HMS Unicorn (I72)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo toisen maailmansodan huoltolentotukialuksesta. Muita samannimisiä aluksia, katso HMS Unicorn.
HMS Unicorn
HMS Unicorn
HMS Unicorn
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Harland and Wolff, Belfast, Pohjois-Irlanti
Kölinlasku 26. kesäkuuta 1939
Laskettu vesille 20. marraskuuta 1941
Palveluskäyttöön 12. maaliskuuta 1943
Palveluskäytöstä 17. marraskuuta 1953
Tekniset tiedot
Uppouma 16 794 t (kuiva)
20 625 t (kuormattu)
Pituus 200 m
Leveys 27,51 m
Syväys 7,0 m
Koneteho 40 000 shp
Nopeus 24 solmua
Miehistöä 1 094
Aseistus 8 × 4" (102 mm) QF Mk V -ilmatorjuntatykkiä
3 kahdeksanputkista 2 paunan QF -ilmatorjuntatykkiä
8 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä
36 lentokonetta

HMS Unicorn oli Britannian kuninkaallisen laivaston huolto ja korjaus lentotukialus toisessa maailmansodassa. Se oli ensimmäinen varta vasten tehtävään valmistettu alus.

Alus tilattiin 14. huhtikuuta 1939 Harland and Wolffin telakalta Belfastista. Sen köli laskettiin 29. kesäkuuta ja alus laskettiin vesille 20. marraskuuta 1941. Aluksen vesillelaskua oli viivästytetty tärkeämpien hankkeiden toteuttamiseksi. Alus otettiin palvelukseen 12. maaliskuuta 1943.[1]

Aluksella oli korjauspajat ja varastoja, joiden avulla se kykeni korjaamaan kaikkia laivaston ilmavoimien käytössä olleita koneita.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Unicorn liitettiin palvelukseen otettaessa Itäiseen laivastoon, mutta se kuitenkin pidettiin kotivesillä. Alus palveli aluksi kevyenä lentotukialuksena, mutta pian alus siirrettiin sille suunniteltuun tehtävään.

HMS Unicornille siirrettiin kolme laivuetta lentokoneita laskeutumisharjoituksia varten 24. maaliskuuta 1943 Clydessa. Alus osallistui koulutuksen aikana myös sukellusveneiden metsätykseen kotivesillä. Alus liitettiin Kotilaivastoon 8. kesäkuuta ja alus suoritti yhdessä HMS Illustriousin kanssa purjehduksen Norjan rannikolle heinäkuun alussa. Operaation (operaatio Governor) tehtävänä oli harhauttaa saksalaisia Sisilian maihinnousuvalmisteluihin liittyen.[1].

HMS Unicorn liitettiin elokuussa kevyenä lentotukialuksena tukemaan Salernon maihinnousua (operaatio Avalanche). Alus kuului amiraali Philip Vianin komentamaan Force V:hen, johon kuuluivat lisäksi saattuetukialukset HMS Attacker, HMS Battler, HMS Hunter ja HMS Stalker. Osaston piti olla alueella vain kaksi päivää, mutta maajoukkojen komentajan pyynnöstä se venytettiin viisi päiväiseksi. Operaation jälkeen alus palasi varsinaiseen tehtäväänsä eli täydennys- ja korjaustehtäviin, lentokoneiden korjaukseen ja siirtoon, laivaston varmistukseen ja tukemiseen. Lokakuussa alus palasi operaatiosta vapauduttuaan Scapa Flowhun.[1]

HMS Unicorn määrättiin Itäiseen laivastoon ja se lähti 30. joulukuuta Trincomaleehen Ceylonille yhdessä HMS Queen Elizabethin, HMS Valiantin, HMS Renownin, HMS Illustriousin sekä niitä suojanneiden Kotilaivaston hävittäjien ja fregattien kanssa. Osasto matkasi Välimeren poikki Aleksandriaan, jossa 12. tammikuuta 1944 fregatit jättivät osaston. Alus saapui 30. tammikuuta osaston mukana Trincomaleehen liittyen Itäiseen laivastoon. Alus joutui aluksi lentotukialuksena korvaamaan HMS Victorious, joka ei ollut saapunut vielä toiminta-alueelle. Tämän jälkeen alus palveli tukitehtävissä perustaen huoltotukikohtia ja kuljettaen lentokoneita täydennyksiksi. Marraskuussa alus määrättiin Brittiläiseen Tyynenmeren laivastoon.[1]

Alus aloitti joulukuussa matkan Fremantleen, jossa se määrättiin erityistehtävään. Alus suojasi 14. tammikuuta 1945 Gloucesterin herttuaa, joka oli määrätty alueen kenraalikuvernööriksi, kuljettaneen matkustaja-aluksen Fremantlesta Sydneyyn yhdessä HMS Suffolkin, HMS Ulsterin, HMAS Quiberonin ja HMAS Quickmatchin kanssa. Sydneyyn saavuttuaan alus aloitti valmistautumisen uuteen tehtäväänsä.[1]


Tammikuussa 1946 toisen maailmansodan päätyttyä HMS Unicorn palasi Plymouthiin, jossa alus siirrettiin reserviin. Alus palasi palvelukseen 1949 Kauko-Idän asemalle Singaporeen, jonne se saapui lokakuussa kuljettaen lentokoneita. Aluksen oli tarkoitus palata kotimaahan syyskuussa 1950, mutta kesäkuussa puhkesi Korean sota ja alus jäi alueelle vuoteen 1953 saakka.

HMS Unicorn siirrettiin reserviin maaliskuussa 1957 ja poistettiin palveluksesta 1958. Alus siirrettiin poistolistalle ja myytiin romutettavaksi. Alus purettiin Dalmuirilla Troonissa 1959.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Greene, Jack & Massignani, Alessandro: The Naval War in the Mediterranean 1940-1943. Lontoo: Chatham Publishing, 2002. ISBN 1-86176-190-2. (englanniksi)
  • Chesneau Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9.
  • Poolman Kenneth: Allied Escort Carriers of World War Two in action. Avon: Blandford Press, 1988. ISBN 0-7137-1221-X.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Jackson A J: Blackburn Aircraft since 1909. England: Funk & Wagnalls, 1968.
  • Taylor H A: Fairey Aircraft since 1915. England: Naval Institute Press, 1988. ISBN 0-87021-208-7.
  • Slader John: The Red Duster at War - A History of the Merchant Navy During the Second World War. Bristol: William Kimber, 1988. ISBN 0-7183-0679-1.
  • Polmar Norman: Aircraft Carriers - A History of Carrier Aviation and its Influence on World Events Vol. 1, 1909-1945. Dulles, Virginia: Potomac Bools Inc, 2006. ISBN 1-57488-663-0. (englanniksi)
  • Brown, D. K.: HMS Unicorn: The Development of a Design 1937-1939. Warship, 1984, VIII. vsk, nro 1, s. 19-24. Lontoo: Conway Maritime Press. ISBN 0-85177-354-0. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Naval Ensign of the United Kingdom.svg Edeltäjä:
Illustrious-luokka
Royal Navyn lentotukialukset Seuraaja:
Implacable-luokka