Centaur-luokka (lentotukialus)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMS Centaur
HMS Centaur 1955
HMS Centaur 1955
Tekniset tiedot
Uppouma 18 310 t (standardi)
24 000 t (max)
Pituus 224,63 m
Leveys 27,43 m
Syväys 7,52 m
Koneteho 76 000 hv
Nopeus 29,5 solmua
Miehistöä 1 390
Aseistus
Meritorjunta 42 lentokonetta
4 × kaksiputkista QF 4,5"/L45 Mk III HA tykkiä
Ilmatorjunta 2 × kuusiputkista Bofors 40 mm
11 × kaksiputkista Bofors 40 mm

Centaur-luokka oli toisen maailmansodan lopulla aloitettu Britannian kuninkaallisen laivaston kevyt lentotukialusluokka. Luokkaan kuului alun perin kahdeksan alusta, joiden kaikkien rakentaminen keskeytettiin sodan päättyessä. HMS Monmouthin, HMS Polyphemuksen, HMS Arrogantin ja HMS Hermeksen tilaukset peruttiin. Neljä jäljelle jäänyttä alusta jäivät odottamaan telakoille päätöksiä kohtalostaan.[1]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusten merkittävin ero aiempiin luokkiin verrattuna oli kaksi kertaa tehokkaampi voimanlähde, joka mahdollisti toimimisen nopeiden osastojen kanssa. Alukset olivat jälleen paremmin suojattuja. Ammusvarastojen suojana oli kaksi tuumaa ja konehuoneiden suojana tuuma panssariterästä. Lisäksi aluksiin asennettiin tuuman paksuiset sisäiset panssarivyöt ja niiden sisätilojen jako suunniteltiin uudelleen.[2]

Lentokansi sekä hissit oli suunniteltu kestämään 30 000 paunaa painava lentokone. Hissien koko oli 54 kertaa 44 jalkaa. Aluksen keulaan asennettiin myös höyrykatapultti mahdollistamaan koneiden lähtö. Aluksessa oli ainoastaan yksi hangaarikansi, joka oli 16 jalkaa 6 tuumaa korkea kyeten varastoimaan kaikki suunnitteluaikana tulevat lentokoneet.[2]

Alusten aseistuksena oli neljä kaksiputkista 4,5 tuuman tykkiä, joten lentotukialusten omasuojassa oli palattu HMS Ark Royalin kaltaisiin aluksiin. Kaikkien lisäysten mahdollistamiseksi alusten runkoa laajennettiin aikaisempiin luokkiin nähden.[2]

Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Centaur, joka valmistui luokkansa ensimmäisenä, otettiin palveluskäyttöön 1954. Aluksen valmistuessa siinä ollut suora lentokansi muutettiin seuraavana puolena vuotena viistoksi. Seuraavat alukset HMS Albion ja HMS Bulwark muutettiin pian käyttöönoton jälkeen kommandotukilaivoiksi toimimaan helikopteritukilaivoina.[3]

Luokan viimeinen, 1959 valmistunut HMS Elephant nimettiin uudelleen HMS Hermekseksi. Alus oli viimeinen valmistunut klassinen viistokantinen lentotukialus Kuninkaallisessa laivastossa ennen uusien Queen Elizabeth -luokan lentotukialusten valmistumista.[3]

HMS Hermes myytiin vuonna 1986 Intialle, jossa se palvelee ainakin vuoteen 2012 asti nimellä INS Viraat.

Centaur-luokan alukset
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
HMS Albion Swan Hunter 23.3.1944 6. toukokuuta 1947 26. toukokuuta 1954 romutettu 1972
HMS Arrogant Swan Hunter - - - peruutettu 10.1945
HMS Bulwark Harland and Wolff, Belfast 10. toukokuuta 1945 22. kesäkuuta 1948 4. marraskuuta 1954 romutettu 1984
HMS Centaur Harland and Wolff 30. toukokuuta 1944 22. huhtikuuta 1947 1. syyskuuta 1953 myyty romutettavaksi 1972
HMS Elephant Vickers Armstrong, Barrow 21. kesäkuuta 1944 16. helmikuuta 1953 18. marraskuuta 1959 Intian laivastolle 1986 nimellä INS Viraat
HMS Hermes Cammell Laird - - - romutettu 1972
HMS Monmouth Fairfield Shipbuilding and Engineering Company, Govan - - - romutettu 1972
HMS Polyphemus Devonportin telakka - - - romutettu 1972

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Centaur-luokka (lentotukialus).
  • McCart, Neil: HMS Hermes 1923 & 1959. Cheltenham: Fan Publications, 2001. ISBN 1-901225-05-4. (englanniksi)
  • Chesneau, Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. London: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Chesneau, Roger s. 140-141
  2. a b c Chesneau, Roger s. 140
  3. a b Chesneau, Roger s.141