Sveitsin maantiede

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sveitsin maantiede tarkoittaa Sveitsin aluetta ja sillä esiintyviä ilmiöitä.

Fyysinen maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsin kartta. Jura luoteessa punaisella, Mittelland keltaisella, Alpit (yli puolet pinta-alasta) ruskealla.

Sveitsin pinta-ala on 41 285 km². Maantieteellisesti Sveitsi voidaan jakaa kolmeen osaan; Juravuoristoon, Mittellandiin sekä Alppeihin.

Metsien ja niittyjen peittämät Juravuoret laskeutuvat luoteesta jyrkästi Mittellandiin, joka ulottuu noin 50 kilometriä leveänä vyöhykkeenä Geneven­järveltä Boden­järvelle. Keskitasanko on noin 400–900 m korkeaa, mutta siitä kohoaa muutamia korkeita huippuja.

Vuoret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sveitsin maisemaa hallitsevat Alpit, jotka kulkevan maan läpi. Sveitsi kattaa noin 20 % Alpeista, jotka taas käsittävät noin 60 % maan pinta-alasta. Sveitsissä sijaitsee noin 100 vuorenhuippua, jotka ovat lähes tai yli 4 000 metriä korkeita merenpinnan tasoon nähden. Korkein kohta on Dufourspitze, 4 634 m, joka sijaitsee Lounais-Sveitsin Wallisin Alpeilla, lähellä Italian rajaa. Muutkin Sveitsin korkeimmat huiput sijaitsevat lähinnä Rhônen laakson eteläpuolisilla Wallisin Alpeilla. Näiden pohjoispuolella ovat Bernin Alpit, joiden huipuista osa niin ikään saavuttaa yli 4 000 metrin korkeuden.[1]

Eri vuoristoalueiden korkeimpia kohtia Sveitsissä:

Vedet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet Euroopan suuret joet saavat alkunsa Sveitsin Alpeilta. Rhônen alkujäätikkö on Valais'ssa. Reinin ja Tonavan sivujoen Innin alkujoet ovat Graubündenissä. Pojoen sivujoki Ticino laskee Maggiorejärven kautta etelään. Sveitsin alueella pisimmät joet ovat: [2]

Vesistöalueittain tarkasteltuna Sveitsin alueelle osuvat viiden europpaalaisen joen vesistöalueet: Reinin ja Rhônen, joiden molempien lähteet ovat Sveitsissä, sekä Tonavan, Pon ja Adigen. Kolme viimemainittua eivät virtaa Sveitsin alueella, vaan Sveitsiin osuu vain niiden sivujokien latvahaaroja. Järvistä suurimpia ovat Genevenjärvi, Bodenjärvi ja Neuchâtelinjärvi.

Carte colorée de la suisse indiquant les bassins hydrologique, la carte montre que le bassin du Rhin et de l'Aar couvre la plus grande partie du territoire, plus des deux tiers.
Sveitsin päävesistöalueet.
  Rein
  Aare (Reinin sivujoki)
  Rhône
  Po
  Tonava
  Adige
Vesistöalue Osuus pinta-alasta[3] Tärkeimmät joet
Sveitsissä
Merkittävimmät järvet Laskee mereen
Rein 68 % Aare, Reuss, Limmat, Broye, Emme, Linth, Saane, Thur Bodenjärvi, Zürichinjärvi, Neuchâtelinjärvi, Vierwaldstättersee, Bieljärvi, Thuninjärvi, Walensee, Zugersee Pohjanmeri
Rhône 18 % Doubs Genevenjärvi Välimeri
Po 9,3 % Ticinojoki Lago Maggiore, Luganojärvi Adrianmeri
Tonava 4,4 % Inn Silsersee, Silvaplanersee Mustameri
Adige 0,3 % Rom Adrianmeri

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmastokaavioita Sveitsin eri osista
(sademäärä sinisin pylväin, ylin lämpötila punaisella)
Lugano Alppien eteläpuolella
Zermatt Alpeilla
Zürich Mittellandissa.
Neuchâtel Juravuoristossa

Sveitsi voidaan jakaa neljään ilmastovyöhykkeeseen: Alppien eteläpuoleen, Alppeihin, Mittellandiin ja Juravuoristoon. Alppien eteläpuolisessa osassa vallitsee välimerenilmasto. Kesällä sää muistuttaa muuten Italiaa, mutta sateet ovat yleisempiä ja voivat olla rankkojakin. Talvella pitkät pakkasjaksot ovat harvinaisia. Alppien alueella, mihin kuuluu yli puolet maasta Genevestä Itävallan rajalle, korkeuseroista johtuvat lämpötilojen ja sademäärien vaihtelut ovat suuria. Talvisin laaksoissa on usein sumuista mutta ylhäällä rinteillä aurinkoista, kun taas kesällä pilvet voivat ympäröidä vuorenhuiput kun taas laaksoissa on aurinkoista. Paikalliset laaksotuulet ovat voimakkaita. Alpeilta puhaltaa usein keväisin lämmin ja kuiva föhntuuli. Mittelland ulottuu Genevenjärveltä Bodenjärvelle. Talvisin on kylmää, usein sumuista ja varsin lumista. Kesällä on lämmintä mutta melko sateista. Juravuorten alue on Ranskan rajalla Baselista Geneveen. Vuoret ovat korkeudeltaan vain puolet Alpeista mutta niiden rinteet ovat jyrkkiä. Täällä sataa paljon enemmän kuin keskitasangolla. Lumi pysyy vuorilla pitkään, ja laaksoissa on talvella joskus erittäin kylmää purevien laskutuulten takia.[4]

Luonto ja luonnonsuojelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juravuorilla ja Mittellandissa kasvaa lehtimetsiä 600–800 m:n ja Alpeilla 1 400 m:n korkeudelle. Niiden yläpuolella on havumetsiä 1 500–2 400 m:n korkeudelle. Ylinnä on alppiniittyjä. Pysyvän lumen raja on noin 3 000 metrissä.

Sveitsissä on noin 1 600 eri tavalla suojeltua luontokohdetta. Vain yksi niistä on kansallispuisto, Sveitsin kansallispuisto.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sveitsin maantiede: Vuoret (3. Mountains) Geography of Switzerland. TRAMsoft GmbH. Viitattu 12.03.2011. (englanniksi)
  2. Hydrologische Grundlagen und Daten, Informationssysteme und Methoden, Gewässernetz (pdf) Flüsse der Schweiz mit einer Gesamtlänge über 30 km. 16.11.2006. Bundesamt für Wasser und Geologie, Abt. Wasserwirtschaft; Bundesamt für Umwelt, Wald und Landschaft, Abt. Gewässerschutz. Viitattu 11.9.2011. (saksaksi)
  3. Oskar Bär, Geographie der Schweiz, S. 33
  4. Switzerland BBC Weather Country Guides. BBC. Viitattu 31.3.2012. (englanniksi)
  5. Other protected areas Switzerland Parc Naziunal Svizzer.