Aadolf Halme

Aadolf Aleksander Halme, kutsumanimeltään Aatu, on fiktiivinen henkilö Väinö Linnan romaanisarjassa Täällä Pohjantähden alla. Työkseen Halme toimii räätälinä. Hän oli alun perin orpo huutolaispoika, josta kuitenkin sijoitustalon emäntä piti huolta: nuori Aatu oli kätevin passaripoika aikoihin ja oppipa kutomaan sukkaakin, vähät naureskelusta välittäen; emäntä keksikin toimittaa pojan räätälin oppiin, jossa menestys odottikin; aikaa tosin kului vuosia ja kiertomatka mestarilta toiselle oli joskus rankkakin. Halme kohosi tavallista tietä oppipojasta kisälliksi ja lopulta mestariksi. Lisäksi hän keräsi päähänsä kaiken mahdollisen kirjoista ja ilmaisista yleissivistävistä luennoista peräisin olleen tiedon. Vähään tyytyvänä hän säästi niukat tulonsa tarkkaan - jopa niin tarkkaan, että hänen kuolemansa jälkeen tarpeettomina myytyjen räätälintyökalujen joukossa oli jopa kaksikin ompelukonetta.

Räätälimestarin arvoineen ja säästöineen hän palasi kotikylään mennäkseen naimisiin kylän pitojenlaittaja Emman kanssa; tämä rakasti häntä ja aivan vilpittömästi kunnioitti miehensä oppineisuutta. Halmeet rakensivat talon Kylä-Pentiltä ostetulle tontille, mutta he jäivät lapsettomiksi. Halme ottikin sittemmin Leppäsen Valentin kasvattipojakseen. Räätäliä Valentista ei tullut, mutta hänen luonteeseensa vaikutti voimakkaasti Halmeen ajatusmaailma ja käytös.

Halme on ruumiiltaan heikompi kuin monet muut Pentinkulman asukkaat eikä muutenkaan sovellu kovin hyvin tekemään raskasta työtä. Niinpä Otto Kivivuori joka johtaa Koskelan uuden pärekaton naulaustalkoita, komentaakin Halmeen tekemään pärekimppuja köyteen - "kun on oppinut solmujakin tekemään".

Halmetta esittää Edvin Laineen ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa Kalevi Kahra. Timo Koivusalon ohjaamassa Täällä Pohjantähden alla -elokuvassa Halmetta esittää Heikki Nousiainen.

Pentinkulmalla Halmea pidetään herrasmiehenä. Moni porvarillista ajattelutapaa edustava henkilö suhtautuu häneen aluksi mielenkiinnolla, mutta perehdyttyään sosialismiin hänestä tulee monen porvarin vihamies.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Halme ajaa sivistyneenä ihmisenä valistusta myös Pentinkulmalle ja osallistuu näin kansakoulun perustamiseen. Koulun rakennustöissä hän tutustuu sosialisti Hellbergiin, joka saa Halmeenkin lukemaan sosialistisia kirjoituksia. Halmeen sosialismi kehittyy kuitenkin varsin idealistiseksi (ja eritoten hänen tutustuttuaan teosofiaan), kun Hellberg on käytännönläheisempi. Myöhemmin Halme on mukana vapaapalokunnan perustamisessa, ja palokunnantalo perustetaan paronin vuokraamalle maalle. Pentinkulman työväenyhdistys kokoontuu ensin ko. talolla, kunnes paronin närkästys pakottaa yhdistystä rakentamaan työväentalon muualle.

Halme on mukana perustamassa Pentinkulmalle työväenliikettä. Hän teki työväenyhdistykselle lipunkin, johon Otto Kivivuori puolestaan veisti varren.

Sosialismin ajatukset leviävät kyläläisten keskuudessa synnyttäen lakkoilua ja väkivaltaisuuksia. Halme vetäytyy sivuun yhdistyksen toiminnasta sen muuttuessa rauhanomaisesta aseelliseksi. Halme kuitenkin palaa yhdistyksen toimintaan sodan aikana velvollisuudentunnosta. Vaikka Halme kannattaa väkivallattomuutta ja vastustaa punaisia ääriaineksia sisällissodan aikana, tuomitsevat valkoiset hänet kuolemaan sodan jälkeen. Pääsyyte on paronin murha, vaikka Halmeella ei ole mitään tekemistä asian kanssa - päinvastoin: selvitellessään tapahtunutta hän vilustuu hengenvaarallisesti ja on oikeudessa kuolemaisillaan keuhkokuumeeseen. Pahin todistaja häntä vastaan on Töyryn emäntä, joka syyttää häntä "pääkiihottajaks joka kaikki murhat villitsi vaikka kuolemansairas olikin" - emännän sokaisee katkeruus miehensä Kalle Töyryn murhasta, joka oli Uuno Laurilan yksityiskosto.

Kirjan toisessa osassa Halme teloitetaan ampumalla ja hänet haudataan joukkohautaan.

Kun hänen leskensä Emma kuolee vähän ennen Talvisotaa, kunnallisjärjestö päättää että Emma saisi ne hautajaisjuhlallisuudet, jotka alun perin oli tarkoitettu itse Halmeen osaksi. Näin tehdäänkin, ja mm. Akseli Koskela ottaa viimeisen kerran elämässään osaa poliittiseen toimintaan kantaessaan yhtenä kuudesta miehestä Emman arkkua.

Talvisodan jälkeen, kun joukkohauta siunataan, laskee Janne Kivivuori työväenyhdistyksen seppeleen lisäksi myös henkilökohtaisen seppeleen Halmeelle, joka oli ollut orpopoika.