Lauri Kivioja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
Lauri Kivioja
Luoja(t) Väinö Linna
Ensi-
esiintyminen		 Täällä Pohjantähden alla -romaanit
Henkilötiedot
Sukupuoli mies
Asuinpaikka Pentinkulma
Suhteet
Vanhemmat Vihtori Kivioja
Lapset Aulis

Lauri ”Late” Kivioja on Väinö Linnan kirjoissa Täällä Pohjantähden alla esiintyvä fiktiivinen autonkuljettaja ja punakaartilainen. Hänen isänsä on Vihtori Kivioja ja poikansa Aulis Kivioja, Kaarina Koskelan mies.

Lauri on luonteeltaan levoton eikä viihdy missään työpaikassa kovin kauan, vaan saattaa lähteä joskus kesken päivän yhtäkkisen mielijohteen valtaamana. Hän on muun muassa vähän aikaa apumiehenä Janne Kivivuoren rakennustyömaalla ja asemamiehenä pitäjän rautatieasemalla. Vihtori-isä toteaakin pojastaan: ”Tulee minuun tossa kulkijan luonnossansa.”[1]

Hänet kuvataan herkeämättömän kiinnostuneena kaikenlaisiin ajoneuvoihin. Rautatieasemalla työskennellessään hän ostaa eräältä toiselta asemamieheltä vanhan polkupyöränrämän, jota muut kyläläiset käyvät Kiviojalla katselemassa. Asemakylästä Lauri löytää myös itselleen morsiamen, ja häitä vietetään Pentinkulman työväentalolla kesällä 1914, hieman ennen ensimmäisen maailmansodan syttymistä. Häävieraiden yhtenä puheenaiheena on juuri tapahtunut arkkiherttua Frans Ferdinandin murha. Häissä on tarjolla paikkakunnalla ennen näkemätöntä ruokaa, makaronilaatikkoa.[2]

Ensimmäisen maailmansodan aikana kesällä 1915 kartanossa vierailee venäläisiä upseereja, jotka ovat liikkeellä kahdella autolla. Kun Lauri saa tietää asiasta, hän jättää siihen paikkaan työnsä kaukaisella niityllä ja kiirehtii polkupyörällään kartanoon ihailemaan autoja. Autonkuljettajien estelyistä huolimatta hän istuu vuorotellen kummankin auton ohjauspyörän ääressä miltei koko loppupäivän.[3]

Hän liittyy Suomen sisällissodassa Pentinkulman punakaartiin, taistelee Ikaalisissa ja jää vangiksi Lahdessa. Kansalaissodan jälkeen Lauri palaa Hennalan vankileiriltä ensimmäisenä pentinkulmalaisena ja vie Leppäselle tiedon Valentin kuolemasta.[4] Sodan aikana Vikki on joutunut rahapulassaan myymään Laurin polkupyörän, mutta jälleen rahaa saatuaan Lauri ostaa tilalle uuden.[5] Kun pappilan Ilmari on vihitty kirkonkylässä, Lauri huutelee kotimatkalla muille asiantuntevasti ohikulkevien häävieraiden autojen merkkejä ja ominaisuuksia: ”Ooverlant Vippet paino pojaat. Neljäkymmentä hummaa pyörii nokalla...”[6]

Kiviojan miehet jatkavat 1920-luvulla kulkuaan markkinoilla ja muilla matkoilla. Kieltolain vuoksi Pentinkulmallakin liikkuu salakuljetettua pirtua, ja sitä kuljettavat mukanaan myös Lauri ja Vikki.[7] 1920-luvun puolivälin tienoilla Lauri hankkii International-merkkisen kuorma-auton, joka sai lempinimekseen ”Natsu”. Autolle tulee heti paljon ajoja niin kartanosta, Pentinkulman kauppiaalta kuin tavallisilta kyläläisiltäkin. Muun muassa Koskelan Akselin hankkima puimakone tuodaan Laurin autolla, ja sillä saapuu myös Pentinkulman kansakoulun uuden opettajan Pentti Rautajärven muuttokuorma.[8]

1930-luvulla Lauri saa liikenneluvan myös linja-autolle. Suuri vaikutus luvan saannissa on sahanomistaja Päkillä, jolta Lauri saa runsaasti puutavaranajoa maidonajon ohella. Pitäjänlehdessä julkaistavan aikatauluilmoituksen muotoilee Kivivuoren Janne, jonka ehdotuksesta allekirjoitukseksi tulee Lauri A. Kivioja: ”Se on vähän komeempaa. Kaikki vähän paremmat miehet käyttää toisen nimen etukirjainta nimessänsä.” Lauri palkkaa toiseksi autonkuljettajaksi nuoremman veljensä ja rahastajaksi juuri kansakoulusta päässeen poikansa Auliksen. Kun Lauri sitten kävelee kylän raitilla ruskeissa saappaissaan, diagonaalipuvussaan ja autoilijan lakki silmillään, kyläläiset sanovat: ”Itte Lauri A. menee.”[9]

1930-luvun alkuvuosina Lauri ja hänen isänsä Vihtori ostavat huutokaupassa räätäli Aadolf Halmeen talon, johon Lauri muuttaa asumaan Halmeen Emman muutettua kunnalliskotiin.[10] Alkuvuodesta 1932 Lauri hankkii Pentinkulman ensimmäisen radiovastaanottimen, josta kuullaan järisyttävä uutinen: Lapuanliikkeen kannattajat ovat keskeyttäneet tohtori Mikko Erichin puhetilaisuuden Ohkolan työväentalossa Mäntsälässä, ja Mäntsälän kapina on alkanut.[11]

Vuonna 1939, juuri ennen talvisodan syttymistä, Lauri on vaihtanut vanhan kuorma-autonsa uuteen ja hankkinut myös uuden linja-auton, joka ajaa säännöllistä vuoroa Tampereelle. Hänen poikansa Aulis, joka on saanut ammattiajokortin erikoisluvalla ennen säädettyä ikää, hoitaa nuoruudestaan huolimatta jo monia isänsä asioita. Heti juhannuksen 1939 jälkeen Kiviojalle ostetaan myös henkilöauto, jolla Aulis alkaa ajaa taksiajoa.[12]

Sotavuosina Kiviojan autoasiat pääsivät rempalleen: kahdesta linja-autosta parempi oli viety armeijalle ja paikallisbussi sekä kuorma-auto kulkivat häkäpöntöillä. Siksi Lauri oli jatkuvasti nokinen, mutta hän ei lannistunut vaan teki kauppaa kaikella. Kenen muun tahansa tekemänä esimerkiksi Tampereelle viety luvaton vehnälasti olisi jäänyt ratsiassa kiinni – Lauri pärjäsi kuitenkin hullun tuurilla ja ottamalla riskiä riskin päälle. Siksi Kiviojilla ei ollutkaan rahasta puutetta ja Koskelan Kaarina sai hienoja pukukankaita ja kenkiä enemmän kuin muut morsiamet, vaikka häät jäivätkin sodanjälkeiseen aikaan koska Aulis oli Laguksen joukkojen mukana ”siellä jossakin”.

Lauri on kolmannen kirjan lopussa jo kuollut sodan aikana häkäpöntöistä saamaansa syöpään.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla 1. 1. painos 1959. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-03509-5-9.
  • Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla 2. 1. painos 1960. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-03509-6-6.
  • Linna, Väinö: Täällä Pohjantähden alla 3. 1. painos 1962. Helsinki: WSOY, 2008. ISBN 978-951-03509-7-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 338.
  2. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 338–339. WS Bookwell, 2009.
  3. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 352–353.
  4. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 644.
  5. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 672.
  6. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 743.
  7. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 703.
  8. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 789.
  9. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 921–923.
  10. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 893.
  11. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 904–905.
  12. ↑ Täällä Pohjantähden alla 1-2-3, s. 942–943.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lauri_Kivioja&oldid=22330404”