Casablanca (elokuva)

Casablanca
Ohjaaja	Michael Curtiz
Käsikirjoittaja	Julius J. Epstein Philip G. Epstein Howard Koch
Tuottaja	Hal B. Wallis
Säveltäjä	Max Steiner
Kuvaaja	Arthur Edeson
Leikkaaja	Arthur Edeson Owen Marks
Pääosat	Humphrey Bogart Ingrid Bergman
Valmistustiedot
Valmistusmaa	Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö	Warner Brothers
Ensi-ilta	1942
Kesto	102 min
Alkuperäiskieli	englanti
Ikäraja
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Casablanca on Michael Curtizin vuonna 1942 ohjaama draamaelokuva. Se sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Casablancaan. Casablanca on useissa äänestyksissä valittu kaikkien aikojen parhaiden elokuvien joukkoon, ja American Film Institute on nimennyt sen romanttisimmaksi yhdysvaltalaiseksi elokuvaksi. Elokuvan ensi-ilta oli New Yorkissa 26. marraskuuta 1942.

Elokuvalla on leikkauskohtia puolalaisen vakoojan Mieczysław Słowikowskin toimintaan Pohjois-Afrikassa.

Juoni

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Casablancan satamakaupunki toisessa maailmansodassa: paikallisten lisäksi kaupungissa kuhisee ranskalaisia, vakoojia, pakolaisia, natseja, seikkailijoita, opportunisteja ja yhteistoimintamiehiä. Puolueeton ja kyyninen kapakanpitäjä, yhdysvaltalainen Rick Blaine (Humphrey Bogart) pyörittää kaupungin ykkösravintolaa Rick’s Café Americain’ia. Natsi-Saksa on miehittänyt Ranskan vuonna 1940 ja Vichyn nukkehallitus pitää valtaa Ranskan Marokkoon kuuluvassa Casablancassakin. Blaine ei pidä natseista, mutta ajan yhdysvaltalaista sekaantumattomuuspolitiikkaa edustaen hän ei halua asettua kenenkään puolelle.

Ainoa tapa paeta saksalaisten miehittämästä Euroopasta on matkustaa Casablancaan, josta voi lentää Lissaboniin ja Portugalin kautta edelleen Yhdysvaltoihin. Viisumia on kuitenkin vaikea saada, joten monet joutuvat jäämään Casablancaan pitkäksi aikaa.

Guillermo Ugarte (Peter Lorre) on murhannut kaksi viisumeja kuljettavaa saksalaista virkamiestä Oranista Casablancaan kulkevassa junassa. Laittomasti viisumeja kauppaava Ugarte tulee Rickin luokse. Hän kehuskelee Rickille myyvänsä viisumit ”suurempaan hintaan kuin on osannut uneksiakaan”. Viisumit ovat hyvin arvokkaita, sillä Vichyn hallituksen korkea-arvoinen kenraali on allekirjoittanut ne, eikä niitä voi peruuttaa. Natsit kuitenkin pidättävät Ugarten ja tappavat tämän.

Ugarten pidättämisen jälkeen Casablancaan saapuu Rickin vanha rakastettu Ilsa Lund (Ingrid Bergman) ja tämän vastarintaliikkeeseen kuuluva aviomiehensä Victor Laszlo (Paul Henreid), jonka kannoilla natsit ovat. Victor aikoo paeta Yhdysvaltoihin Ugarten viisumeilla ja jatkaa vapaudessa taistelua natseja vastaan. Saksasta saapunut majuri Strasser (Conrad Veidt) ja Casablancan poliisipäällikkö, kapteeni Louis Renault (Claude Rains) kuitenkin kieltäytyvät antamasta Ilsalle ja Victorille passeja. He eivät kuitenkaan voi pidättää Victoria ilman syytä.

Rick ja Renault lyövät 10 000 Ranskan frangista vetoa, pääseekö Victor Laszlo pakoon. Renault vakuuttaa, etteo Victor pääse Casablancasta pois. Ennen pitkää Ilsalle ja Victorille selviää, että Ugarten viisumit ovat Rickillä, mutta vaikka Victor tarjoaa Rickille 200 000 frangia, Rick kieltäytyy antamasta viisumeja Victorille. Rick on katkera, sillä hänen ja Ilsan piti vuosia sitten paeta Pariisista yhdessä Casablancaan, mutta Ilsa ei koskaan liittynytkään matkaan.

Lopulta Rick muuttaa mielensä ja pakottaa aseella uhaten Renault’n allekirjoittamaan viisumit. Rick saattaa Laszlot lentokentälle, Ilsa haluaisi jäädä ja paeta yhdessä Rickin kanssa mutta tämä varoittaa että sille reitille mihin hän on menossa - villiin viidakkoon - ei Ilsa voi seurata häntä; Ilsan paikka olisi Victorin mukana lentokoneessa. Jäähyväiset ovat nopeat ja kipeätunnelmaiset. Strasser ajaa paikalla ja saa Renaultilta kuulla Laszlon olevan koneessa. Strasser ihmettelee miksi Vichyn poliisiupseeri ei tee mitään ja rientää Rickin varoituksista huolimatta puhelimeen ottaakseen yhteyttä lennonjohtotorniin. Strasser vetää aseensa, mutta Rick ampuu nopeammin. Lentokentälle saapuville poliiseille tapahtuman todistanut Renault antaa tutun määräyksensä: Pidättäkää tavanomaiset epäillyt!.

Victorin ja Ilsan lentokoneen noustessa ilmaan Rick ja vertauskuvallisen vichy-pullon roskiin heittänyt Renault kävelevät pois lentokentältä. Rick tokaisee: Louie, luulen että tämä on kauniin ystävyyden alku.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa

Elokuvan päähenkilöt vasemmalta oikealle: Rick Blaine (Bogart), Louis Renault (Rains), Victor Laszlo (Henreid) ja istumassa Ilsa Lund (Bergman). Taustalla Sam (Wilson).

Humphrey Bogart	... Richard Blaine
Ingrid Bergman	... Ilsa Lund Laszlo
Paul Henreid	... Victor Laszlo
Claude Rains	... kapteeni Louis Renault
Conrad Veidt	... majuri Heinrich Strasser
Peter Lorre	... Guillermo Ugarte
Dooley Wilson	... –Sam
Sydney Greenstreet	... Ferrari
Madeleine LeBeau	... Yvonne
S.Z. Sakall	... Carl (Rickin baarin tarjoilija)
John Qualen	... Berger
Curt Bois	... Taskuvaras

Tekijöitä

Käsikijoitus

Murray Burnettin ja Joan Alisonin näytelmästä Everybody Comes to Rick's:

Julius J. Epstein

Philip G. Epstein

Howard Koch

Casey Robinson

Ohjaus

Michael Curtiz

Kuvaus

Arthur Edeson

Musiikki

M.K. Jerome, laulut

Jack Scholl, laulut

Max Steiner

Herman Hupfeld, laulu ”As Time Goes By”

Palkintoja ja ehdokkuuksia

Oscar-palkinnot

• Paras elokuva – H. B. Wallis
• Paras ohjaus – Michael Curtiz
• Paras käsikirjoitus – Julius J. Epstein, Philip G. Epstein & Howard Koch

Oscar-ehdokkuudet

• Paras miespääosa – Humphrey Bogart
• Paras miessivuosa – Claude Rains
• Paras kuvaus – Arthur Edeson
• Paras leikkaus – Owen Marks
• Paras musiikki – Max Steiner

Muita tunnustuksia

American Film Institute nimesi Casablancan vuosisadan toiseksi parhaaksi yhdysvaltalaiseksi elokuvaksi. Elokuvassa usein kuultava kappale ”As Time Goes By” valittiin toiseksi parhaaksi yhdysvaltalaiseksi elokuvalauluksi. Laulu tulikin suosituksi vasta elokuvan myötä, vaikka se oli tehty jo aikaisemmin. AFI:n mukaan Casablanca on myös romanttisin yhdysvaltalainen elokuva. Monet sen repliikit myös valittiin hienoimpien sitaattien joukkoon.

Tarinoita

Erään elokuvaan liittyvän tarinan mukaan elokuvan tekijät eivät tienneet viimeisenä kuvauspäivänäkään, miten elokuva tulisi päättymään. Alkuperäisen käsikirjoituksen mukaan Rick lähettäisi Ilsan Victorin matkaan, mutta käsikirjoittajat kuitenkin harkitsivat, että Victor kuolisi Casablancassa ja Ilsa ja Rick lähtisivät Lissaboniin. Lopputulos oli kuitenkin todellisuudessa käsikirjoittajien tiedossa, vaikka he vielä viime hetkinä neuvottelivatkin sen toteutustavasta.

Toinen virheellinen väite on se, että Ilsa pyytäisi pianisti Samia soittamaan ”As Time Goes Byn” sanoilla: ”Play it again, Sam!”. Tosiasiassa repliikki kuitenkin lausutaan Marx-veljesten elokuvassa Yö Casablancassa (1946). Casablancassa on kaksi kohtausta, joissa ”As Time Goes By” mainitaan. Ensimmäisessä Ilsa sanoo Samille:

Play it, Sam. Play ”As Time Goes By”

Myöhemmässä kohtauksessa Rick pyytää Samia soittamaan laulun:

You played it for her, you can play it for me. Play it!

Arthur ”Dooley” Wilson oli elokuvan päänäyttelijöistä ainoa, joka koskaan vieraili oikeassa Casablancassa.

Kritiikkiä

Elokuvasta on jälkeenpäin tehty myös väritetty versio, jota muun muassa puristit ovat pitäneet elokuvan pilaamisena.

Kuvausteknisiä seikkoja ja elokuvan virheitä

• Lopun lentokenttäkohtauksen lentokone oli todellisuudessa puinen sivukuva, ja mekaanikkoja näyttelivät kääpiöt.
• Elokuvan alkupuolella Rick nousee rankkasateella Pariisi–Marseille-junaan märkänä, mutta junassa hänen takkinsa on jälleen kuiva.

Muita versioita

• Disney-sarjakuvapiirtäjä Giorgio Cavazzanon parodiaversio, pääosassa Mikki Hiiri.
• kaksi televisiosarjaa, jotka sijoittuivat aikaan ennen elokuvan tapahtumia
• Broadway-musikaali, jota ei kuitenkaan koskaan esitetty
• radiokuunnelmia
• Warner Bros-yhtiön piirretty lyhytelokuva Carrotblanca, pääosassa Väiski Vemmelsääri. (alkuperäisessä versiossa Ilseä parodioiva Kitty mainitsee Väiskille kirjoittamassaan kirjeessä yhtenä yhteisenä muistonaan Helsingin)

Aiheesta muualla

• American Film Instituten satavuotissarja

Parhaan elokuvan Oscar -palkinnon voittaneet elokuvat

1920-luku

1920	1921	1922	1923	1924	1925	1926	1927	1928	1929
Ei jaettu								Siivet Auringonnousu	Broadwayn sävel

1930-luku

1930	1931	1932	1933	1934	1935	1936	1937	1938	1939
Länsirintamalta ei mitään uutta	Cimarron	Grand Hotel	Cavalcade	Tapahtui eräänä yönä	Kapina laivalla	Ziegfeld, naisten kuningas	Emile Zolan elämä	Komedia meistä ihmisistä	Tuulen viemää

1940-luku

1940	1941	1942	1943	1944	1945	1946	1947	1948	1949
Rebekka	Vihreä oli laaksoni	Rouva Miniver	Casablanca	Kulje tietäni	Tuhlattuja päiviä	Parhaat vuodet	Hiljainen sopimus	Hamlet	Kaikki kuninkaan miehet

1950-luku

1950	1951	1952	1953	1954	1955	1956	1957	1958	1959
Kaikki Eevasta	Pariisin lumoissa	Suuri maailmansirkus	Täältä ikuisuuteen	Alaston satama	Poikamiesilta	Maailman ympäri 80 päivässä	Kwai-joen silta	Gigi	Ben-Hur

1960-luku

1960	1961	1962	1963	1964	1965	1966	1967	1968	1969
Poikamiesboksi	West Side Story	Arabian Lawrence	Tom Jones – hulivilihurmuri	My Fair Lady	Sound of Music	Kunnian mies	Yön kuumuudessa	Oliver!	Keskiyön cowboy

1970-luku

1970	1971	1972	1973	1974	1975	1976	1977	1978	1979
Panssarikenraali Patton	Kovaotteiset miehet	Kummisetä	Puhallus	Kummisetä osa II	Yksi lensi yli käenpesän	Rocky	Annie Hall	Kauriinmetsästäjä	Kramer vastaan Kramer

1980-luku

1980	1981	1982	1983	1984	1985	1986	1987	1988	1989
Tavallisia ihmisiä	Tulivaunut	Gandhi	Hellyyden ehdoilla	Amadeus	Minun Afrikkani	Platoon – nuoret sotilaat	Viimeinen keisari	Sademies	Palveluksessanne, Miss Daisy

1990-luku

1990	1991	1992	1993	1994	1995	1996	1997	1998	1999
Tanssii susien kanssa	Uhrilampaat	Armoton	Schindlerin lista	Forrest Gump	Braveheart – taipumaton	Englantilainen potilas	Titanic	Rakastunut Shakespeare	American Beauty

2000-luku

2000	2001	2002	2003	2004	2005	2006	2007	2008	2009
Gladiator	Kaunis mieli	Chicago	Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu	Million Dollar Baby	Crash	The Departed	Menetetty maa	Slummien miljonääri	The Hurt Locker

2010-luku

2010

Kuninkaan puhe