Yango
| Yango | |
|---|---|
 |
|
 Yango-taksi Espoossa vuonna 2020. |
|
| Perustettu | 2018 |
| Toiminta-alue | Eurooppa, Afrikka, Lähi-itä, Etelä-Amerikka |
| Toimiala | Taksiliikenne |
| Emoyhtiö |
 Yandex |
| Kotisivu | yango.com |
Yango on venäläisen Yandexin omistama taksipalvelu, joka aloitti toimintansa vuonna 2018. Vuonna 2022 Yango operoi Suomessa, Norjassa, Israelissa, Boliviassa, Norsunluurannikolla, Ghanassa, Kamerunissa, Senegalissa ja Sambiassa. Muissa maissa se tunnetaan nimellä Yandex Taxi.
Yangoa käytetään mobiilisovelluksen avulla. Käyttäjä voi sovelluksesta valita määränpäänsä, jolloin hän näkee matkan hinnan ja kyydin arvioidun saapumisajan. Sovellus käyttää dynaamista hinnoittelua, jossa matkan hinta vaihtelee kysynnän, sekä liikenne- ja sääolojen mukaan.
Yango-kuljettajat eivät ole yhtiön työntekijöitä, vaan itsenäisiä taksiyrittäjiä, joilta Yango veloittaa 8–15 prosenttia matkan hinnasta. Yhtiö kutsuu näitä ”kuljettajapartnereiksi”. Suomessa monet kuljettajista ovat ulkomaalaistaustaisia.[1]
Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa Yango aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 2018. Palvelu on sittemmin tuotu myös Tampereelle ja Turkuun. Helsingin Sanomat uutisoi vuonna 2021 pääkaupunkiseudun taksiliikenteeseen syntyneen ”hintasodan”, jossa Yango saavutti merkittävän markkinaosuuden tarjoamalla matkoja kilpailijoitaan halvemmalla. Yangon kerrottiin olevan suosittu etenkin nuorempien keskuudessa.[1]
Suomessa Yangon emoyhtiö Yandex on rekisteröity Mäntsälään, jossa se omistaa suuren datakeskuksen. Sen liikevaihdoksi vuonna 2020 ilmoitettiin 54,6 miljoonaa euroa, ja tilikauden tulokseksi 3,6 miljoonaa euroa.[1]
Kritiikki ja boikotti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäläisomistus ja Putin-kytkökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan alettua vuonna 2022 sosiaalisessa mediassa alkoi levitä kehotuksia boikotoida palvelua sen venäläisomisteisuuden vuoksi. Samaan aikaan uutisoitiin, että Yango-taksit ovat vähentyneet Helsingin katukuvasta, ja monet Yango-kuljettavat ovat poistaneet yhtiön mainostarrat autoistaan.[2] Emoyhtiö Yandexin johtaja Tigran Khudaveryan lisättiin Euroopan unionin pakotelistalle, ja hänen kerrottiin kuuluvan Vladimir Putinia lähellä olevien oligarkkien sisäpiiriin.[3] Yandexin taksipalvelut kiellettiin saman vuoden keväällä Baltian maissa turvallisuussyistä, mutta Suomessa toiminta saa jatkua, sillä yhtiöitä itsessään ei ole lisätty EU:n pakotelistalle.[4]
Suomessa sovelluksen kieltämistä ovat esittäneet Ukrainan sodan alun jälkeen mm. Kokoomusnuoret ja Demarinuoret sekä kansanedustaja Janne Heikkinen (kok.).[5][6] Elokuussa 2023 kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk.) jätti Orpon hallitukselle kirjallisen kysymyksen Yangon toiminnan rajoittamisesta Suomessa.[7]
Seksuaalinen häirintä ja väkivalta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on uutisoitu joidenkin matkustajien kokeneen seksuaalista häirintää ja epäasiallista käytöstä Yangon kyydissä.[8] Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi kesällä 2022 erään Yango-kuljettajan sakkoihin 17-vuotiaan matkustajan seksuaalisesta ahdistelusta.[9] Maksutapojen epäselvyyteen liittyvissä tapauksissa asiakkaat ovat kohdanneet myös fyysistä uhkailua ja väkivaltaa.[1]
Tietosuojaongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syyskuun 2023 alussa Venäjällä tuli voimaan uusi laki, jonka myötä turvallisuuspalvelu FSB:llä on oikeus saada taksitoiminnassa käsiteltäviä asiakastietoja haltuunsa. Tämä tarkoittaa sitä, että FSB saa halutessaan haltuunsa palvelun asiakkaiden tietoja Venäjän lisäksi muistakin maista, joissa Yango toimii.[10][11]
Yle Uutisten haastatteleman tietoturva-asiantuntija Petteri Järvisen mukaan Yangon tietojärjestelmiin tallentuvat matkustajan nimen lisäksi maksukortteihin liittyvät tiedot sekä matkojen tiedot eli mistä on matkustettu ja mihin. Järvinen suositteli suomalaisia poistamaan sovelluksen.[11]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Kolmen euron kyyti Helsingin Sanomat. Viitattu 24.9.2022.
- ↑ Taksinkuljettajien havainnot: Yangot harventuneet katukuvassa Yle. Viitattu 24.9.2022.
- ↑ Yandexin johtaja lisättiin EU:n pakotelistalle, ”Venäjän Googlen” johtaja osallistui oligarkkien kokoukseen Putinin kanssa sodan alkamispäivänä Helsingin Sanomat. Viitattu 24.9.2022.
- ↑ HS: Yango-taksien taustayhtiön palvelut on nyt kielletty Baltiassa – Suomessa toiminta saa jatkua Ilta-Sanomat. Viitattu 24.9.2022.
- ↑ Tommi Lempinen: Kokoomuksen kansanedustaja vaatii Yango-taksien kieltämistä Ilta-Sanomat. 1.4.2022. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ ”Yangon käyttäminen aiheuttaa merkittävän riskin kansalliselle turvallisuudelle” – nuorisojärjestöt vaativat taksisovelluksen kieltämistä demokraatti.fi. 20.12.2022. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ Santeri Lampi: Ministeri vastasi Ovaskalle Yangosta: "Ei mahdollista puuttua" Suomenmaa.fi. 4.9.2023. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ Häirintää Yangon kyydissä: Kuljettaja lukitsi Ainon taksiin eikä vienyt kotiin, Tiinaa ahdisteltiin ja painostettiin Snapchat-kaveruuteen MTV Uutiset. Viitattu 24.9.2022.
- ↑ Yango-kuski tuomittiin seksuaalisesta ahdistelusta – lääppi 17-vuotiasta koko matkan ajan MTV Uutiset. Viitattu 24.9.2022.
- ↑ Yangon asiakkaiden tiedot voivat pian päätyä Venäjän FSB:lle – Suomen tietosuojavaltuutettu kielsi tietojen luovuttamisen väliaikaisesti Yle Uutiset. 8.8.2023. Viitattu 21.2.2024.
- ↑ a b Tietoturva-asiantuntija: Poista Yango puhelimesta kokonaan, tai käytä käteistä Yle Uutiset. 9.8.2023. Viitattu 21.2.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kärkkäinen, Henrik: Poikkeuksellinen yhteislausunto: Kokoomuksen ja Sdp:n nuoret haluavat kieltää suositun venäläispalvelun. Ilta-sanomat 20.12.2022.