HMS Pretoria Castle

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
HMS Pretoria Castle
HMS Pretoria Castle
HMS Pretoria Castle
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Harland and Wolff
Laskettu vesille 12. lokakuuta 1938
Palveluskäyttöön 28. marraskuuta 1939
29. heinäkuuta 1943
Palveluskäytöstä elokuu 1942
myyty takaisin omistajalleen 26. tammikuuta 1946 nimellä RMMV Warwick Castle
romutettu heinäkuussa 1962
Tekniset tiedot
Uppouma 19 964 t (standardi)
23 825 t (kuormattu)
Pituus 181,23 m (kokonaispituus)
167,64 m (lentokansi)
Leveys 23,32 m (runko)
22,86 m (lentokansi)
Syväys 8,53 m
Koneteho 8-sylinterinen Burmeister&Wain-dieselmoottori kytkettynä kahteen akseliin 16 000 hv
Nopeus 18 solmua
Aseistus 21 lentokonetta
4 × 4"/L45 QF Mk XVI -ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina
16 × kaksinaulaista ilmatorjuntatykkiä neliputkisina asennuksina
20 × 20 mm ilmatorjuntatykkiä kaksiputkisina asennuksina

HMS Pretoria Castle oli Britannian kuninkaallisen laivaston suurin saattuetukialus toisessa maailmansodassa.

Union-Castle Line tilasi Harland and Wolffilta Belfastista matkustaja-aluksen, joka laskettiin vesille 12. lokakuuta 1938. Aluksen valmistautuessa Britteinsaarten ja Etelä-Afrikan väliseen liikenteeseen Amiraliteetti lunasti 2. lokakuuta 1939 aluksen aseistetuksi kauppalaivaksi (engl. Armed Merchant Cruiser, AMC). Alukselta poistettiin kaikki palonarka materiaali ja kaikki tarpeeton tila täytettiin suojaa ja kelluntaa edistävillä materiaaleilla. Alukselle asennettiin painolastia tasapainottamaan muutoksia. Alukselle asennettiin 5,5 ja 6 tuuman tykkejä, mitä oli käytettävissä. Se palasi palvelukseen 28. marraskuuta 1939 miehistönään sekä kauppalaivaston että sotalaivaston miehiä.[1]

AMC HMS Pretoria Castle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Pretoria Castle lähti 21. joulukuuta 1939 Belfastista Freetowniin, jonne se saapui tammikuussa 1940. Alus palveli Freetownissa suojaten saattueita Länsi-Afrikan rannikolta Intian valtamerelle.[1]

Alus määrättiin lokakuussa suojaamaan saattuetta WS4-pisteestä 23°47′N, 22°15′W, jolloin se täydensi saattueen suojaa saavuttaessa Freetowniin. Se kohtasi 11. lokakuuta määrätyssä paikassa saattueen ennen sen jakaantumista hitaaseen WS4SLOW- ja nopeaan WS4FAST-saattueeseen, minkä jälkeen HMS Pretoria Castle suojasi hitaan osan kuutta alusta Freetowniin, jossa se erkani 15. lokakuuta saattueesta.[1]

Alus suojasi 17. lokakuuta saattuetta WS4 Freetownista Kapkaupunkiin risteilijä HMS Cornwallin kanssa. Alus erkani 26. lokakuuta muusta saattueesta SS Scythian ja SS Warwick Castlen kanssa Kapkaupunkiin. Alukset palasivat saattueeseen 29. lokakuuta.[1]

HMS Pretoria Castle erkani 2. marraskuuta saattueesta neljän rahtialuksen kanssa Durbaniin, jonne se jätti seuraavana päivänä rahtialukset. Se palasi joulukuussa Freetowniin, jossa se jatkoi saattueiden suojaamista.[1]

Alus suojasi saattuetta WS8A maaliskuussa 1941 taisteluristeilijä HMS Repulsen ja risteilijä HMS Mauritiuksen kanssa. Alus erkani 9. maaliskuuta Freetownissa saattueesta.[1]

Muutostyöt saattuetukialukseksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Pretoria Castle määrättiin huhtikuussa 1942 muutettavaksi saattuetukialukseksi kaupallisella telakalla. Alus lähti toukokuun lopulla kotimaahan ja se saapui 30. kesäkuuta Tyneen, josta se siirrettiin Swan Hunterin telakalle muutostöitä varten. Amiraliteetti osti 16. heinäkuuta aluksen itselleen.[1][2]

Aluksen kaikki yläkannen rakenteet poistettiin, jotta lentokannelle saatiin tilaa. Keskelle kannen etuosaa asennettiin kordiitilla toimiva katapultti, jolla kyettiin lähettämään ilmaan 14 000 paunan lentokone 66 solmun nopeudella. Aluksen kiinteää painolastia jouduttiin lisäämään lentokannen painon kompensoimiseksi. Alukselle asennettiin tutka ja viestilaitteet lentotoiminnan mahdollistamiseksi. Aluksen lentokannen etuosaan asennettiin 45 kertaa 34 jalan hissi, joka kykeni nostamaan maksimissaan 15 000 paunan lentokoneen, koneiden siirtämiseksi hangaarista kannelle.[2]

Aluksen lentolaivueeksi suunniteltiin viittätoista torpedopommittajaa ja kuutta hävittäjää, joita varten aluksella oli varastoituna 75 000 gallonaa lentopetrolia sekä 54 kappaletta 500 paunan ja 144 kappaletta 250 paunan pommeja. Lisäksi aluksella oli 21 kappaletta 18 tuuman torpedoa sekä 216 kappaletta Mk XI -syvyyspommeja.[2] Alus aloitti heinäkuussa 1943 koeajot, ja se siirrettiin vastaanottokokeisiin 29. heinäkuuta[1].

Saattuetukialus HMS Pretoria Castle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus valmistui telakalta 9. elokuuta, minkä jälkeen se siirrettiin testeihin Rosythiin. Alus saapui 12. elokuuta Rosythiin, josta se lähti kokeiden päätyttyä 16. elokuuta Clydeen. Clydessä aluksella tehtiin laskeutumiskokeita elokuun loppuun, minkä jälkeen jatkettiin koeajoja.[1]

Alus määrättiin lokakuussa ensimmäiseen tehtäväänsä, minkä seurauksena 825 laivue siirtyi alukselle. Alus suojasi 27. lokakuuta saattuetta DS46 Reykjavíkiin, jonne se saapui saattueen mukana 29. lokakuuta. Alus suojasi seuraavana päivänä paluumatkallaan Clydeen saattuetta SD46.[1]

HMS Pretoria Castle erkani saattueesta marraskuun alussa saavuttuaan Clydeen. Alus kolaroi 29. marraskuuta Clydessä saattuetukialus HMS Ravagerin kanssa.[1]

Alus oli Clydessä, kun se määrättiin tammikuussa 1944 Hooked Harvard -koeajoihin, jotka se aloitti 20. tammikuuta. Seuraavan kuukauden aikana aluksella testattiin Clydessä Seafire-, Hellcat-, Avenger- ja Wildcat-koneiden kanssa toimimista. Seafire-koneiden koelennot jatkuivat edelleen maaliskuussa.[1]

Aluksella suoritettiin huhtikuussa Clydessä Corsairien laskeutumiskokeet, minkä jälkeen se määrättiin telakalle huollettavaksi. Alus siirrettiin 25. huhtikuuta telakalle, mistä se palasi toukokuun lopulla.[1]

Alus oli 2. kesäkuuta Seafire-koneiden tutkahavaintokokeissa. Sen koetehtävät jatkuivat, kunnes se kolaroi 14. heinäkuuta Clydessä kauppalaiva SS Edithin kanssa kärsien pahoja vaurioita. HMS Pretoria Castle poistettiin palveluksesta ja se siirrettiin Clydeen telakalle korjattavaksi.[1]

Alus siirrettiin elokuussa Rosythiin viimeisteltäväksi, mistä se palasi 1. lokakuuta Clydeen aloittaen palveluksen. Aluksen magneettisuuden poiston onnistuminen testattiin 5. lokakuuta Clydessä.[1]

HMS Pretoria Castle jatkoi 16. lokakuuta Seafire-koneiden koelentoja. Aluksella alkoivat 18. lokakuuta Avenger, Hellcat ha Swordfish koneiden laskeutumiskokeet, joiden jälkeen aloitettiin 23. lokakuuta Wildcat-koneiden aerodynaamiset testit.[1]

Aluksella aloitettiin 30. lokakuuta Sea Otter -koneiden laskeutumiskokeet. Se oli 1. marraskuuta ilmavoimien rannikkolennoston Beaufortien torpedojen laukaisuharjoitusmaalina, kun ne harjoittelivat Ranskan rannikon kohteita vastaan toimimista.[1]

Aluksella suoritettiin 6. marraskuuta Firefly-koneiden laskeutumiskokeet ja 13. marraskuuta Barracuda-koneiden aerodynaamista testausta. Aluksella testattiin 21. marraskuuta Spitfire-koneiden sopivuutta lentotukialuksille, kun koneisiin oli asennettu koukku jarruvaijereita varten.[1]

Alus poistettiin palveluksesta 19. joulukuuta koneiden huollon vuoksi. Alus aloitti samana päivänä matkansa Belfastiin telakalle. Aluksen huolto saatiin valmiiksi tammikuussa 1945, minkä jälkeen se siirtyi Glasgowiin. Glasgowissa alus siirrettiin uudelleen telakalle, missä se viipyi maaliskuuhun.[1]

Alus aloitti 3. huhtikuuta katapultin käyttötestit, joilla pyrittiin saamaan kokemuksia pyrstöalhaalla tapahtuville laukaisuille. Toukokuusta heinäkuuhun aluksella ei suoritettu testauksia, vaan sen laskeutumisvaloja paranneltiin yölentojen edellyttämällä tavalla.[1]

HMS Pretoria Castle määrättiin heinäkuussa testaamaan Meteor suihkuhävittäjän soveltuvuutta tukialuksille sekä testaamaan yötoimintaa. Alus aloitti 11. elokuuta Clydessä laskeutumiskoukulla varustetulla Meteorilla käyttökokeet ja 23. elokuuta aloitettiin yötoimintakokeilut.[1]

Alus siirrettiin syyskuun alussa Portsmouthiin, jossa se siirrettiin 11. syyskuuta telakalle. Alus pysyi vuoden lopun Portsmouthissa mietittäessä sen tulevaa käyttöä. Se sijoitettiin poistoluetteloon, minkä jälkeen aloitettiin keskustelut Union Castle Linen kanssa aluksen palauttamisesta. Alus myytiin 26. tammikuuta 1946 Union Castlelle, minkä jälkeen aloitettiin aluksen muutostyöt matkustajaliikenteeseen siirtämiseksi.[1]

Aluksen aseistus ja sotamateriaali poistettiin 4. helmikuuta, minkä jälkeen se siirrettiin Belfastiin. Alus poistettiin laivaston listoilta 21. maaliskuuta ja toimitettiin Union Castlelle.[1]

Warwick Castle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus muutettiin 1947 mennessä matkustaja-alukseksi nimettynä Warwick Castleksi. Alus romutettiin 1963 loppuun mennessä Barcelonassa Espanjassa, minne se oli hinattu syyskuussa 1962.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Colledge, JJ & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 4. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
  • Chesneau Roger: Aircraft Carriers of the World, 1914 to the Present - an illustrated encyclopedia. Bristol: Brockhampton Press, 1998. ISBN 1-86019-87-5-9.
  • Poolman Kenneth: Allied Escort Carriers of World War Two in action. Avon: Blandford Press, 1988. ISBN 0-7137-1221-X.
  • Gardiner Robert (ed.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922-1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Slader John: The Red Duster at War - A History of the Merchant Navy During the Second World War. Bristol: William Kimber, 1988. ISBN 0-7183-0679-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Naval-history.net - HMS Pretoria Castle
  2. a b c d Chesneau, Roger s. 119
Naval Ensign of the United Kingdom.svg Edeltäjä:
HMS Activity
Royal Navyn saattuetukialukset Seuraaja:
Nairana-luokka