Sveitsissä, sekä Tonavan, Pon ja Adigen. Kolme viimemainittua eivät virtaa Sveitsin alueella, vaan Sveitsiin osuu vain niiden sivujokien latvahaaroja. Järvistä suurimpia ovat Genevejärvi, Bodenjärvi ja Neuchâteljärvi.
| Vesistöalue | Osuus pinta-alasta[3] | Tärkeimmät joet Sveitsissä |
Merkittävimmät järvet | Laskee mereen |
|---|---|---|---|---|
| Rhein | 68 % | Aare, Reuss, Limmat, Broye, Emme, Linth, Saane, Thur | Bodenjärvi, Zürichinjärvi, Neuchâteljärvi, Vierwaldstättersee, Bieljärvi, Thuninjärvi, Walensee, Zugersee | Pohjanmeri |
| Rhône | 18 % | Doubs | Genevejärvi | Välimeri |
| Po | 9,3 % | Ticinojoki | Lago Maggiore, Luganojärvi | Adrianmeri |
| Tonava | 4,4 % | Inn | Silsersee, Silvaplanersee | Mustameri |
| Adige | 0,3 % | Rom | Adrianmeri |
Ilmasto [muokkaa]
| Ilmastokaavioita Sveitsin eri osista (sademäärä sinisin pylväin, ylin lämpötila punaisella) |
|
|
|
|
|
Sveitsi voidaan jakaa neljään ilmastovyöhykkeeseen: Alppien eteläpuoleen, Alppeihin, Mittellandiin ja Juravuoristoon. Alppien eteläpuolisessa osassa vallitsee välimerenilmasto. Kesällä sää muistuttaa muuten Italiaa, mutta sateet ovat yleisempiä ja voivat olla rankkojakin. Talvella pitkät pakkasjaksot ovat harvinaisia. Alppien alueella, mihin kuuluu yli puolet maasta Genevestä Itävallan rajalle, korkeuseroista johtuvat lämpötilojen ja sademäärien vaihtelut ovat suuria. Talvisin laaksoissa on usein sumuista mutta ylhäällä rinteillä aurinkoista, kun taas kesällä pilvet voivat ympäröidä vuorenhuiput kun taas laaksoissa on aurinkoista. Paikalliset laaksotuulet ovat voimakkaita. Alpeilta puhaltaa usein keväisin lämmin ja kuiva föhntuuli. Mittelland ulottuu Genevejärveltä Bodenjärvelle. Talvisin on kylmää, usein sumuista ja varsin lumista. Kesällä on lämmintä mutta melko sateista. Juravuorten alue on Ranskan rajalla Baselista Geneveen. Vuoret ovat korkeudeltaan vain puolet Alpeista mutta niiden rinteet ovat jyrkkiä. Täällä sataa paljon enemmän kuin keskitasangolla. Lumi pysyy vuorilla pitkään, ja laaksoissa on talvella joskus erittäin kylmää purevien laskutuulten takia.[4]
Luonto ja luonnonsuojelu [muokkaa]
Juravuorilla ja Mittellandissa kasvaa lehtimetsiä 600–800 m:n ja Alpeilla 1 400 m:n korkeudelle. Niiden yläpuolella on havumetsiä 1 500–2 400 m:n korkeudelle. Ylinnä on alppiniittyjä. Pysyvän lumen raja on noin 3 000 metrissä.
Sveitsissä on noin 1600 eri tavalla suojeltua luontokohdetta. Vain yksi niistä on kansallispuisto, Sveitsin kansallispuisto.[5]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Sveitsin maantiede: Vuoret (3. Mountains) Geography of Switzerland. TRAMsoft GmbH. Viitattu 12.03.2011. (englanniksi)
- ↑ Hydrologische Grundlagen und Daten, Informationssysteme und Methoden, Gewässernetz (pdf) Flüsse der Schweiz mit einer Gesamtlänge über 30 km. 16.11.2006. Bundesamt für Wasser und Geologie, Abt. Wasserwirtschaft; Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft, Abt. Gewässerschutz. Viitattu 11.9.2011. (saksaksi)
- ↑ Oskar Bär, Geographie der Schweiz, S. 33
- ↑ Switzerland BBC Weather Country Guides. BBC. Viitattu 31.3.2012. (englanniksi)
- ↑ Other protected areas Switzerland Parc Naziunal Svizzer.
