Kansan Sana
| Kansan Sana Itä-Suomen Viikko |
|
|---|---|
 |
|
| Lehtityyppi | sanomalehti |
| Kustantaja | Kustannusosakeyhtiö Savon Sana |
| Levikki | enimmillään 11 300 (1976) |
| Perustettu | 1945 |
| Lakkautettu | 1994 |
| Sitoutuneisuus | SKDL, Vasemmistoliitto |
| Kotikunta | Kuopio |
| Ilmestymistiheys | 1–5 kertaa viikossa |
Kansan Sana oli Kuopiossa vuosina 1945–1992 ilmestynyt SKDL:n (vuodesta 1990 lähtien Vasemmistoliiton) sanomalehti. Vuosina 1992–1994 sen toimintaa jatkoi Itä-Suomen Viikko.
Alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkosodan päättäneen välirauhan jälkeen vapaasti toimimaan päässeet kommunistit ja kansandemokraatit saivat Pohjois-Savossa yhden kolmasosan eduskuntavaalikannatuksen, joka laski 20 prosentin tasolle vasta 1960-luvun lopussa. Kuopiossa oli myös vahva vasemmistolehtiperinne, ja kesäkuusta 1945 lähtien säännöllisesti ilmestynyt Kansan Sana olikin yksi SKDL:n ensimmäisistä maakuntalehdistä. Sen perustamisessa keskeinen rooli oli vuonna 1930 lakkautetun Savon Työn päätoimittajalla Esa Hietasella.[1]
Lehden kustantajana toimi aluksi SKP:n omistama Kustannusosakeyhtiö Yhteistyö, kunnes Kustannusosakeyhtiö Savon Sana pääsi toimimaan vuonna 1946. Määrältään vaatimattomasta osakepääomasta valtaosan omisti Yhteistyö. Muita huomattavia omistajia olivat SKP:n ja SKDL:n Kuopion piirijärjestöt. Kansan Sanan levikkialueeksi suunniteltiin koko silloista Kuopion lääniä Pohjois-Karjala mukaan lukien, Mikkelin läänin pohjoisosaa ja Kainuun maakunnan eteläosaa. Tosiasiassa lehti oli kuitenkin koko ajan lähinnä kuopiolaisten järjestöaktiivien käsissä.[2]
Lehden linja ja sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ohjelmaltaan Kansan Sana oli puoluelehti, joka palveli etupäässä kansandemokraattisen liikkeen sisäistä tiedotustarvetta[3]. Aloittaessaan se ilmoitti tehtävikseen palkkatyöläisten ja pienviljelijöiden asian ajamisen, työväen voimien yhdistämisen sekä taistelun fasismia ja taantumusta vastaan. Lehden keskeisiin teemoihin kuului myös Suomen ja Neuvostoliiton ystävyyden ja yhteistyön edistäminen.[4] Puoluelehtimäisyys merkitsi ideologian ja oman liikkeen asioiden korostamista sekä ulkomaanuutisten ja yleisten kotimaanuutisten jättämistä vähemmälle huomiolle. Kansan Sana pyrki kiinnittämään erityistä huomiota maakunnalliseen uutisvälitykseen ja varsinkin 1970-luvulta lähtien ammattiyhdistysliikkeen ja muiden työväen järjestöjen toimintaan.[5]
Puoluelehtenä Kansan Sana joutui 1960-luvun puolivälissä mukaan SKP:n enemmistön ja vähemmistön väliseen valtataisteluun. Vähemmistön käsissä ollut yhtiön johtokunta erotti vuonna 1967 lehden päätoimittajan Kaarlo Koskisen ja toimitussihteeri Kullervo Kaukosen, mikä johti toimituksen ja kirjapainotyöntekijöiden toista viikkoa kestäneeseen lakkoon. Osin henkilösuhteistakin johtunut lakko päättyi sovittelun jälkeen erottamisten peruuttamiseen ja lehden jäämiseen puolueen enemmistön linjalle. Kansan Sanan lakko oli kommunistien ensimmäisiä julkisia välienselvittelyjä ja sai siksi myös valtakunnallista julkisuutta. SKP:n Kuopion piiri ja molempien puolueiden Joensuun piirit (SKP, SKDL) joutuivat kuitenkin vähemmistön haltuun, mikä jatkossa vaikeutti lehden toimintaa.[5][6]
Tekniikka, talous ja toimitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savon Työn kirjapaino oli lehden lakkauttamisen jälkeen menetetty sosiaalidemokraateille, jotka julkaisivat siellä omaa Savon Kansa -lehteään[7]. Kansan Sanaa alettiin painaa entisessä IKL:n Yhtyneiden Lehtien Kirjapainossa,[8] jonka kapasiteetti osoittautui kuitenkin täysin riittämättömäksi. Toimitus työskenteli aluksi muutaman neliön huoneessa Taskisen saunan vintillä Kuopion Haapaniemellä. Pian saatiin hankittua oma kirjapaino sekä toimitus- ja painotilat Turon talosta Niiralasta[9]. Lehteä painettiin pikapainolla 1950-luvun alkupuolelle, jolloin hankittiin rotaatiopainokone[10]. Vuonna 1957 Kansan Sana muutti Kuopion keskustaan rakennettuun järjestötalo Työnkulmaan. Vuonna 1964 valmistui oma lehtitalo Itkonniemelle, jonne vuonna 1967 saatiin uusi rotaatio.[11]
Kansan Sana ilmestyi aluksi kolmesti, vuosina 1950–1957 neljästi ja vuodesta 1958 lähtien viidesti viikossa. Lehden levikki oli ensimmäisenä vuonna 5 800 kappaletta. Seuraavina vuosina se nousi 7 000–8 000 kappaleen tasolle ja 10 200 kappaleeseen vuonna 1957.[10] Levikki keskittyi ainakin 1960-luvulla SKDL:n Kuopion piiriin ja erityisesti Kuopion, Varkauden ja Iisalmen seuduille. Joensuun ja Mikkelin piireissä tilaajia oli vähän. Lehden lisäksi yhtiö sai tuloja ulkopuolisista painotöistä.[12]
Lehden taloudellinen tilanne heikkeni voimakkaasti 1960-luvun aikana. Sen todellinen levikki laski vuoden 1959 7 000 kappaleesta alle 4 400 kappaleeseen vuonna 1966. Porvarillisten lehtien kilpailun, ideologiaan takertumisen ja sisällön heikkouden takia koko kansandemokraattinen lehdistö oli kriisissä. Myös Kansan Sana tuotti tappiota ja pysyi pystyssä vain keskusjärjestöjen tuen avulla. Tilannetta kärjisti entisestään puolueryhmien välienselvittely, jonka jälkeen henkilökuntaa supistettiin ja lehden ilmestymistiheys laskettiin kolmeen kertaan viikossa vuonna 1969.[13] 1970-luvulla taloutta paransivat parlamentaarinen lehdistötuki ja ammattiliittojen tukimuodot[14]. Lehden levikki kohosi 11 300 kappaleeseen vuonna 1976, mutta laski pian sen jälkeen 8 000–9 000:n tasolle[10].
Kansan Sanan ensimmäisenä päätoimittajana työskenteli Eino A. Miettinen ja toimitussihteerinä Paavo Heinonen, joilla ei kummallakaan ollut aikaisempaa kokemusta sanomalehden toimittamisesta. Avustajina toimivat kansanedustaja Esa Hietanen, nimimerkillä Sasu Punanen kirjoittanut Yrjö Räisänen ja kirjailija Arvo Turtiainen.[15] Vuosina 1946–1960 päätoimittajana oli Esa Hietanen, vuosina 1960–1974 Kaarlo Koskinen, vuosina 1974–1984 Erkki Antikainen,[10] vuosina 1984–1990 Eero Karttunen ja vuosina 1990–1992 Petri Hynynen[16]. Toimituskunta käsitti 1970-luvun lopulla seitsemän toimittajaa ja valokuvaajan. Lehdellä oli aluetoimittajat Joensuussa, Savonlinnassa (vuoteen 1962), Iisalmessa (vuosina 1957–1971) ja Varkaudessa (vuodesta 1957). Suomen Tietotoimiston uutispalvelua käytettiin vuoteen 1969 saakka, mutta tärkeämpi sija oli Demokraattisen Lehdistöpalvelun aineistolla.[17]
Itä-Suomen Viikko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansan Sana muutettiin marraskuussa 1992 Itä-Suomen Viikoksi. Loppuvaiheessaan kahdesti viikossa ilmestyneen lehden tilalla alkoi ilmestyä viikkolehti, jonka tilaajat saivat entiseen tapaan myös Kansan Uutisten Viikkolehden. Muutoksen taustalla oli yhtiön taloudellinen ahdinko sekä paino- ja jakelukustannuksista saatavat säästöt. Petri Hynysen toimittama Itä-Suomen Viikko pyrki painottumaan laajempiin ajankohtaisiin teemoihin ja vähentämään puoluesidonnaisuutta. Lehden toimitus ja konttori muuttivat takaisin Työnkulmalle. Vuoden 1994 alussa perustettiin uusi kustannusyhtiö ISV-Julkaisut Oy ja painatus siirrettiin Lehtisepät Oy:lle Pieksämäelle. Uusi yhtiö teki konkurssin saman vuoden kesäkuussa. Sen taustalla oli lehdistötuen loppuminen sekä tilaus- ja ilmoitustulojen väheneminen.[18]
Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eino Miettinen 1945–1946
- Esa Hietanen 1946–1960
- Kaarlo (Kalle) Koskinen 1960–1974
- Erkki Antikainen 1974–1984
- Eero Karttunen 1984–1990
- Petri Hynynen 1990–1992.[19]
Kustannusosakeyhtiön johtokunnan puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Einari Miettinen 1946–1948
- Ilmari Puranen 1949–1952
- Eero Kankaanmäki 1953–1954
- Vilho Hiltunen 1955–1960
- Juho Reinikainen 1961–1966
- Aarne Pulkkinen 1967
- Martti Leskinen 1967–1968
- Veikko Kaikkonen 1969–1975
- Raimo Partanen 1976–1983
- Keijo Ukkonen 1984–1985
- Heikki Mikko Viitala 1985–199x.[19]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Piironen, Kaija: Sanan valtaa Kallaveden kaupungissa II: Kuopion sanomalehdistön historia 1918–1979. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1982. ISBN 951-657-103-4.
- Uusitalo, Heljä: Pienviljelijän puolesta: kuopiolainen Kansan Sana -lehti ja lehden maaseutuaiheinen kirjoittelu vuosina 1959–1969. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto, Suomen historian laitos, 2000. Teoksen verkkoversio.
- Viitala, Heikki: Savon Työmies, Kansan Sana: historian kulku. Erillisjulkaisut 1/2013. Kuopio: Snellman-instituutti, 2013. ISSN 0788-5466.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Piironen, s. 424–425.
- ↑ Piironen, s. 425–426.
- ↑ Piironen, s. 427.
- ↑ Viitala, s. 19, 35, 37–38.
- ↑ a b Piironen, s. 427–428.
- ↑ Viitala, s. 71–93.
- ↑ Viitala, s. 27, 32.
- ↑ Piironen, s. 281, 424.
- ↑ Viitala, s. 130, 134.
- ↑ a b c d Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 269–270. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1.
- ↑ Piironen, s. 428
- ↑ Uusitalo, s. 17.
- ↑ Uusitalo, s. 17–29.
- ↑ Piironen, s. 430.
- ↑ Piironen, s. 428–429.
- ↑ Viitala, s. 121–122.
- ↑ Piironen, s. 429–430.
- ↑ Viitala, s. 98–102, 121.
- ↑ a b Heikki Mikko Viitala: Taistelu Kansan Sanasta, s. 36–38. Snellman-instituutin B-sarja 28; "[L]uvut ja osittain nimetkin poikkeavat Kaija Piirosen teoksessa "Sanan valtaa Kallaveden kaupungeissa II" käyttämistä, samoin eroa on teokseen "Suomen lehdistön historia 5". Erot johtuvat siitä, että tässä julkaisussa on käytetty alkuperäislähteitä..." (s. 38.). Kuopio: Snellman-instituutti, 1991. ISSN 0781-6073. ISBN 951-842-106-4.