Halloween

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee juhlapäivää. Halloween on myös kauhuelokuvasarja.

Halloween on anglosaksisissa maissa pyhäinpäivän aattona lokakuun viimeisenä päivänä 31.10. vietettävä juhlapäivä[1], alkuaan muinaisten kelttien talven alkamisen päivä samhain, jolloin vainajahenkien uskottiin liikkuvan.[2] Nimi on lyhenne englannin sanoista ”All Hallows' Eve” eli pyhäinpäivän aatto.[3]

Halloweeniä on vietetty Euroopassa vanhastaan kelttiläisen perinteen vaikuttamissa anglosaksisissa maissa, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Esimerkiksi Suomessa juhla tunnetaan kuitenkin ennen muuta amerikkalaisessa muodossaan. Yhdysvaltoihin juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset,[2] ja se on Yhdysvalloissa joulun jälkeen suosituin juhla[4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsalaisia nuoria kummitusasuissa.

Halloween pohjautuu kelttiläisten kulttuurien syksyllä, maanviljelyskauden lopussa vietettyyn vanhan uuden vuoden ja sadonkorjuun juhlaan samhainiin.[5] Kelttien uskomusten mukaan tämän maailman ja yliluonnollisen maailman väliset rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja kuollessa, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.[6]

Suomessa vastaava juhla oli Pyhäinpäivä (aikaisemmin Pyhäinmiesten päivä). Uskottiin, että aattoyönä pyhät miehet, autuaat marttyyrivainajat, olivat joukolla liikkeellä. Vainajille tarjottiin juhlaruokaa ja heidän odotettiin kylpevän saunassa.[7] Vanhasuomalainen Kekri sijoittuu samaan aikaan, mutta on maataloudellinen satovuoden taitekohtaan sijoittuva työnjuhla. ”Sieluinpäivän iltana eli kekri-iltana naapurit kutsuivat toisiaan vieraiksi, lihaa syötiin ja viinaa juotiin ja yönvalvojaisia piettiin. Painittiin ja veisata völlötettiin.” (Valtimo).[8]

Kristinuskon levitessä lähetystyöntekijöitä kehotettiin sulauttamaan kristittyjä tapoja pakanallisiin juhliin niiden kieltämisen sijasta. Niinpä tämäkin pakanallinen juhla korvattiin kristinuskon marttyyreille omistetulla juhlalla (omnium sanctorum). Paavi Gregorius III siirsi aiemmin toukokuun 13. päivänä vietetyn Neitsyt Marian ja marttyyrien muistopäivän lokakuun 31. päiväksi 800-luvulla[9]. Irlannissa tämä päivä sai nimen All Hallows’ Eve[10] eli ”Kaikkien pyhien aatto”. Marraskuun ensimmäinen päivä oli varsinainen juhlapäivä All Saints Day (All Hallows’ Day, ”Kaikkien pyhien päivä”).[11]

Meksikossa halloweenin vastine on kuolleiden päivä (Día de los Muertos).[12][13] Etelä-Amerikassa Halloween tunnetaan nimellä Noche de Brujas eli noitien yö.[4]

Juhlapäivän vietto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tulevan aviopuolison ennustamista peilin ja kynttilän avulla. Halloween-kortti vuodelta 1904.

Kurpitsalyhdystä on aikojen saatossa muodostunut tärkein halloweenin tunnus. Irvistävä kurpitsa tunnetaan myös nimellä Jack O’Lantern. Irlantilaisen tarinan mukaan lyhty on saanut nimensä Jack-nimiseltä juopolta. Hän kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi helvettiin. Jackia ei kuitenkaan hyväksytty taivaaseenkaan. Piru heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies säilöi lyhdyksi evääksi ottamansa nauriin sisään. Siitä lähtien Jackin sielu on etsinyt itselleen sopivaa lepopaikkaa pienen lyhdyn valossa. Yhdysvalloissa nauris on vaihtunut kurpitsaan.[14]

Lyhtyjen lisäksi halloweenin kuvastoa ovat vainajat, aaveet, vampyyrit, noidat ja mustat kissat. Yhdysvalloissa halloweenia vietettäessä ovelle saattaa ilmestyä joukko kummitus- tai muihin naamiaisasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat: Trick or treat! eli ”Karkki vai kepponen”, (jolloin heille tulisi tarjota makeisia tai muuten saattaa seurata heidän tekemänsä kepponen).[5]

Aikuiset saattavat järjestää omia naamiaisjuhliaan. Omena on ollut suosittu lahja ja ruoka. Tavan on väitetty juontuvan roomalaisten ajoilta ja liittyneen roomalaisen jumalattaren Pomonan juhlintaan.[5]

Katolinen kirkko vastustaa juhlaa pakanallisena. Esimerkiksi Ranskassa kirkko on pelännyt halloweenin syrjäyttävän pyhäinpäivän vieton.[4] Myös ortodoksinen kirkko suhtautuu Halloweenin viettoon kielteisesti sen sisältämien pakanallisten ainesten vuoksi.[15]

Uuspakanat saattavat viettää halloweenia, samhainia tai kekriä. Wiccassa samhain on suuri pyhäpäivä.[16][17]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halloweenin toi Suomeen Helsingin sotainvalidien naisjaosto vuonna 1950 ensimmäistä kertaa Kalastajatorpalla järjestetyn Halloween Partyn muodossa.[18]

Päivämäärä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmissa maissa pyhäinpäivä on 1. marraskuuta ja siten sen aatto ”halloween” on 31. lokakuuta. Suomen evankelis-luterilainen kirkko on kuitenkin 1950-luvulta alkaen viettänyt pyhäinpäivää liikkuvasti lauantaina 31. lokakuuta – 6. marraskuuta Näin ollen sanan varsinaisessa merkityksessä päivä olisi pyhäinpäivää edeltävä perjantai. Vuoteen 1772 asti Suomenkin pyhäinpäivä oli aina 1. marraskuuta[19] Suomessa halloween ei ole vakiintunut mihinkään tiettyyn päivään eikä sitä ole määritelty virallisissa almanakoissa.[20] Erikoiskaupan Liitto suosittelee halloweenin päivämääräksi aina 31. lokakuuta, kuten useimmissa muissakin maissa.[5] Suosituin vieton ajankohta on lokakuun viimeinen viikonloppu.[21]

Nimitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanan halloween suomalaisiksi vastineiksi on ehdotettu sanoja marrasyö, hallainyö, kurpitsajuhla, kekrijuhla ja haamuaatto.[22][23]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  2. a b Factum: Uusi tietosanakirja. 2, Dio–håv. Espoo: Weilin & Göös, 2003. ISBN 951-35-6641-2.
  3. Halloween Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.10.2010. (englanniksi)
  4. a b c Halloween – tiesitkö tämän Valitut Palat. Viitattu 1.11.2014.
  5. a b c d Wallius, Anniina: Halloween kävi koristautumassa Amerikassa 26.10.2009. Yle Uutiset. Viitattu 20.10.2010.
  6. Sjöblom, Tom: Druidit: Tietäjiä, pappeja ja samaaneja, s. 72–73. Tietolipas 200. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-842-3.
  7. Vihavainen, Suvi: Vainajien saunaillasta tuli kynttilöiden ja kurpitsojen juhla (Internet Archive) 30.10.2003. Utain. Viitattu 18.12.2011.
  8. SKS:n tutkijan Juha Nirkon juhlapuhe 30.10.2009. Kekrirokki.fi. Viitattu 20.10.2010.
  9. All Saints' Day (Verkkoversio vuoden 1907 julkaisusta) The Catholic Encyclopedia. Viitattu 29.1.2012. (englanniksi)
  10. Sieluleipiä ja kepposia Vantaan Lauri. 29.10.2003. Viitattu 20.10.2010.
  11. Halloween Kekri: syksyn juhlia, pyhiä ja kummajaisia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.10.2010.
  12. Vuorikoski, Merituuli: Rajat rikkoutuvat kuolleiden päivänä Kumppani-lehti 11/2006. Viitattu 1.11.2014.
  13. Day of the Dead vs. Halloween Diffen.com. Viitattu 1.11.2014. (englanniksi)
  14. Immonen, Päivi & Nevala, Riitta: Juhlakirja: Juhlia, tapoja ja perinteitä. Porvoo Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-25943-8.
  15. Velimirović, Nikolaj (suom. Maria Franken): Halloween Ortodoksi.net. Viitattu 1.11.2014.
  16. Mitä wicca on? Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry. Viitattu 24.3.2010.
  17. Halloween ja Samhain Thuleian tupa. Viitattu 29.1.2012.
  18. Halloween tuli sotainvalidien hyväksi. Helsingin Sanomat, 29.10.2014, s. A 21.
  19. Suomen kalenterin juhlapäivät Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 1.11.2014.
  20. Usein kysyttyä (FAQ) Helsingin yliopiston almanakkatoimisto. Viitattu 1.11.2014.
  21. Halloween – pakanajuhlia ja naamiaisia 28.10.2010. MTV.fi. Viitattu 14.2.2011.
  22. Grönroos, Marko: Marras, marrasyö, kekri, samhain, halloween 2000. Viitattu 27.5.2009.
  23. Himberg, Petra: Halloween on Suomessa uusi tulokas vanhalla juhlapaikalla Elävä arkisto. 31.10.2012. Yle. Viitattu 1.11.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja: Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3963-3.
  • Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika: Suomalaisia vuotuisperinteitä. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1994. ISBN 951-0-22920-2.
  • Nirkko, Juha (toim.): Juhannus ajallaan: Juhlia vapusta kekriin. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-587-4.

Englanniksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Arkins, Diane C.: Halloween: Romantic art and customs of yesteryear. Gretna: Pelican Publishing Company, 2000. ISBN 1-56554-712-8.
  • Arkins, Diane C.: Halloween merrymaking: An illustrated celebration Of fun, food, and frolics from Halloweens past. Gretna: Pelican Publishing Company, 2004. ISBN 1-58980-113-X.
  • Bannatyne, Lesley: Halloween: An American holiday, An American history, facts on file. Gretna: Pelican Publishing Company, 1998. ISBN 1-56554-346-7.
  • Galembo, Phyllis: Dressed for thrills: 100 years of Halloween costumes and masquerade. New York: Harry N. Abrams, Inc., 2002. ISBN 0-81093-291-1.
  • Morton, Lisa: The Halloween encyclopedia. Jefferson, North Carolina: McFarland & Company, 2003. ISBN 0-78641-524-X.
  • Rogers, Nicholas: Halloween: From pagan ritual to party night. New York: Oxford University Press, 2002. ISBN 0-19514-691-3.
  • Santino, Jack (ed.): Halloween and other festivals of death and life. Knoxville: University of Tennessee Press, 1994. ISBN 0-87049-813-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Halloween.