Jorma Hentilä
| Jorma Hentilä | |
|---|---|
 Jorma Hentilä Setan edustajakokouksessa 2010 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 5. helmikuuta 1937 |
| Poliitikko | |
| Puolue | Vasemmistoliitto |
| Entiset puolueet | Suomen Kansan Demokraattinen Liitto |
| Kotipaikka | Helsinki |
Jorma Hentilä (s. 5. helmikuuta 1937)[1] on suomalainen toimittaja ja poliitikko, joka on toiminut muun muassa Suomen kansan demokraattisen liiton pääsihteerinä (1977–1984) sekä Alkoholipolitiikka-lehden ja Nordisk Alkohol- och Narkotikatidskriftin päätoimittajana (1984-2000). Lisäksi hän toiminut Setan puheenjohtajana (1983-1991) sekä kaupunginvaltuutettuna Oulussa (1965–1967) ja Helsingissä (1985–2004).
Oulussa nuoruutensa viettänyt Jorma Hentilä syntyi vasemmistolaiseen perheeseen. Isä oli monitaitoinen metallimies ja äiti monissa kuoroissa laulanut lihakaupan myyjä. Vanhemmat kannustivat perheen kolmea lasta kouluttautumaan. Perheen vanhemmat olivat SKDL:n kannattajia. Jorma aloitti politikoinnin jo koulupoikana ja teki SKDL:n vaalityötä. Ennen muuttoaan Helsinkiin opiskelemaan Hentilä toimi vuoden kansakoulunopettajana Ylikiimgissä. Helsingissä hän liittyi Akateemiseen sosialistiseuraan Hän kirjoitti järjestön Soihtu-lehteen.[2] Opiskelun ohessa hän toimi kolmena vuonna oululaisen Kansan Tahdon kesätoimittajana. Jorma Hentilä oli 1960-luvun puolivälissä Oulun kaupunginvaltuuston jäsen SKDL:n edustajana.[3]
Hentilä valittiin SKDL:n kulttuurisihteeriksi marraskuussa 1961, ja hän oli mukana liiton kulttuuriohjelman uudistamisessa. Helsingin nuorisofestivaalien aikana hän vastasi osaltaan kansainvälisestä klubista. Vuonna 1967 Hentilästä tehtiin SKDL:n poliittisen osaston päällikkö. Yhdessä Ele Aleniuksen ja Aimo Haapasen kanssa, hän oli puolueen politiikan keskeisimpiä muotoilijoita.[2] Hentilä puolusti SKDL:n itsenäistä päätösvaltaa yhteisissä, SKDL:n johtoelinten ratkaistavina olevissa asioissa.[4] Hän vastusti SKP:n jyrkän siiven korostamaa opinkappaletta kommunistien johtavasta osuudesta ja pyrkimystä sen nojalla vahvistaa vaikutustaan SKDL:ssä.
Varsovan liiton miehitettyä Tšekkoslovakian elokuussa 1968 Hentilä kirjoitti SKDL:n kannanoton, jossa miehitys tuomittiin itsenäisen valtion sisäisiin asioihin puuttumisena ja suvereenisuuden loukkauksena. Hän myös itse tuomitsi toimenpiteet jyrkästi. Hentilä oli yhtenä kirjoittajana Tammen Huutomerkki-sarjassa pikavauhtia toimitetussa kirjassa Praha 21.8.1968 (Tammi 1968). Hentilän suorasanaisuutta ei katsottu hyvällä, ja hän sai vähemmistökommunisteilta revisionistin leiman.
Jorma Hentilä toimi SKDL:n apulaispääsihteerinä (1971-1977) ja vastasi poliittisesta valmistelutyöstä. Pääsihterinä (1977-1984) hän johti SKDL:n vuonna 1980 hyäksytyn ohjelman valmistelua. Uutta ohjelmassa on ekologisten kysymysten saama painoarvo. Aikaisemmasta poiketen ohjelma toteaa SKDL:n piiriin kuuluvan "myös ne ihmiset, jotka kristittyinä etsivät mahdollisuuksia laadultaan uudenlaisille ihmisten välisille suhteille" ja näkevät välttämättämäksi muutokset yhteiskunnan perustassa. Puolueohjelmista ensimmäisenä ohjelmassa vaaditaan seksuaalivähemmistöjen saattamista lainsädännöässä samaan asemaan muiden kansalaisten kanssa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä kansainvälisiin kysymyksiin erikoistuneena Hentilä oli jäsenenä parlamentaarisissa puolustuskomiteoissa, aseidenriisunnan neuvottelukunnassa sekä Maanpuolustiedotuksen suunnittelukunnassa (MTS) ja sen tutkimusjaoston puheenjhtajana ja asiantuntijana. Sotilasarvoltaan hän on yliluutnantti.
Poliittisten näkemyserojen lisäksi vähemmistökommunisien piirissä aiheutti vieroksuntaa myös Hentilän lukeutuminen harvojen suomalaisten avoimesti olevien homoseksuaalien joukkoon.[2] Tätä jopa ajateltiin 1970-luvun puolivälissä käyttää häntä vastaan, mutta siitä luovuttiin. Vuosina 1983–1991 Hentilä toimi Setan puheenjohtajana.[5] Hentilä on edelleen aktiivinen järjestössä ja on toiminut Seta-säätiön hallituksen puheenjohtajana.[6]
Hentilä on toiminut Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsenenä (2015-2022) ja seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenenä (2015-2018). Hän on Ekumeenisen Yhteys-liikken johtokunnan jäsen. Hentilä on mukana useissa kansalaisjärjestöissä, kuten Sadankomiteassa ja Paasikivi-seurassa.
Hentilä oli ministeri Paavo Aition poliittinen sihteeri Miettusen II hallituksessa 1975–1976. Hän on ollut myös muun muassa Kansan Sivistystyön Liiton pääsihteeri ja Uudenmaan maakuntavaltuuston jäsen. Opiskeluaikana hän toimi Soihtu-lehden päätoimittajana ja 1990-luvulla oman työn ohella Setan Z-lehden päätoimittajana.
Hentilän puoliso oli 24 vuoden ajan toimittaja Max Rand.[7][8] Rand kuoli syöpään 1992. Hentilän toinen pitkäaikainen puoliso oli sateenkaarikristittyjen keskeinen vaikuttaja Timo Hinkula, joka menehtyi äkillisesti v. 2010.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Leppänen, Veli-Pekka: Jorma Hentilälle henkilökohtainen on poliittista Helsingin Sanomat. 3.2.2017. Viitattu 4.2.2017.
- ↑ a b c Veli-Pekka Leppänen: Kivääri vai äänestyslippu (Edita 1999), s. 183–184, 404.
- ↑ Turo Manninen: Oulun kaupungin historia VI (Gummerus Kirjapaino, 1995), s. 488.
- ↑ Aarne Saarinen: Suomalaisen kommunistin kokemuksia (Tammi 1984), s. 104.
- ↑ Setan 35- ja Transtukipisteen 15-vuotisjuhlan puheet 27.11.2009. Seta ry. Viitattu 12.2.2014.
- ↑ Seksuaalinen tasavertaisuus Seta säätiö (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ajankohtaisen kakkosen vuoden 1996 homoliittoilta yle.fi. Viitattu 23.10.2010.
- ↑ Itkonen, Helena: Ikääntynyt parisuhde paranee huoltamalla. Vanhustyö, 2012, nro 5, s. 23. Artikkelin verkkoversio (PDF). Viitattu 11.11.2013. (Arkistoitu – Internet Archive)