Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 22

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Päivittyikö Wiki?

Yhtäkkiä muutosten vertailu näyttää sinisävyisemmältä ja jotenkin muutenkin kovin erilaiselta. Tuliko Wikistä uusi versio vai onnistuinko jotenkin säätämään asetuksiani hassusti tietämättäni? Iivarius (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 22.59 (EEST)

Näyttäisi olevan nyt versio 1.20, ja kun klikkaa sitä viereistä linkkiä näkee että päiväys on 23.4., joten taisi päivitty. Tulevista päivityksistä kerrottiin joku aika sitten täällä. --Harriv (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 23.03 (EEST)

Missä tämä linkki ja versionumero näkyvät? Iivarius (keskustelu) 25. huhtikuuta 2012 kello 23.12 (EEST)

Toiminnot:Versio. Jafeluv (keskustelu) 26. huhtikuuta 2012 kello 07.22 (EEST)

Kuvien vaihtaminen

Saako artikkeliin vaihtaa paremmin aihetta vastaavan kuvan?

Esimerkiksi artikkelissa [[lidl] kuva suomalaisesta myymälästä on kuva myymälstä joka on kauppakakeskuskessa, eikä siis "laatikkomyymälästä" millaisia 97% suomalaisista myymälistä on

 –Kommentin jätti 88.195.160.172 (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 07.57‎ (EEST)

Jos Wikimedia commonsissa on parempi kuva tai jos itse lataat paremman kuvan Wikimedia commonsiin, niin kaikin mokomin. Kun Commonsiin tulee jatkuvasti lisää kuvia, niin artikkelien kuvitusta kannattaakin aina välillä tsekkailla. - Kunhan vain muistat käyttää kuvaa, jonka lataaminen commonsiin tekijänoikeuden puolesta on sallittua (esimerkiksi itse ottamasi kuvan Lidlin myymälästä saat ladata sinne vapaasti, mutta et muualta netistä kopioitua.)--Urjanhai (keskustelu) 28. huhtikuuta 2012 kello 08.11 (EEST)

Elikkäs mitenkäs sitten saisi lisättyä itse ottaman kuvan, sillä minulla olisi muutamaan arkikkeliin niihin sopiva kuva

 –Kommentin jätti 88.195.160.172 (keskustelu) 1. toukokuuta 2012 kello 18.34‎ (EEST)

Sinun kannattaa tallentaa ne Commonsiin, jolloin niitä voi käyttää muutkin kuin suomenkielinen wikipedia. Commons on eri systeemi kuin tämä wikipedia, mutta kummatkin ovat wikimedia-säätiön ylläpitämiä. Tästä pääset eteenpäin. (Kielen voi vaihtaa suomeksi asetuksista ja apua voi pyytää Commonsin kahvihuoneesta.)--Tanár 1. toukokuuta 2012 kello 19.59 (EEST)

Sinun pitää olla kirjautuneena sisään, jotta voisit tallentaa tiedostoja. Palaa sivulle Etusivu. eipäs siis oikein toimi toi teidän sivu taaskaan.......

 –Kommentin jätti 88.195.160.172 (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 21.36‎ (EEST)

Olitko sisäänkirjautunut? Nyt et ainakaan ole. --Harriv (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 21.38 (EEST)

ei en ollut, eikös tämän pitäisi olla vapaa kirja tms. olis nääs moneen aiheeseen sopiva kuva josta puuttuu kuva kokonaan

Venuksen ylikulku

On selvää, että koska Venus näkyy suhteellisen etäisyytensä takia Maahan vain pienenä pisteenä, se ei ylikulun aikana pysty aiheuttamaan auringonpimennystä. Vai pystyykö sittenkin? Käytännössä sellaisen havaitseminen taitaisi olla jopa nykyaikaisilla mittalaitteilla jokseenkin mahdotonta, mutta voisiko teoriassa ylikulku synnyttää Maapallolle minimaalisen pienen pisteen, josta Auringon valoa heijastuisi aavistuksen vähemmän kuin pisteen ympäriltä? Vai onko piste suhteessa sitä ympäröivään Auringon kiekkoon niin pieni, ettei sen vaikutus riitä ylittämään Maahan lankeavan auringonvalon satunnaisvaihtelua optimaalisissakaan havainnointiolosuhteissa? --193.167.207.18 2. toukokuuta 2012 kello 14.06 (EEST)

Venuksen tapauksessa se ylikulku havaitaan helposti ja on sillä tavalla havaittu eksoplaneettojakin. --Anr (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 18.17 (EEST)

Olipa taas hauska kysymys. Nimittäin vasta nyt itse opin, ettei noita ylikulkuja ihan joka viikko tapahdu - ja kesäkuussa Venus ryömii Auringon editse viimeisen kerran tällä vuosisadalla. Tuosta: [1] arvot ottaen valon prosentuaalinen vähennys olisi tuolloin 29,12^2/945,69^2 (Venuksen ja Auringon säteet kaarisekunteina) kertaa 100% = 0,095%. Tarkkaa hommaa tuo astronomia. Ei parvekkeella lehteä lukiessa taida moista huomata. --J. Sketter (keskustelu) 2. toukokuuta 2012 kello 19.00 (EEST)

Juu, ja ei. Paljaalla silmällä Venuksen ylikulkua ei voisi havaita, ja paljaalla silmällä ei muutenkaan voi katsoa suoraan aurinkoon. Mutta pimentävän suotimen läpi tapahtumaa voi seurata, ja varjon erottaminen on mahdollista jopa paljaalla silmällä, (näkyyhän Planeetta Venus hyvin yötaivaallakin, myös ollessaan sirppivaiheessa) suotimilla varustetulla kaukoputkella hyvinkin. Ihan aurinkolasit eivät kelpaa, mutta esim hitsausmaskin läpi ylikulkua voi seurata. Ja niin, Venuksen ylikulku tapahtuu nyt alkaen kesäkuun kuudes päivä klo 22.09 UTC ja loppuen seuraavan päivän aamuna 4.49 UTC. Ylikulku näkyy pohjoissuomessa kokonaisuudessaan ja eteämänäkin auringon noustessa. Seuraavaa kukaan nyt elävä ei tule näkemään.. Tai, okei, ehkä yksi onnekas, vuonna 2117. (Tällekin näköjään on minuutin tarkat ajat laskettuna.) Ja kyllä astronomit määrittelevät eksoplaneettoja siellä kaukana tapahtuvien ylikulkujen perusteella. Menetelmä ei toki ole optinen, vaan perustuu tähden spektrin hienoisiin muutoksiin. --EsaL-74 (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 01.09 (EEST)

Pituus vai paksuus?

Hei. Minulla on meneillään väittely tyttöystäväni kanssa siitä, mikä takaa parhaan nautinnon aktissa. Tyttöystäväni väittää että vehkeen pituus ratkaisee, kun taas minä olen sitä mieltä että paksuus ratkaisee, koska jos se on vain hieman peukaloa paksumpi niin se ei tuota tarpeeksi tyydytystä. Kumpi meistä on oikeassa?--Kruununoksa (keskustelu) 5. toukokuuta 2012 kello 19.13 (EEST)

Jos tarkoitat tyttöystävälle parhaan, niin luulen että sillä on asiasta parempi tieto kuin sulla. Kysymys kuulostaa siltä että se on keksitty tietsikan äärellä eikä tyttöysävä ole sitä kuullut (jos sellainen edes vielä on). --188.67.90.88 5. toukokuuta 2012 kello 19.22 (EEST)

Asia on monitahoinen, siihen liittyy useita seikkoja ja tärkeimpänä se, mitkä seikat partneri kokee stimuloivimmaksi (tämä vaihtelee jo fyysisten ominaisuuksien varioinnin vuoksi suuresti naisesta toiseen). Osalle on pituus tärkein tekijä, osalle paksuus, osalle muut seikat. Kysymys on aseteltava tarkemmin: tarkoitetaanko nyt tyttöystäväsi nautintoa vaiko jonkinlaista keskiarvoa suuremman otannan kautta. Pitke (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 01.10 (EEST)

Pitken vastaukseen vielä täydennyksenä se, että samakin nainen voi kokea pituuden toisissa asennoissa tai toisen kumppanin kanssa erityisen hyväksi, ja taas toisaalta paksuuden toisissa tilanteissa. Lisäksi tulee myös huomioida vaniljaseksin ulkopuolinen maailma, eli esimerkiksi se, että pidemmällä peniksellä voi lyödä toista kasvoihin ihan eri tavalla kuin lyhyehköllä ja kaikki muu asiaan liittyvä. Yleisesti ottaen asian monitahoisuus on jo sitä luokkaa, että suosittelen aiheeseen erikoistuneita kirjoja lähikirjastosi tietokirjaluokasta 55.35 Seksuaalisuus, sekä tarvittaessa polyamoriseen yhteisöön yhteydenottamista, jotta voit kuulla asiasta mahdollisimman monta erilaista mielipidettä. Iivarius (keskustelu) 6. toukokuuta 2012 kello 01.48 (EEST)

Kadunnimet

Kuka keksii kadunnimet? 212.226.75.58 7. toukokuuta 2012 kello 02.48 (EEST)

Riippuu siitä, minkä alueen nimistä haluat tietää. Suomessa valta on useimmiten kuntien teknisillä lautakunnilla tai kaupunginsuunnittelu- tai teknisillä virastoilla. Joillain kunnilla on erillisiä nimistölautakuntia, nimistötoimikuntia tai muita elimiä. Nimistösuunnittelija on ollut palkattuna esimerkiksi Espoossa ja Helsingissä aikanaan. Iivarius (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 03.04 (EEST)

Edelliseen lisään, että käytäntö vaihtelee kunnittain. Kun uusi rakennuskaava tai asemakaava valmistuu ja hyväksytään (kunnanvaltuusto hyväksyy), siinä annetaan nimet muun muassa kaduille, aukioille ja puistoille. Eli kadulle on annettu nimi, ennen kuin sitä on rakennettukaan. Ainakin isommilla kaupungeilla on nimitötoimikuntia ja virkamiehiä, joiden yhtenä tehtävänä on hankkia kulllekin kadulle sopiva nimi ja tarvittaessa sen ruotsin/suomenkielinen nimi. Kun asemakaavan valmisteleminen kestää vuosia, niin siinä samalla mietitään myös sen alueen nimistöä. -Htm (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 06.33 (EEST)

Lähi-itä toisessa maailmansodassa

Mikä oli Lähi-idän maiden rooli toisessa maailmansodassa? Osallistuiko esim Saudi Arabia tai Turkki taisteluihin? Entä Intia tai nyk. Bangladesh?--62.72.230.103 7. toukokuuta 2012 kello 18.25 (EEST)

Ei, ei, kyllä, kyllä brittiläisen Intian osana. http://en.wikipedia.org/wiki/Participants_in_World_War_II --J (keskustelu) 7. toukokuuta 2012 kello 18.52 (EEST)

Poskisauhut vs. keuhkohönkäykset

Hei! Poltan yhden tupakan kerran-kahdesti päivässä, enkä vedä henkeen. Kuinka epäterveellistä se on versus kunnon ketjupolttajien askiin päivässä, vieläpä keuhkoihin vedettynä? Tästäkin olisi tarkoitus päästä eroon mutta.. --188.238.160.90 11. toukokuuta 2012 kello 00.31 (EEST)

Onhan se vähän "terveellisempää", mutta ei se tilannetta juuri paranna. Terveellisyyttä on todella vaikeaa mitata. Parhaimmissakin tapauksissa voidaan todeta vain tiettyjä korrelaatiota suurissa populaatiossa. Kts vaikka [2].Sjmantyl (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 08.53 (EEST)

Ottaen huomioon että toiset kuolee tupakkasairauksiin suhteellisen nuorena ja toiset polttaa kunnes kuolevat johonkin muuhun, niin ei tuohon yksittäistapauksessa netin yli pysty sanomaan (jos muutenkaan, en ole lääkäri..). Passiivinen tupakointikin voi aiheuttaa terveyshaittoja. --Harriv (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 11.56 (EEST)

Yleensäkään riippuvuutta aiheuttavan aineen polttaminen ei ole pitkällä tähtäimellä nokkela tapa (muuta kuin tupakan myyjän mielestä). Nyt lopettaminen on ehkä vielä melko helppoa mutta kokemuksesta kerron että vaikeutuu joka henkosen/tupakan/askin/kartongin jälkeen yhä enemmän. Opa (keskustelu) 11. toukokuuta 2012 kello 12.06 (EEST)

Asiaan jonkin verran uteliasuuttani perehtyneenä, kehoitan miettimään kysymyksen uudelleen. Teollisen maanviljelyprosessin ja -prosessoinnin seurauksena tupakansavu sisältää mm. poloniumia ja elohopeaa, ja molemmat ovat siitä vekkuleita että ne kertyvät tupakansavusta eri puolille elimistöä. Moraalisesti korruptoituneet kapitalistit ovat silti kaupanneet kansakunnille tietoisesti myrkkyä yli 40 vuotta. [3]

Oikea kysymys kuuluu siis: hengitän vapaaehtoisesti vähän poloniumia ja elohopeaa kehooni. Kuinka epäterveellistä se on versus jos hengittäisin enemmän poloniumia ja elohopeaa?

Arvioisin että eri tilastojen mukaan mies saa keskimäärin todennäköisemmin keuhkosyövän, kuin ei saa keuhkosyöpää, jos polttaa askin tupakkaa joka päivä kymmenen vuoden ajan. (kenties uutta tutkimusta) --(λ (?) (!)) 13. toukokuuta 2012 kello 15.59 (EEST)

Tuolla aika hyvä sepustus aiheesta [4] - googlekäännös [5] --(λ (?) (!)) 13. toukokuuta 2012 kello 16.07 (EEST)

Tulevat Digimon-kaudet

Aikooko Nelonen kanava joskus tulevaisuudessa esittää Digimonin neljännen tuotantokauden suomeksi dupattuna? Entä viidennen ja kuudennen kauden?--62.72.230.103 14. toukokuuta 2012 kello 20.03 (EEST)

Sitä pitäisi kysyä Neloselta eikä täältä. --Stryn (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 17.37 (EEST)

Java

Hei! Minulla on MacBook-tietokone ja tarvitsisin Java-ohjelman, jotta voisin kirjautua verkkopankkiin. Verkkopankki (Sampo) väittää, että tarvittavaa Java-ohjelmaa ei ole. Java-sivulla on ohje, jonka mukaan uusimman Javan saa ohjelmiston päivitys -kohdasta Finderin valikosta. Asensin kahdesti kaikki saatavissa olevat ohjelmistopäivitykset (joihin myöhemmällä kerralla tarkastaessani kuului myös joku Java-ohjelma), mutta verkkopankin testeri sanoo silti, ettei minulla ole Javaa. Osaisiko joku neuvoa? --77.86.192.123 15. toukokuuta 2012 kello 14.08 (EEST)

Sampopankin asiakastuki. Mac OS X näyttää olevan tuettujen käyttöjärjestelmien listalla, joten heidän pitäisi osata auttaa. --Harriv (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 16.47 (EEST)

Ei sieltä kyllä juuri apua saa, mutta enemmän kuin mistään muualta. Paskasti koodattu ja buginen koko sivusto. Iivarius (keskustelu) 16. toukokuuta 2012 kello 16.59 (EEST)

Turha huomautus viitelistan puuttumisesta

P 39 Airacobra artikkelissa tulee huomautus viitelistan puuttumisesta, vaikka merkinnyt sen paikan asianmukaisesti mallinnetta käyttäen. Osa artikkelista jää myös näkymättä Korina (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 22.13 (EEST)

Yksi reffin loppumerkki oli liikaa--Opa (keskustelu) 17. toukokuuta 2012 kello 22.21 (EEST)

Vähennetään verosta

Kun verovähennys suoritetaan verosta eikä tuloista, onko se pois valtiolta vai kunnalta? --Höyhens (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 21.46 (EEST)

Verottaja kyllä vähentää, älä hätäile. Yleensä tulosta.--Opa (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 22.27 (EEST)

Kunta ja valtio laskevat oman verotettavan tulonsa, josta perivät veronsa. Eri tulo, eri veroprosentti, eri vero. Lähtevät sinulta kuitenkin yhtäaikaa :) --Opa (keskustelu) 18. toukokuuta 2012 kello 22.31 (EEST)

Jos kysymys koskee kotitalousvähennystä, niin muistaakseni menee järjestyksessä, ensin vähennetään yhdestä verosta, jos se menee nollaan niin sitten seuraavasta verosta jne. --Jmk (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 02.56 (EEST)

Asiasta on verottajan ohjekin. Kotitalousvähennys vähennetään ensin valtionverosta. Jos se menee nollaan niin loput kunnalta, sv-maksusta ja kirkollisverosta suhteellisesti. Eri vähennykset toimivat kuitenkin eri tavoin. --Jmk (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 03.00 (EEST)

Mutta se ei sitten siis vähentäne sairauspäivärahan suuruutta?! (vaan kärsijänä on Kela) --Höyhens (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 11.55 (EEST)

(En ole verojuristi, mutta) näin ymmärtäisin. Kun sairauspäiväraha perustuu verotuksessa vahvistettuihin työtuloihin, eivätkä ne mitään vähene vaikka niistä maksettu sv-maksu vähenisikin. --Jmk (keskustelu) 19. toukokuuta 2012 kello 21.22 (EEST)

Minne tämä viesti pitää laittaa?

Percy Jackson: Hirviöidenmeri sivulla sanotaan, että se tulisi elokuvateattereihin Suomessa kesällä 2012. Sama sivu englanniksi: Kyseinen elokuva tulee englanninkielisenä vasta vuonna 2013. Voihan se olla niinkin että se tuotetaan Suomessa ja käännetään vasta sitten englanniksi, mutta epäilen tätä syvästi. Voisiko joku tarkistaa asian? Nimimerkki: Norppa412  –Kommentin jätti 81.16.78.150 (keskustelu)

Julkaistaan Amerikassa näillä näkymin 15. maaliskuuta 2013. Tuskin aikaistuu tuosta, mutta siirrot myöhemmäksi ovat aina mahdollisia. Kesällä 2012 se ei tule, koska vasta huhtikuussa on aloitettu kuvaukset. Edellisellä osalla kesti 10 kk kuvauksien aloittamisesta julkaisuhetkeen.--Ras (keskustelu) 21. toukokuuta 2012 kello 19.14 (EEST)

Viallinen DVD-elokuva

Onko DVD viallinen, jos se aina katsottaessa aiheuttaa DVD-laitteeseen lievää tärinää vaikka elokuvassa itsessään ei ole ongelmia? Mikä saisi sen tärinän loppumaan?--62.72.230.103 23. toukokuuta 2012 kello 17.17 (EEST)

Jos mikään toinen levy samalla soittimella ei värise, niin eiköhän levyssä jotain vikaa ole. Jos levyssä ei ole mitään epätasapainottavaa tarraa yms. niin lienee ns. valuvika. Oikein naarmuinen levy voi myös käyttäytyä oudosti kun soittimen virheenkorjaus yrittää saada levystä selvää. --Anr (keskustelu) 25. toukokuuta 2012 kello 13.51 (EEST)

Jari Sillanpään sydämen muotoinen single aiheutti aikanaan värinöitä myös soittimissa, miksei valuvikainen DVD:kin.--RicHard-59 (keskustelu) 8. kesäkuuta 2012 kello 17.38 (EEST)

Lehdistöesite itsestäni

Tein Lehdistötiedotteen itsestäni ensin osaamattomuuttaan otsikoksi meni vahinkossa kirjani julaisijan nimi. Sehän oli tietenkin mainos. Tein toisen omaelämänkerta esittelyni, niin sekin poistettiin. Linkkejä siihen löytyisi aloittamaltani kirjailijauraltani.Miksi lehdistölle ja muille hakuteoksena tarkoitettu linkki poistettiin Nimellä Anneli Kankaanpää Mäntsälä? Nyt ryhdyinkin tekemään samoilla tiedoilla kotisivun. Terveisin Uldika53  –Kommentin jätti Uldika (keskustelu – muokkaukset)

Lehditölle tarkoitetut CV-luonteiset materiaaliet eivät ole tietosanakirja-ainesta - hyvä kun jo itsekin keksit tehdä kotisivun jonnekin muualle; kustantaja BoD on siihen oiva paikka [6] . Poistoperusteluna Wikipediassa oli "Epämerkittävä: Sisältökin lähteetön, CV-luonteinen ja turhia henkilötietoja sisältävä.". Yleisohje on "Mikäli aihetta on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä, sitä voidaan pitää merkittävänä." Wikipedia:Merkittävyys kertoo aiheesta lisää. Erityisesti elävistä henkilöistä kertovien sivujen kanssa ollaan tarkkana, kuten essee Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä kertoo. Yst.terv. --Tappinen (keskustelu) 27. toukokuuta 2012 kello 17.22 (EEST)

Keskustelusivullasi on perustelut sivun poistolle; ehdoton syy oli henkilökohtaisten henkilötietojen lähteettömyys mutta mielipiteeni on myös, että meriitit eivät täytä Wikipedian merkittävyyskriteerejä. Muistathan myös, että Wikipedia ei ole paikka kotisivulle, eli toivottavasti et ole tekemässä sitä omalle Wikipedian käyttäjäsivullesi vaan jonnekin toisaalle. --Lax (keskustelu) 27. toukokuuta 2012 kello 17.27 (EEST)

Torshällan joki ja satama

Hei ihmettelen ettei joen vartta ole siistitty vuosiin . Tuon tuostakin joku tippuu jokeen mutta aitaa tai laituria ei näy . Tuskin se maksaa niin paljon ettei olis varaa. Varmaan sitten tapahtuu jotain kun ensimmäinen lapsi hukkuu. Jos Torshälla haluaa tänne turisteja niin ensimmäisenä olis joki ja sen ympäristö . Yleensä kun turisti tulee uuteen kaupunkiin niin se etsii torin ensitöikseen , .....meidän torilla ei ole mitään , ei kahvi kojua ei vihannesten myyjää ei jäätelöö . Ei turistit istu tyhjällä torilla. Laittaakaa raha kiertämään niin sitä tulee lisää. Terv; raija lapp@luukku.com odotan mielipiteitä kiitos  –Kommentin jätti 212.105.81.72 (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 09.55

Yritin löytää ylläolevasta, mikä on se kysymys johon etsitään vastausta, mutta en löytänyt. --Jmk (keskustelu) 29. toukokuuta 2012 kello 10.13 (EEST)

Käyttäjä on mahdollisesti löytänyt Wikipedia-artikkelin Torshällasta ja luullut että Wikipedia on jokin Torshällan virallinen kotisivu. Tämähän on ehdotus hoitaa oikeaa Torshällaa eikä muokata Wikipedian artikkelia Torshällasta. Ei tämä kuulu Wikipedian tehtäviin. JIP (keskustelu) 3. kesäkuuta 2012 kello 19.57 (EEST)

Mahdollisesti, ja täällä osiossahan saa kysyä Wikipediaan kuulumatonta. Eri asia saako vastinetta. --Höyhens (keskustelu) 4. kesäkuuta 2012 kello 19.37 (EEST)

Ymmärrän, mutta tässä tapauksessa ainakaan en usko, että monikaan Wikipedian käyttäjä voi tehdä asialle mitään. Tämä ei näyttänyt niinkään olevan kysymys kuin kannanotto. JIP (keskustelu) 4. kesäkuuta 2012 kello 20.31 (EEST)

Jotain voi aina tehdä. Nyt on artikkelit: Torshällan kaupunki ja Torshälla, tosin kovin vaatimaton aloitus. --Abc10 (keskustelu) 4. kesäkuuta 2012 kello 21.49 (EEST)

Aa, pee, see ummee nälkäpuuroo. Mitä ihmettä ymmärretään sillä lauseella?

Isoäitini oli ennen eläkkeelle jäämistään äidinkielen opettaja. Hän säästi vanhat oppikirjansa jäätyään eläkkeelle, ja luettuani yhtä niistä löysin tekstin jossa Aleksis Kiven Seitsemän Veljeksen Eero opettaa veljiään lukemaan. Siinä hän sanoo: "Aa, pee, see ummee nälkäpuuroo. Mitä ymmäretään sillä lauseella? Juhani?" Mitä ihmettä tuo "ummee nälkäpuuroo" oikein tarkoittaa? JIP (keskustelu) 3. kesäkuuta 2012 kello 19.55 (EEST)

Googlaus tuotti tällaisen, mutta en tiedä, kerrotaanko siellä vastausta vai onko se siellä vain muuten otsikkona: [7] --Urjanhai (keskustelu) 4. kesäkuuta 2012 kello 01.02 (EEST)

Lause ei tarkoita mitään. Eero siinä vaan härnäsi vanhinta veljeä Juhania, joka ei osannut lukea. Eerohan sitten kylläkin piestiin. --Alcedoatthis 4. kesäkuuta 2012 kello 01.36 (EEST)

Verkkotilauksen peruminen

Yritin tilata pelin Steamin verkkokaupasta, mutta maksaessa Paypalin kautta tilaaminen epäonnistui. Ja nyt en voi tilata mitään kosta Steam edelleen odottaa maksuvahvistustani. Miten voin perua tilauksen kokonaan ja ilmoittaa Steamille etten tilaakaan kyseistä peliä, minkä yritin tilata?--Kruununoksa (keskustelu) 4. kesäkuuta 2012 kello 14.47 (EEST)

Itse ottaisin yhteyttä tähän kyseiseen verkkokauppaan. −Anonymous87 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2012 kello 00.15 (EEST)

Linkki Steam Supportiin: https://support.steampowered.com/ --Barosaurus Lentus 7. kesäkuuta 2012 kello 00.17 (EEST)

Kuvat

Eikö wikipediaan saa tuoda kuvia internetistä? Käyttäjä "Bluto" poisti lisäämäni kuvan jota minulla oli lupa ja oikeus käyttää. Selventäkää kiitos.  –Kommentin jätti Peukka (keskustelu – muokkaukset)

Olettaen, että kyse oli Masterchef.jpg:stä, niin musamies oli jättänyt sinulle seuraavan viestin: Kun latasit tiedoston Masterchief.jpg, et lisännyt siihen tarpeellisia tietoja. Tiedostoa ei voida käyttää ennen tietojen täyttämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä, tiedosto poistetaan. Lisätietoja voi löytyä tiedoston sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi tiedostojen tiedot.. Eli koska tarvittavia käyttöoikeustietoja ei ollut täytetty niin kuva poistettiin.--Zache (keskustelu) 8. kesäkuuta 2012 kello 15.52 (EEST)

Ei kun ilmeisesti Tiedosto:Soadsmall.jpg, josta ei annettu mitään varoitusta. --Alcedoatthis 8. kesäkuuta 2012 kello 15.56 (EEST)

Vielä vastaus kysymykseen saako Wikipediaan tuoda kuvia internetistä. Yleensä ei saa tekijänoikeussyistä. Wikipediaan tulevien tiedostojen tulee olla varustettu riittävän vapaalla lisenssillä. Katso Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt. --MiPe^(wikinät) 8. kesäkuuta 2012 kello 18.59 (EEST)

Pokerista

Onko ainoastaan eurooppalaisessa pokerissa noita 5000 ja 10 000 euron arvoisia pelilaattoja? Kun olen nähnyt amerikkalaisessa pokerissa vain noita pyöreitä pelimerkkejä. Entä onko oikeasti niin isoja pelimerkkejä kuin Casino Royale elokuvassa eli jopa 500 000 ja miljoonan arvoisia laattoja?--Kruununoksa (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 12.24 (EEST)

Nipo: Varmaa on, että amerikkalaisissa casinoissa EI käytetä 5 000 ja 10 000 EURON pelilaattoja. :) No joo.. Mistään tietämättä. Kai niitä voi olla käytössä kasinosta riippuen. Missäs muualla olet nähnyt jenkkipokeria kuin turnauksissa, joita telkussa näytetään. Niissä pelikierrosta kohti on rajattu määrä rahaa, joten ei ole mitään syytä käyttää ylisuuria merkkejä. Turnausten ulkopuolella rajana on sitten taivas, ja pelikaverien varallisuus. Mitä tulee tuollaisiin satojen tuhansien/miljoonien peleihin.. Mahdollista kai. Ihan hyvin kasinolla voi olla tuollaisia varastossa, jos löytyy pelaajia jotka haluat pelata isosti. Normaaliin peliin ne eivät toki päädy. (Niin, jos puhutaan Euron/US Dollarin tai punnan kaltaisista valuutoista.) Esim. Ruotsissa voisi olla käytössä 5 000 kruunun laatta. RAY:n kasinolla lähes vastaavan kokoinen olisi "vain" 500 €) --EsaL-74 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2012 kello 00.26 (EEST)

Haluatko miljonääriksi?

Miksi Haluatko miljonääriksi? ohjelma lopetettiin suomessa kysyisin tälläistä

--V-M Osterman (keskustelu) 12. kesäkuuta 2012 kello 22.29 (EEST)V-M Osterman

Kannattaisiko kysyä maikkarilta ennemmin kuin täältä? No, ehkä ohjelmalla ei ollut tarpeeksi sponsoreita? Meillä on nyt 2 kaupallisesti toimivaa televisioyhtiötä, molemmilla muutama kanava. (+ FOX, mutta se on täysin ulkomaalainen, ja lähettänee vain emoyhtiön omia (jenkki)ohjelmia.) YLE ei luonnollisesti tuollaisia tee. Maikkarin "visailupaikalle" nyt ei sovi kuin yksi ohjelma kerrallaan. Nt siellä pyörii "Minuuttipeliä". Itse olen kaivannut Heikointa lenkkiä. (Kysymykset ei periaatteessa ole vaikeita, mutta kun sen vastauksen pitää tulla heti.) Tai ihan toisenlainen... se ohjelma missä vastailtiin henkilökohtaisempiin kysymyksiin, ja "valheenpaljastin" kertoi, puhuiko henkilö totta... Mikäs se olikaan? Kaikenlaiseen ihmiset tunkeekin rahanhimossa. --EsaL-74 (keskustelu) 15. kesäkuuta 2012 kello 00.33 (EEST)

Ban

Osaako joku keksiä hyvän suomennoksen englannin sanalle ban? Etsin tässä käännöstä, jolla voisi luontevasti viitata käyttäjän muodolliseen poistamiseen verkkoyhteisöstä tai yhteistön toimesta tapahtumaan tietyn toiminnan kieltämiseen. Tämä tuli vastaan yrittäessäni kääntää metan käytäntöä global bans suomeksi. Nettislangissa käytetään joskus anglismeja kuten "bännätä" tai "bannata", mutta ne tuskin soveltuvat yleisluontoiseen käännökseen.

Sanakirja ehdottaa substantiivin käännökseksi "panna", "kielto" tai "kirkonkirous" ja verbille "julistaa pannaan", "kieltää" tai "kirota". Noista lähimmäs osunee "kieltää", joka sopii käännökseen, kun puhutaan toiminnan kieltämisestä ("smoking is banned here" -> "tupakointi on kielletty täällä"). Sen sijaan jos puhutaan käyttäjän bännäämisestä, "kielto" ei oikein sovi ("this user is banned" -> "tämä käyttäjä on kielletty"). Wikisanakirja ehdottaa myös panna-sanaa tässä yhteydessä ("Hän sai pannan eräältä nettisivustolta"), mutta ainakin omaan korvaani sana kuulostaa vanhahtavalta ja viittaa pikemminkin paavin asettamiin säädöksiin kuin internet-yhteisöjen toimintaan.

Enkkuwikistä löytyy jotakuinkin vastaava en:Ban (law) -artikkeli, jolla tosin viitataan lain asettamiin kieltoihin. Se, mitä termillä tarkoitetaan Wikipedian yhteydessä, on selitetty esimerkiksi sivulla en:Wikipedia:Banning policy. Osaako joku keksiä järkevää käännöstä tuolle termille? Jafeluv (keskustelu) 16. kesäkuuta 2012 kello 11.14 (EEST)

Porttikielto (käyttöesimerkki: "käyttäjälle on asetettu porttikielto suomenkieliseen Wikipediaan / kaikkiin Wikimedian projekteihin / sivulle / artikkeliin"). Interaction ban on vaikeampi, se voisi olla vuorovaikutuskielto. --Alcedoatthis 16. kesäkuuta 2012 kello 11.22 (EEST)

Nerokasta. Kiitos! Jafeluv (keskustelu) 16. kesäkuuta 2012 kello 13.11 (EEST)

Samaa mieltä! --Höyhens (keskustelu) 17. kesäkuuta 2012 kello 00.12 (EEST)

Porttikieltokin on hiukan puhekielenomainen. Löytyisikö vielä jotain vähän yleiskielisempää vastinetta?--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 01.07 (EEST)

Ei tuu muuta mieleen kuin esto. --Stryn (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 01.15 (EEST)

Sana esto on jo varattu termille block. Porttikielto on ihan hyvä yleiskielen sana, jonka kaikki ymmärtävät. Sen puhekielinen vastine on porttari. Toinen vaihtoehto on käyttää muita sanan kielto muotoja asiayhteydestä riippuen: artikkelin muokkauskielto, Wikipedian muokkauskielto, vuorovaikutuskielto, tiedostojen tallentamiskielto, artikkelien aloittamiskielto. Niin joudutaan tekemään joka tapauksessa, sillä porttikielto ei välttämättä kata kaikkia sanan ban merkityksiä. --Alcedoatthis 18. kesäkuuta 2012 kello 03.03 (EEST)

En näköjään muista, mitä olen itse tehnyt Metassa... Uusissa käyttöehdoissa, joissa olen oman käännökseni osalta pyrkinyt käyttämään melko muodollista yleiskieltä, olen näköjään kääntänyt sanan "muokkaus- ja osallistumiskielto". Löytyy käyttöehtojen kohdasta 10. Global ban policy on suomennettu "globaalikieltokäytäntö" ja tarkennettu englanniksi, mutta ei varmaan ole mitään haittaa siitä, että käyttöehdoissa on eri termi kuin porttikielto. Jos tulee ongelmia, englanninkieliset versiot käyttöehdoista ja globaalikäytännöistä kuitenkin ovat ensisijaisia. Porttikielto sopii ihan hyvin itse käytännön käännökseen. --Pxos (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 20.00 (EEST)

Kuka on keksinyt lukon?

Elikkäs kiinnostaisi tietää kuka keksi lukon. -J.M  –Kommentin jätti 91.152.8.189 (keskustelu) 17. kesäkuuta 2012 kello 22.36‎

Ks. artikkeli Lukko: Erilaisia lukkoja oli jo ainakin muinaisessa Egyptissä ja muinaisessa Roomassa, eikä keksijää ole tiedossa. Nykyaikaisen haittalukon sen sijaan keksi 1700-luvulla eräs artikkelissa nimeltä mainittu henkilö.--Urjanhai (keskustelu) 18. kesäkuuta 2012 kello 01.03 (EEST)

Worms Reloaded pelin asennus

Yritin asentaa Worms Reloaded pelin koneelleni, mutta Steam ilmoittaa että kyseinen peli muka on jo koneellani eikä suostu asentamaan peliä uudelleen! Latasin aikanaan ilmaisversion koneelleni Steamin kautta ja kun käyttöaika loppui niin ostin kyseisen pelin, mutta nyt Steam ei voi asentaa kyseistä peliä! Yritin poistaa ilmaisversion Steamin muistista, mutta yhä Steam ilmoittaa että peli on jo koneella, vaikka ei ole! Mitä minun pitää tehdä, jotta saan uudelleenasennettua kyseisen pelin koneelleni?--62.72.230.103 20. kesäkuuta 2012 kello 17.48 (EEST)

Sain asennettua kyseisen pelin. Ei ongelmia. Ehkä kyseessä oli pieni tekninen häiriö.--62.72.230.103 20. kesäkuuta 2012 kello 19.51 (EEST)

juhannuskonferenssi

Tänä vuonna, 2012 konfassa oli esiintymässä nuorten ryhmä,joka esitti heille tärkeää musiikkia,"räppiä" vai mitä se nyt oli,kun en ole asiantuntija.Tiedän että asiasta tulee "vähän sanomista".Siksi haluan ilmaista tukeni kyseisille nuorille,sekä niille päättäjille jotka ennakkoluulottomasti kutsuivat heidät esittämään omaa musiikkiaan isoon telttaan,eikä vain nuorten omiin tilaisuuksiin.Minä ymmärrän asian niin että,se oli viesti nuorille että heidät hyväksytään ja he ovat tärkeä osa kristikansaa.Minäkin olen jo 60 täyttänyt,joten ei minua voi, edes hyvällä tahdolla, sanoa nuoreksi,vaikka mielestäni olen edelleen poikamainen,enkä todennäköisesti koskaan aikuiseksi edes tulekaan.Lisäksi en pidä ja tuskin tulen pitämään kyseisestä musiikkityylistä.Se ei kuitenkaan tee tyhjäksi muiden mieltymyksiä musiikin suhteen.Helpommin annetaan negatiivista palautetta,kuin kannustavaa.Siksi näen hyvinkin tarpeelliseksi tämän kannanottoni.Toivotan vilpittömästi siunausta kaikille uskoville,iästämme riippumatta. Tämä kirjoitus on alunperin RV-Lehteen tarkoitettu.En vain löytänyt muuta tietä kuin tämän.Toivon että tämä päätyisi RV-Lehteen.Olen kiitollinen jos tässä joku voisi auttaa. Matti Mattila Mänttä  –Kommentin jätti 62.106.22.75 (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 14.32 (EEST)

Nuijapäät

Siirretty väärästä paikasta tänne.

Olisiko kenelläkään tietoa nuijapäiden kasvatuksesta, Esim. Mikä pitää olla kutu astian veden lämpö tila,kun minulla on kutu isossa sanokossa jossa on pohjalla jänkkä aineksia, ja kaikkea levämäistä.Mitä nuijapäät syövät levän lisäksi ? Jos tiedätte kudusta, ja nuijapäistä jotain niin voisitteko neuvoa kun minä olen ensimmäistä kertaa kudun kasvatus hommissa. Kiitos !  –Kommentin jätti 93.106.45.128 (keskustelu)

Kaikki sammakkoeläimet ovat Suomessa rauhoitettuja luonnonsuojeluasetuksessa (38 §). Niitä ei saa ottaa lemmikiksi tai siirtää toiseen paikkaan. Rauhoitus koskee myös kutua. –Makele-90 (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 16.49 (EEST)

Youtube-videoiden poistaminen

Youtubessa oli aikanaan iso liuta Speden Spelit videoita, mutta nyt suurin osa niistä on poistettu, kuten myös käyttäjä joka niitä aikanaan latasi. Miksi siis nämä videot ja käyttäjä on poistettu. Älkää vaan sanoko että tekijänoikeudellisista syistä!--Kruununoksa (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 22.14 (EEST)

Todennäköisesti ne ovat poistettu siksi, että tekijänoikeuksien haltija on poistamista pyytänyt ja Google on ne sen jälkeen poistanut. --Zache (keskustelu) 25. kesäkuuta 2012 kello 22.17 (EEST)

Suomen vanhin kissa

Kuka on ollut Suomen vanhimmaksi elänyt kissa? Minkä rotuinen?--62.72.230.103 27. kesäkuuta 2012 kello 12.20 (EEST)

Iltasanomien verkkoversio vuodelta 2007 epäilee tuolloin 26-27 vuotta vanhan porilaisen Miksu-kissan olleen tuolloin Suomen vanhin kissa. Tosin jutussakin myönnettiin, että iästä ei ole varmuutta. Jutun lopussa pyydetään vielä "ilmiantamaan" mahdollinen vieläkin vanhempi kissa, mutta ainakaan jutussa ei näytä olevan Aiheesta muualla kirjoitettua -linkkiä artikkeliin vielä vanhemmasta kissasta. Koska juttu on viitisen vuotta vanha, ei kai ole edes varmaa, onko kyseinen mirri vielä hengissä. JeeJee (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 16.28 (EEST)

Jatkokysymys. Kuka on maailman vanhimmaksi elänyt kissa?--62.72.230.103 27. kesäkuuta 2012 kello 21.12 (EEST)

Lukemalla Kissa-artikkelin pääset lähemmäksi vastausta.--85.23.172.207 27. kesäkuuta 2012 kello 21.23 (EEST)

Viisari

Miten viisarin saa värähtämään? --Lyingjoke (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 21.57 (EEST)

Energialla, poikani. Energialla... JeeJee (keskustelu) 27. kesäkuuta 2012 kello 22.46 (EEST)

Heikoilla jäillä

Hello!

Neistytmatkani wikipedian muokkausmaailmassa päättyi nolosti. Halusin korjata "Messias" -artikkelista yhden historiallisen erheen ja koko artikkeli tuli tuplana esiin.

Voisiko joku auttaa/lyödä minua päähän. -yst.terv. T.Peltonen  –Kommentin jätti Dzonrid (keskustelu – muokkaukset)

Palautin muokkauksesi. Paina aivan tuolla sivun ylhäällä olevaa muokkaa-linkkiä niin pääset muokkaamaan koko artikkelia. --Anr (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 14.24 (EEST)

Julkkisten fobiat

Pitääkö paikkaansa että näyttelijä Johnny Deppillä on Coulrophobia, eli hän pelkää kuollakseen sirkuspellejä? Mitä muita erikoisfobioita eräillä tunnetuilla julkkiksilla on olemassa?--Kruununoksa (keskustelu) 29. kesäkuuta 2012 kello 16.07 (EEST)

Numeerinen tieto

Numeerinen ja jatkuvasti muuttuva tieto on paikka paikon hyvinkin paljon jäljessä ajantasaista. Esimerkiksi kaupunkien ja maiden asukasluvut ovat olleet ajantaisaisia ehkä lisäys hetkellä, mutta eivät enää. Saako näitä tietoja muuttaa, ilman viittauksia johonkin viralliseen dokumenttiin, jossa ovat ajantasaiset tiedot (useimmin lähteenä olisi kuitenkin englanninkielinen Wikipedia)?  –Kommentin jätti Wkoa (keskustelu – muokkaukset)

Parempi kai, että on vanhakin tieto, jolle on luotettava lähde, josta näkee samalla ajankohdan. Täysin lähteettömän tiedon alkuperästä tai luotettavuudesta taas ei ole mitään takeita. Jos kuitenkin ottaa (lähteettömän) tiedon muusta wikistä niin ainakin silloin pitää muokkausyhteenvedossa mainita että tieto on toisesta wikistä, mutta tämäkään menettely ei liene suositeltava, koska ei voi tietää, mihin lähteetön tieto perustuu. Tai jos toisessa wikissä on annettu lähde, niin kopioi silloin myös lähdemerkinnän.--Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 08.25 (EEST)

Mistäs ne en-wikin "ajantasaiset tiedot" sitten ovat? Mistä tiedät että ne ovat ajantasaiset? --Jmk (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 11.51 (EEST)

Ei ne välttämättä olekkaan, mutta jos asukasluku on päivitetty 1999 tai 2009, niin villi veikkaus on, että tuo jälimmäinen on lähempänä oikeaa. Esim. kun on ollut kuntaliitoksia ja keskuskunnassa on ennen yhdistymistä asunut 30 000 asukasta, ja kuntaliitoksen jälkeenkin asukasluku on vielä tuo 30 000 koko kunnassa, niin veikkaan, että jokin on vialla. Ellei oleteta, että ollaan yhdistytty ilman asukkaita oleviin kuntiin? --Wkoa 2. heinäkuuta 2012 kello 19.31 (EEST)

Niinpä. Lisätyn numeerisen tiedon (ainakin jos korvataan vanhaa lähteistettyä tietoa) tulisi olla lähteistetty. Minkään kielinen Wikipedia ei ole luotettava lähde. -Htm (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 14.14 (EEST)

Aika hyvin yleensä eri maissa eri tason alueyksiköillä tahtoo nykyään olla kotisivuja ym. mistä esim. väkilukutietoja löytyy. Ja muutenkin usein monenlaista tietoa löytyy kuin hakee. Eli edelleenkin vanha tieto, jolle on luotettava lähde, melkeinpä on arvokkaampi kuin tilalle lisätty lähteetön tieto, josta ei voi tietää mihin se perustuu, jos mihinkään. - Kun sen sijaan, jos jaksaa mennä lähteille ja vähän haeskella, niin hyvällä tuurilla kaivattu tieto voi löytyä lähteellisenä, ja Wikipediaa on viety askel eteenpäin. --Urjanhai (keskustelu) 2. heinäkuuta 2012 kello 19.42 (EEST)

Ratkaisun tähän tuonee (ainakin osittain?) Wikidata-projekti, jossa esim. väkilukutiedot päivitettäisiin yhdessä paikassa ja ne olisivat sitten käytettävissä kaikissa wiki-projekteissa ja -artikkeleissa, joissa tietoa käytetään.--Nedergard (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 12.52 (EEST)

Ranskalainen lakki

Mitä tarkoittaa Makila baskerissa?  –Kommentin jätti 84.248.114.39 (keskustelu)

Jos siinä lukee Makila, se voi olla merkki. Makila on baskien kävelykeppi, jonka päässä on baskerin muotoinen nuppi. Baskeri eli txapela taas on baskien perinnepäähine. Arvokas vanha baskiherra ei astu kotoaan ulos ilman näitä kumpaakin. --Abc10 (keskustelu) 4. heinäkuuta 2012 kello 20.52 (EEST)

Guacamole

Siirretty Guacamole-artikkelin keskustelusivulta. --Silvonen (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 18.40 (EEST)

Kaupassa ei varmaan valmiina myydä Guacamole, jos haluaa, että on enemmän avokadoa, kuin suolaa ja sulatesuoloja? Ainakin Rainbow ja Pirkka on ihan roskaa.

Suolattomana ei ainakaan löydy?

Pakasteena?  –Kommentin jätti Ee1518 (keskustelu – muokkaukset) 6. heinäkuuta 2012 kello 09.09 (EEST)

Kaupan valmiskastikkeet usein ovat aika epäonnistuneita. Mikset tee itse? [8] --ML (keskustelu) 6. heinäkuuta 2012 kello 18.52 (EEST)

Red Devil

Mikä oli se toisen maailmansodan aikainen U-sukellusvene, joka sai sodan aikana lempinimen "Punainen paholainen". Miten kyseiselle veneelle lopulta kävi?--62.72.230.103 7. heinäkuuta 2012 kello 21.24 (EEST)

Tyyppiä VIIC ollut U-552, jonka miehistö upotti 2. toukokuuta 1945 Wilhelmshavenin satamaan. [9] --J (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 21.43 (EEST)

Onko Suomi velanmaksajavaltio?

Kuulin että Suomi on ainoa maa koko maailmassa, joka on maksanut yhdysvalloille jotkut ensimmäisen maailmansodan aikaiset maksut. Lisäksi Suomi on ainoana maksanut kokonaan toisen maailmansodan sotakorvaukset. Nyt Suomi lahjoittaa rahaansa kreikkaan ja ulkomaille. Kysyn siis että onko Suomi velanmaksajavaltio eli hoitaako Suomi yksin EU:n ja kreikan velat ja menee itse aikanaan konkurssiin. Pitäisikö Suomen pitää tiukemmin kiinni omaisuudestaan?--Kruununoksa (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 19.34 (EEST)

"hoitaako Suomi yksin EU:n ja kreikan velat", no ei tietenkään hoida. Suomi on pieni maa. Siitä pitäisikö Suomen osallistua näihin muiden euro-maiden tukipaketteihin on jo pidemmän aikaa keskusteltu eikä siihen kukaan osaa suoraa vastausta sanoa. Tietolähde 9. heinäkuuta 2012 kello 19.44 (EEST)

Noista vanhoista maksuista on ollut puhetta aiemminkin. Saksa taitaa olla myös maksanut ne, en osaa varmasti sanoa. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 9. heinäkuuta 2012 kello 19.45 (EEST)

Joo muistaisin itsekin, että Saksa sai joskus "viime aikoina" (25-5 vuotta sitten tai jotain sinne suuntaan) maksettua II MS:n sotakorvaukset. Tietolähde 9. heinäkuuta 2012 kello 19.50 (EEST)

Kyseessä oli ensimmäisen maailmansodan korvaukset, jotka määrättiin Versailles'n rauhassa. Saksa maksoi viimeisen erän lokakuussa 2010. Pitää huomioida että maksut oli jäissä aika pitkään. --Harriv (keskustelu) 9. heinäkuuta 2012 kello 21.59 (EEST)

Haha niin taisi olla joo. Vähän pieleen meni toi mun heitto Tietolähde 10. heinäkuuta 2012 kello 12.00 (EEST)

Suomella on eurositoumusten lisäksi yli 80 miljardia omaa velkaa (korkomenot 2,2 miljardia vuosittain) sekä eläkelupauksia 500-600 miljardin euron edestä (työeläkeyhtiöissä on varoja 140 miljardia). Ja tästä kaikesta pitäisi selvitä supistuvalla väestöllä. Lycka till. --Peltimikko (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 05.11 (EEST)

Käsittääkseni Suomen väestö kasvaa eikä supistu. Ainakin vuoteen 2030 asti Tilastokeskuksen mukaan. --Getro (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 22.32 (EEST)

Kyllä. Työikäisten määrä vähenee 2030-luvulle mennessä 150 000 henkilöllä. Väestönkasvu johtuu siitä, että eliniän odote nousee jatkuvasti. --Peltimikko (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 22.22 (EEST)

Amazonin wikikirjat

Välillä kun on kattonut jostain aiheista kirjoja amazonista, on tullut vastaan tollasia eri teemojen "kirjoja" jotka on koostettu täysin wikipedian artikkeleista. Onko tuollainen toiminta laillista? J.K Nakkila (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 18.20 (EEST)

Wikipedian teksti on Creative Commons -lisenssin alaista, joka sallii tuollaisen käytön. --Getro (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 22.32 (EEST)

Oikea luokka

Mikä olisi tälle oikea luokka Registratuura --Oltoy (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 21.36 (EEST)

Luokka:Arkistot ja Luokka:Historialliset asiakirjat tai Luokka:Dokumentit --Abc10 (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 10.11 (EEST)

käännösapua

Mitä Gondoic acid ja Paullinic acid tarkoittavat suomeksi?--62.72.230.103 11. heinäkuuta 2012 kello 10.54 (EEST)

Ensimmäinen näyttäisi olevan eikoseenihappo, jälkimmäisestä ei ole ilmeisesti Wikipediaan tehty suomeksi artikkelia: en:Paullinic acid. --Harriv (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 11.08 (EEST)

Jatkokysymys. Mikä olisi suomenkielinen käännös Palmitoleic acid yhdisteelle? Ja mikä olisi IUPAC-nimi Paullinic acid-yhdisteelle?--62.72.230.103 11. heinäkuuta 2012 kello 20.40 (EEST)

Yhden ilmaisen sanakirjan mukaan se olisi "palmito-oleiinihappo" - suosittelen kuitenkin jonkin luotettavamman lähteen käyttämistä. IUPAC -nimi löytyy tuolta englanninkielisestä Wikipedia-artikkelista, "(13Z)-13-Eicosenoic acid". --Harriv (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 20.59 (EEST)

Palmitoleiinihappo MOTin mukaan. --Anr (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 21.02 (EEST)

Voisiko Paullinic acid olla suomennettuna Pauliinihappo?--62.72.230.103 13. heinäkuuta 2012 kello 11.07 (EEST)

Viipuri o. s. miehillä

Nykyään mies voi ottaa vaimonsa sukunimen. Voidaanko sellaisessa tapauksessa käyttää o.s.-lyhennettä?

Onko Viipuri perustettu kaupunki vai itsestään syntynyt? 212.226.42.176 12. heinäkuuta 2012 kello 11.47 (EEST)

Ensimmäiseen kysymykseen: toisin kuin esim. sanassa tyttönimi, ilmauksessa omaa sukua ei sinällään ole mitään sukupuolisidonnaista, joten nähdäkseni ei estettä käytölle tässä uudemmassa tapauksessakaan. Googlaamalla löytyi ilmauksen historiaa valottava Kotuksen artikkeli, mutta siinä ei mainita juuri kysymästäsi asiasta mitään.

Toiseen kysymykseen: artikkeli Viipurista kertonee olennaisen, mitä synnystä tiedetään; näyttää siltä, että aivan alun perin lienee syntynyt ilman perustamista, jolla niihin aikoihin tarkoitetaan kai lähinnä hallitsijan tms. käskyä. --WikiCraft (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 00.25 (EEST)

Arvostelutaulukko

Ajattelin kysyä että olisiko tämmöinen [10] arvostelutaulukko hyvä lisä suomenkieliseen Wikipediaan? Vaikuttaisi ainakin minun mielestä ihan hyvältä idealta, mutta mitä te muut käyttäjät tuumisitte siitä jos tuommoinen kehitettäisiin tänne kuten on tehty myös tuonne englanninkieliseen Wikipediaan? Santtu37 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 14.05 (EEST)

Meillä ongelmana on vähäisempi lukijamäärä, jonka vuoksi monikaan artikkeli ei taitaisi saada kovinkaan montaa arvostelua. Toinen ongelma on se, että wikiartikkelit ovat jatkuvassa muutoksen tilassa. Vaikka artikkeli muutettaisiin selvästi laajemmaksi ja laadukkaammaksi, niin vanhat arviot ovat yhä voimassa.--ML (keskustelu) 7. heinäkuuta 2012 kello 14.13 (EEST)

Ideana ihan kiva ja olen tuota joskus enkkuwikissä käyttänytkin, muttei tosiaankaan meillä järkevästi toteutettavissa, niin kuin ML sanoikin. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 7. heinäkuuta 2012 kello 17.37 (EEST)

Henk. koht kannattaisin ja joskus samaa ehdotinkin (silloin ei tainnut asiaan tulla yhtään kommenttia). Tuotahan ei liene pakko käyttää kaikissa artikkeleissa, joten voisi valita ainoastaan luetuimmat ja kiistanalaisimmat. --Otrfan (keskustelu) 10. heinäkuuta 2012 kello 22.36 (EEST)

Ei tuosta kai mitään haittaakaan olisi. Ja kaipa tuota työkalua voisi muuttaa siten, että arvioinnit vanhenevat/arkistoidaan, jos artikkelia on muokattu x kertaa (botit poislukien) tai jos sen koko on muuttunut merkittävästi (esim. ainakin 50 % tai jokin tietty merkkimäärä) tai jos artikkeli arvioidaan lupaavaksi/hyväksi/suositelluksi. Lukijoille se varmasti antaisi helpomman kommentointitavan kuin keskustelun aloittamisen keskustelusivulla.--Nedergard (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 10.01 (EEST)

Mihin kohtaan kirjoittaisin?

Hei wikipedian väki.

Haluaisin kirjoittaa facebookin sivulle facebookin ikärajan mutta en löydä sopivaa kohtaa.

Jos joku voisi auttaa minne kirjoittaisin siitä ikärajasta niin olisin kiitollinen.

)

--Jmp1-fin (keskustelu) 11. heinäkuuta 2012 kello 16.40 (EEST)

Artikkeliin Facebook se sopisi luontevasti. --Opa (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 10.22 (EEST)

Yhdisteiden suomenkieliset nimet

Mikä olisi suomennettu nimi Arachidic acid yhdisteelle? Entä olisiko Paulliinihappo oikea suomennos Paullinic acid yhdisteelle?--Kruununoksa (keskustelu) 13. heinäkuuta 2012 kello 22.02 (EEST)

Arakidonihappo? --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 12.03 (EEST)

Arachidic acid ei ole arakidonihappo. Se olisi arachidonic acid. Nimeämissääntöjen mukaiset nimet olisivat arakidihappo ja paulliinihappo. En tosin tiedä onko näitä nimiä käytetty missään suomenkielisessä julkaisussa, todennäköisesti ei. Näin ollen en välttämättä käyttäisi näitä nimiä. --MiPe^(wikinät) 14. heinäkuuta 2012 kello 18.16 (EEST)

Pisin presidenttikausi

Missä maailman tasavalloista presidentin kausi on pisin? 193.64.20.163 14. heinäkuuta 2012 kello 21.47 (EEST)

Lienee elinikäinen presidentti, joita löytyy joskus - toistaiseksi viimeinen oli Saparmurat Nijazov, jonka "toimikausi" kesti 15 vuotta. Presidentti-artikkelin mukaan demokraattisissa maissa näyttäisi olevan 4-7 vuotta.--Nedergard (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 08.17 (EEST)

Kim Il-sung (kuollut 1994) on Pohjois-Koreassa ollut vuodesta 1998 "ikuinen presidentti"; toistaiseksi siis vasta 14 vuotta, mutta jäljellä oleva virkakausi on vielä melkoisen pitkä... Aiheesta on englanninkielisessä Wikipediassa artikkeli en:Eternal President of the Republic. --Risukarhi (keskustelu) 17. heinäkuuta 2012 kello 15.33 (EEST)

Eikös Urho Kekkonen ollut vallassa yhteensä 25 vuotta, tosin kahdessa osassa?--62.72.230.103 15. heinäkuuta 2012 kello 09.32 (EEST)

Ei. Hän oli vallassa yli 25 vuotta, 4 kautta ja kaikki yhteen pötköön. Ensin kaksi 6-vuotiskautta, sitten kolmannen, jota jatkettiin poikkeulailla 4 vuodella ja lopuksi valittiin taas 6-vuotiskaudelle, joka jäi kesken. -Htm (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 10.28 (EEST)

Hastings Banda, 28 v: 1966-94 Malawi--RicHard-59 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 23.04 (EEST)

Minkä maan päämies on ollut pisimpään vallassa yhtä soittoa?--62.72.230.103 15. heinäkuuta 2012 kello 21.37 (EEST)

Elisabet II, 60 v (Jubilee)--RicHard-59 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 23.04 (EEST)

Entäs presidenteistä?--Urjanhai (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 04.43 (EEST)

Ellun vuodet eivät riitä mihinkään. Tsekkaa tämä: Bhumibol Adulyadej. --Lax (keskustelu) 16. heinäkuuta 2012 kello 15.11 (EEST)

Satunnaisotanta

Tuli mieleen, että kuinka paljon sisaruksilla on yhteisiä geenejä? No, tuohon liittyen keksin tällaisen esimerkin satunnaisotannasta: kokonaislukujoukosta 1, 2, ..., M poimitaan satunnaisesti m kappaletta. Toisessa kokeessa luvuista 1, 2, ..., N valitaan satunnaisesti n. Nyt pitäisi laskea kuinka suuri on todennäköisyys, että kokeissa saadaan p samaa lukua. Äkkiä ajatellen päädyin kaavaan:

${\binom {M}{p}}{\binom {M-p}{m-p}}{\binom {N-p}{n-p}} \over {\binom {M}{m}}{\binom {N}{n}}$

Arvolla p = 0 saadaan kuitenkin todennäköisyydeksi 1, joten mikähän on oikea kaava? --Jarmo Turunen (keskustelu) 14. heinäkuuta 2012 kello 11.40 (EEST)

Aika parantaa kaavatkin eli tämä lienee lähempänä totuutta

${\binom {M}{p}}{\binom {M-p}{m-p}}{\binom {N-m}{n-p}} \over {\binom {M}{m}}{\binom {N}{n}}$

--Jarmo Turunen (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 09.08 (EEST)

Tämä on geenisukututkimusta ja joku on jo varmaan kehitellyt kaavat tuohonkin. Kaava on kuitenkin täysin matemaattinen eikä ota huomioon sisäsiittoisuutta. Itselläni on sama esivanhempipari suoraan alenevassa polvessa 5 kertaa - mikä luonnollisesti nostaa mahdollisten yhteisten geenien lukumäärä. Toinen epävarmuustekijä on geenienvaihdunta, joka sekin osaltaan nostaa todennäköisyyttä. Täältä löytyy pari mielenkiintoista kaavakuvaa siitä, millä todennäköisyydellä jollain esivanhemmallasi on samat geenit kuin itselläsi ja kuinka monta geneettistä esivanhempaa (=joilta on todennäköisesti saanut geenejä) itsekullakin on (maksimi on noin 125).--Nedergard (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 10.09 (EEST)

Jetpac Refuelled -pelin runo

Kyseisen pelin lopussa tulee seuraavanlainen runo:

A chief test pilot on the run

from aliens who spoiled your fun

with bugs and bosses giving chase

to new adventures off you race

---

Successful swiping made you rich

the plan went off without a hitch

employers sued and left for broke

somehow they fail to see the joke

Miten tämä pitäisi suomentaa?--89.166.22.118 15. heinäkuuta 2012 kello 00.54 (EEST)

Miksi se pitäisi suomentaa ? --Tappinen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2012 kello 10.24 (EEST)

Suomen romaneiden toiminnasta

Kansalaisten toimintaa säädellään suomalaisessa yhteiskunnassa erilaisten normien, sääntöjen ja lakien avulla. Tapauksen ja tilanteen mukaan on siis sopimatonta tai jopa kiellettyä mm. metelöidä julkisella paikalla, heitellä roskia kaduille, matkustaa julkisessa kulkuneuvossa ilman matkalippua, pysäköidä autonsa kielletylle paikalle, anastaa kaupasta, syyllistyä väkivallantekoon ym.

Yhteiskunnassamme elää ihmisiä, jotka syyllistyvät useasti mm. juuri edellä mainittuihin sopimattomuuksiin. Nämä ihmiset kuuluvat luonnollisesti useisiin eri etnisiin ryhmiin, eivätkä minkään etnisen ryhmän kaikki edustajat tietenkään käyttäydy epäsovinnaisesti. Yleistä elämää tarkkailemalla voi vaivatta kuitenkin tehdä sen surullisen havainnon, että Suomen romaniväestö on väkilukuunsa nähden selkeästi yliedustettuna juuri tällaisessä yleisesti vääränä pidetyssä käyttäytymisessä. Tätä seikkaa tukee maamme vankilaviranomaisten antamat tiedot varsin korkeasta romanivankien määrästä suhteessa romanien kokonaislukumäärään Suomessa.

Mitkä ovat ne tosiasialliset syyt siihen, että maamme romaneista niin monet eivät käyttäydy niin kuin yhteiskunnassamme pitäisi? Perinteisillä rasistisilla selityksillä romanien geneettisestä taipumuksesta rikollisuuteen ei tietenkään ole mitään sijaa tämän kysymyksen asiallisessa pohdiskelussa.

--80.186.146.84 17. heinäkuuta 2012 kello 22.58 (EEST)

Voiko 500 vuotta syrjintää kokeneelta ihmisryhmältä kohtuudella odottaa, että ongelmat loistaisivat poissaolollaan?--2A02:13C8:36:101:C489:37CA:5FBF:8134 17. heinäkuuta 2012 kello 23.01 (EEST)

Speden Spelien paluu

Onko mahdollista että jos suuri porukka lähettää maikkarille adressin, jossa pyydetään esittämään uudelleen kuuluisat Speden Spelit jaksot jälleen TV:ssä alusta loppuun niin voisiko se toteutua? Entä voiko myös halutessaan pyytää julkaisemaan kaikki jaksot DVDllä?--Kruununoksa (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 07.26 (EEST)

Aina sitä voi pyytää, mutta en usko että ainakaan uusintoja alettaisiin esittää. Kokoelmadvd olisi hieman todennäköisempi, mutta ei sitäkään tiedä. Se on täysin MTV3:n päätös, mutta aina voi sitä voi yrittää. —Aku506  19. heinäkuuta 2012 kello 16.22 (EEST)

kuvaongelmia

Yritykseni lisätä kuva artikkeliin Kaukasuksen taistelut epäonnistui. Voisiko joku auttaa minua korjaamaan sen?--62.72.230.103 19. heinäkuuta 2012 kello 20.59 (EEST)

Kuva pitää ensin tallentaa Wikipediaan (jos sitä ei siis vielä täällä ole), johon tarvitset käyttäjätunnuksen. Ja lisäämässäsi kuvakoodissa on ylimääräisiä merkkiä koossa, pitäisi olla pelkkä 500px. --Stryn (keskustelu) 19. heinäkuuta 2012 kello 21.04 (EEST)

Re: Satu Järvenpää

Re: Satu Järvenpää

Satu Järvenpää on suomalainen kiekonheittäjä, joka sijoittui hopealle alle 20-vuotiaiden Euroopan mestaruuskilpailuissa vuonna 1997 tuloksella 51,48.--85.157.48.203 20. heinäkuuta 2012 kello 15.28 (EEST)

Satu Järvenpäätä ei löytynyt tilastopajasta, vaikka on sijoittunut toiseksi nuorten EM-kisoissa. Löytyi vain toinen Satu Järvenpää. Onkohan sukunimi vaihtunut?--85.157.48.203 20. heinäkuuta 2012 kello 15.28 (EEST)

Vastataan nyt tännekin, eli Satu Verho nykyään, löytyy tilastopajasta. --Anr (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 15.47 (EEST)

Videopelien julkaisu

Ajattelin kysyä että sattuisiko joku olemaan kykeneväinen selittämään minulle syyn siihen että miksi useimpien (ei kuitenkaan kaikkien) videopelien kohdalla on käynyt niin että ne on julkaistu EU-maissa viimeisimpänä, onko EU:lla jotain säädöksiä jotka aiheuttavat pelien täällä Euroopassa julkaisemisen viimeiseksi? Tuo asia on nimittäin askarruttanut minua jo pitkään, mutta en ole muistanut kysyä sitä täällä. Santtu37 (keskustelu) 20. heinäkuuta 2012 kello 22.19 (EEST)

Vuoden 1948 kunnallislaissa olleet kunnallispiirit

Wikipedian artikkelissa erityiskunta todetaan näin: Erityiskuntia olivat kuntainliitto, epäitsenäinen kauppala (Ikaalinen), taajaväkinen yhdyskunta ja kunnallispiiri, jollaisia ei perustettu, vaikka se vuoden 1948 kunnallislain mukaan olisi ollut mahdollista. Oikeuskäytännössä myös manttaalikuntaa pidettiin erityiskuntana. Nopealla googlaamisella vuoden 1948 kunnallislakia ei löydy Internetistä. Tietääkö kukaan, mitä nuo kunnallispiirit käytännössä olisivat tarkoittaneet, jos sellaisia olisi perustettu, mitä edellytyksiä sellaisen perustamiselle olisi pitänyt olla jne? --Raksa123 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 10.59 (EEST)

Asiasta en tiedä mitään mutta laki (kumottu) löytyi: [11] Opa (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 13.18 (EEST)

Samaa katselin, mutta löytyykö itse lakiteksti jonkin linkin takaa? --Harriv (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 14.56 (EEST)

Eipä olekkaan edilexissä: "Edilexistä puuttuvista vuoden 1991 esityksistä on tekstejä Eduskunnan sivuilla. Sitä vanhemmat ovat saatavilla painettuina esimerkiksi Eduskunnan kirjastosta." eli näköjään eduskunnan kirjastossa. Ei löytynyt skannatuistakaan (joitakin vanhoja on skannattu). Opa (keskustelu) 21. heinäkuuta 2012 kello 15.39 (EEST)

Mikä on ennätyksenne ns. 4G-verkossa? Lataus/lähetysnopeudet..

Tätä myötä voimme selvittää kuinka paljon eri operaattorit puhuvat ohi suunsa ja rahastavat turhasta. Koko 4G-verkkoahan ei ole Suomessa vielä olemassakaan, vaan tarkasti ottaen 3,9-verkko. Lisätkää myös nopeuksienne perään operaattori. Kiitos! --Helldone (keskustelu) 22. heinäkuuta 2012 kello 23.17 (EEST)

Yhdisteiden Suomenkieliset nimet 2

Mitkä olisivat suomenkieliset käännökset yhdisteille stearidonic acid, calendic acid ja adrenic acid? --Kruununoksa (keskustelu) 26. heinäkuuta 2012 kello 20.52 (EEST)

Jos tämä ei tule liian myöhään, niin stearidonic acid = stearidonihappo. En ole varma mikä on dokosatetraeenihapon (adrenic acid) triviaalinimi, joten käyttäisin mieluiten dokosatetraeenihappoa. --MiPe^(wikinät) 30. heinäkuuta 2012 kello 06.36 (EEST)

Päivä ja yö pohjois- ja etelänavalla

Onko pohjois- ja etelänavalla vain yksi päivä ja yksi yö vuodessa? Yksi auringonnousu ja yksi -lasku? 193.64.20.132 27. heinäkuuta 2012 kello 19.07 (EEST)

Joo, lue Pohjoisnapa. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 19.11 (EEST)

Oulun Puhelimen tai muun maskottilintu/tms elukka?

Nyt taitaa olla kova pala purtavaksi; voi olla että nyt että ehkä paikalliset voisi muistaakin paremminkin. Mutta kummiski, rupesin pohdiskelemaan että siihen aikaan kun Oulun Puhelin oli vielä olemassa (voi olla että sekoitan nyt firman, ehkä Telenkin?), niin rupesin muistelemaan että kyseisellä firmalla olevan sellainen keltaisen värinen eläinmaskottihahmo, mahdollisesti lintu/papukaija, jolla oli (punainen) puhelin kädessä? Sellainen muistikuva myös, että Oulun keskustassa eräällä kadulla näkyi kun jonkun kerrostalon ulkoseinälle olisi maalattu tämä hahmo? Olikohan tälläinen oikeasti olemassa, vai onko nyt vain omia ihmemuistikuvia? Pohdiskellen --Ville Siliämaa (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 19.53 (EEST)

Eikai se tipu olis liittynyt Finnetiin? Joka mainoslapun kulmassa sitä oli ja muistaakseni animoituna telkkarimainoksissakin. Oliskohan sillä hahmolla ollut jopa kutsumanimikin?!

Meinaatko kirjoittaa tipusta artikkelin? Rustata kenties oodin tirppanalle... ;) --Aulis Eskola (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 22.31 (EEST)

Joskus lapsena kerätyistä puhelinkorteista löytyi TTL:n eli Turun Telelaitoksen -93 umpeen mennestä kortista sporttinen oranssi lintu jolla musta puhelin kädessä. Toinen kortti mennyt umpeen -95 ja sen takana usean puhelin puhelinyhtiön nimi, siinä lintu rullaluistelee. Kummassakin kuvassa linnulla keltainen paita ja siinä puhelimen kuva sinisellä. Tiedä sitten onko sama lintu mitä sinä tarkoitat. –Makele-90 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 23.01 (EEST)

Voi Aulis, kiitän sinua tosi paljon valaistuksesta. Jatkoin google-etsintää, ja [12] tältä sivulta löytyi tosi hieno kuva juuri siitä linnusta, joka on tuonne Oulun keskustan kerrostalon seinällekkin maalattu. Heh, sitä en tiedä (vielä ainakaan) onko omaa artikkelia tulossa, varmaan tollakin niin paljon historiaa että tuskin internetistä tietoja löytyisi enshättään. (Ja jos tuo oikeasti vielä löytyy Oulun keskustasta, voi olla varma että ensi kerralla ku keskustassa liikun niin nappaan valokuvan kameralla) :) Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 23.15 (EEST)

Näyttää Tirpalla olevan Finnet-yhtiöiden logo rinnassa. -~~ {{ –Kommentin jätti Htm (keskustelu – muokkaukset) edit-Htm (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 23.31 (EEST)

Tintti nimeltään, esim. [13]. --J (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 23.42 (EEST)

Kiitos tiedosta, (ja onpa komeita puhelinkortteja niiltä ajoilta kun niitä vielä oli olemassa). --Ville Siliämaa (keskustelu) 27. heinäkuuta 2012 kello 23.47 (EEST)

Yhden käden lipunkanto

Yhden käden lipunkanto on olympialaisten avajaisissa joskus nähty epävirallinen laji. Onko tietoa monestikko sitä on harrastettu?--RicHard-59 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2012 kello 00.29 (EEST)

Monesti. Onhan sitä yks jos toinenkin vähänkin riskimpi äijä tehnyt, joku suomalainenkin joskus, oisko ollut Harri Koskelakin aikanaan 1992. --Anr (keskustelu) 28. heinäkuuta 2012 kello 00.39 (EEST)

Näkyi Kuuban edustaja (painija) sitä heiluttavan yhdellä kädellä.--RicHard-59 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2012 kello 00.49 (EEST)

Spekulatiivinen fiktio ja Neuvostoliiton hajoaminen

Löytyykö spekulatiivisen fiktion saralta teoksia, joissa Neuvostoliiton hajoamista olisi ennakoitu tai käsitelty ennen sen tapahtumista? –Ejs-80 28. heinäkuuta 2012 kello 20.26 (EEST)

Mitenkähän tarkkaan tarkoitat tätä? Jos tarkoitat realistista scifiä, joka olisi lähtenyt spekuloimaan silloisesta maailmasta ja päätynyt Neuvostoliiton hajoamiseen niin kuin se tapahtu, niin silloin ei varmaan löydy. Jos asia otetaan vertauskuvallisesti, niin silloin löytyy jo huomattavasti enemmän, esim. Frederik Pohlin ja C.M. Kornbluthin Avaruuden kauppamiehet (1953). Tämä on yksi mielenkiintoinen artikkeli aiheesta. Ongelmana on tietenkin, että jälkikäteen tehty tulkinta ei välttämättä vastaa kirjailijan tai kirjoitusajankohdan tulkintaa tai näkemystä...--Nedergard (keskustelu) 30. heinäkuuta 2012 kello 16.49 (EEST)

Amerikkalainen intiaanivanhus ennusti muistaakseni 1940-luvulla Neuvostoliiton hajoavan viideksikymmeneksi pikkuvaltioksi 1984. Vuosiluku ei ihan mennyt nappiin, eikä valtioitakaan ihan viittäkymmentä tullut. Ko. lehtileike oli tallessa kymmenet vuodet, mutta nyt se on kadonnut. 188.67.140.104 31. heinäkuuta 2012 kello 23.16 (EEST)

Mielenkiintoinen kysymys. Voi olla vaikea löytää esimerkkejä syistä että 1) NL:n hajoamista hyvin harva osasi ennustaa edes 5 vuotta etukäteen ja 2) scifi suosii dystopioita, kun taas NL:n hajoaminen olisi ollut useimmille jopa liian positiivinen skenaario. Ainoa NL:n hajoamista etukäteen ennustava teksti jonka muistan on Solzenitsynin kirjan Puskipa vasikka tammeen suomennoksen takakannessa, mutta se ei vastaa kysymykseesi. --ML (keskustelu) 31. heinäkuuta 2012 kello 23.24 (EEST)

Saksan valtaamat kaupungit toisessa maailmansodassa

Kuinka monta Neuvostoliiton kaupunkia Wermacht sai valloitettua yhteensä ennen vuotta 1943? Entä montako kaupunkia saksalaiset valtasivat yhteensä koko toisessa maailmansodassa? Entä japani?--62.72.230.103 28. heinäkuuta 2012 kello 22.10 (EEST)

Mitä tarkoitat "kaupungilla"? Jos se kattaa kaikki mahdolliset pikkukaupungit/kylät, niin tietoa tuskin kukaan on jaksanut laskea. Pelkästään Suomen kokoisella alueella niitä on satoja.--ML (keskustelu) 28. heinäkuuta 2012 kello 22.24 (EEST)

Tarkennan kysymystäni. Montako yli 200 000 asukkaan kaupunkia JA suurkaupunkia saksa sai valloitettua Neuvostoliitolta yhteensä toisessa maailmansodassa?--62.72.230.103 30. heinäkuuta 2012 kello 15.41 (EEST)

Kodinkoneliike(?) Oulun Kiviniemessä

Mahtaakohan kukaan (mahdollisesti paikallinen) muistaa; Oulun Kiviniemessä Vanhalla Nelostiellä eli nykyisellä seututiellä 847 (Limingantiellä) Kaakkuriin johtavan Palokankaantien risteyksen jälkeen, ennen Äimäraution siirtolapuutarhaaluetta oikealla (etelän suunnasta katsottuna) on sellainen puinen vaaleanpunaisen(?) värinen talo, jossa oman mielikuvieni mukaan oli ainakin vielä 20 vuotta sitten jonkinlainen kauppa, mahdollisesti kodinkoneliike? Ajan myötä se kai lopetettiin, ja sitten siinä tyhjänä tönöttänyt tähän päivään asti. Jos joku muistaisi ja valaisisi asiaa, että mikä kyseisen talon historia on? --Ville Siliämaa (keskustelu) 30. heinäkuuta 2012 kello 15.54 (EEST)

digibox kovalevyllä ja polttavalla dvd:llä

Onko kellään tietoa löytyykö mistään yhdistettyä digiboksia kovalevyllä ja polttavalla dvd:llä?--RicHard-59 (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 13.57 (EEST)

Löytyyhän niitä kun etsii tarpeeksi:LG Tallentava DVD-soitin RHT-498H--RicHard-59 (keskustelu) 1. elokuuta 2012 kello 14.18 (EEST)

Noissa laitteissa yleensä se, että digiboksissa vain yksi viritin, eli jos nauhoitat tiettyä kanavaa, voit katsoa vaan sitä. Eri asia tietenkin jos on olemassa toisen kanavan katselemiseen erillinen digiboksi tai mahdollisesti digivirittimen sisältävä televisio. --Ville Siliämaa (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 09.56 (EEST)

Yhdisteiden Suomenkieliset nimet 3

Mitkä olisivat suomenkieliset käännökset yhdisteille Rumenic acid, Jacaric acid, Eleostearic acid, Catalpic acid, Punicic acid, Rumelenic acid, Parinaric acid, Bosseopentaenoic acid, Pinolenic acid ja Podocarpic acid?--Kruununoksa (keskustelu) 2. elokuuta 2012 kello 08.59 (EEST)

Rumeenihappo (rumenic acid [14]), eleosteariinihappo ja pinoleenihappo ([15]) eräät sivustot tunetevat granaattiomenahapon tai trikosaanihapon (esim [16]), mutta niiden luotettavuus lähteenä on hieman kyseenalainen. Kannattaa myös huomata, että kaikilla yhdisteillä ei välttämättä edes ole suomenkielistä triviaalinimeä. --MiPe^(wikinät) 2. elokuuta 2012 kello 22.09 (EEST)

Kova hammasharja

Minulle sanoi hammashoitaja koulussa (taisi olla v. 1964) että hampaat tulee pestä säännöllisesti aamuin illoin sekä ruokailujen jälkeen. Sanoi myös että harjan tulee olla kova (engl. {{{1}}} hard) eikä sellainen mitä silloisena nykyaikana sanottiin puolikova (engl. {{{1}}} medium) tai pehmeä (engl. {{{1}}} soft). Nyt minun viimeinen kova harjani kului moottorisahan hampaisiin eikä kaupassa näy kuin näitä onnettomia pehmoharjoja. Kuka tietäisi, mihin kovat harjat ovat hävinneet tai mistä niitä voisi saada. t. --Höyhens (keskustelu) 3. elokuuta 2012 kello 18.09 (EEST)

En tiedä, mutta hampaiden harjauksen merkitystä liioitellaan, ei tosin enää ehkä niin paljon kuin 70-80-luvulla. Ei todellakaan tarvitse jokaisen ruokailun jälkeen hampaita pestä, eivät hammaslääkäritkään enää niin tiheää pesua suosittele. Riittää hyvin yksi kerta päivässä, illalla ennen nukkumaanmenoa, koska sylkeä ei erity nukkuessa ja se sisältää hampaita suojaavaa ainetta. Hammaslääkärien suositus on tosin kaksi kertaa, aamuisin sekä iltaisin. Ei pidä paikkaansa sekään, että hammasharjan pitäisi olla kova. Varmasti hampaat kannattaa joka ilta pestä, mutta sanotaan sen verran, ettei sekään eikä edes kymmenen pesua päivässä ihan kaikilla estä reikiintymistä ja ientulehduksia. Kaikki näistä kärsivät eivät ole itse siis syyllisiä. Toisaalta setäni oli hampaita pesemättä vuodesta 1969 vuoteen 1989 ja edelleen on hampaat suussa kohtuullisessa kunnossa. 212.226.41.127 4. elokuuta 2012 kello 09.58 (EEST)

Tuokin selittä paljon, olihan kouluruokien maku siihen aikaan vähän kiistanalainen. Mutta eikö siis kovia hammasharjoja myydä enää missään? --Höyhens (keskustelu) 4. elokuuta 2012 kello 12.54 (EEST)

Täällä suositellaan kysymään apteekista. --Olli ^keskustelu 5. elokuuta 2012 kello 09.55 (EEST)

Hammaslääkiärit suosittelee pehmeitä harjoja jotka ei revi ikeniä rikki. Hampaat pitää pestä aamulla ja illalla. Lisäksi pitää käyttää hammastikkua ja vielä mieluumin hammaslankaa ainakin illalla. Hammaslanka tosin menee säikeiksi ja siksi olet vohkinut äidin kaapista synteettisen lankarullan joka on kaupan hammaslankaa parempaa. Jos hampaiden väliin jää töhkää kuvittele miltä se haisee parin päivän kuluttua ja mikä bakteeripesä se on. Setä varmaan on poikkeustapaus samalla lailla kun on poikkestapauksia ne jotka voi syödä kaikkia herkkuja ja roskaruokaa ja pysyy laihoina ja elää satavuotiaaksi. Jotkut vielä voi polttaa tupakkaa ja vetää viinaa ja silti elää satavuotaaksi. Tilastoja ei kuitenkaan tehdä poikkeustapausten perusteella. nimim. Kalusto tallella (--Questioner (keskustelu) 5. elokuuta 2012 kello 10.07 (EEST))

Kuinka kova se on ollut? Vaikka periaatteessa voisinkin ikäni puolesta muistaa kovat harjat, jostain syystä ei ole jäänyt muistikuvia. Ehkä olen käyttänyt vain niitä medium-tason borstia (enkä well done). Onko tässä kenties samanlainen asia kun haavojen puhdistuksessa? Markkinoilla on ollut jo useamman vuoden sellaisia desinfiointiaineita, jotka eivät kirvele. Sukulaismies putsaa haavansa aina vetyperoksidilla, ilmeisesti siitä syystä että jos itseltä meinaa taju lähteä, niin varmasti basilleilta myös. --Pxos (keskustelu) 5. elokuuta 2012 kello 20.40 (EEST)

No kun kysyt niin sen verran kova että toimii hammaskiven poistossa. Ja esim. akun napojen putsauksessa. Ei sillä ikenet rikkoonnu jos ei ole tulehtuneet. Karies kun ei ole ollut ongelmana koskaan. Mutta pitää siten kääntyä jonkin hyvin varustetun apteekin puoleen. --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2012 kello 07.50 (EEST)

Kolmoskanavan historiasta kertova kirja

Huomasin, että Kolmoskanavan historiasta on julkaistu ihan oma kirja, tässä kevään aikana.[17] Mahtaako joku käyttäjistä omistaa kyseisen kirjan? Onko hankkimisen arvoinen teos? --Ville Siliämaa (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 20.05 (EEST)

En omista, mutta sanoisin että jos aihepiiri kuuluu kiinnostuksesi kohteisiin, kannattaa ja oikeastaan pitääkin hankkia. Tekijä Heikki Hellman on asiantuntija: TaY:n dosentti, tohtorismies. Kirja ei liene siinä mielessä kohteensa näköinen, että se on silkkaa asiaa, jonkun esittelyn perusteella kuivakkaakin. Tässä yksi esittely. --Abc10 (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 20.37 (EEST)

Joo, pitääpä selvitellä saisko tuota ihan lähikirjastosta lainattua ensi hätään. Kolmoskanava-artikkeliinkin sieltä varmaan löytyisi ihan hyvää lähteellistä tietoa. Artikkelin tämän hetkinen tilan lähteistys on lähinnä P. Ruhasen tekemän Kolmoskanavan epävirallinen historia -internet-sivustolla mainitut tiedot. --Ville Siliämaa (keskustelu) 8. elokuuta 2012 kello 22.04 (EEST)

Kissa vs koira

Onko tämä totta? "Jos kissa jäisi huoneeseen josta ei pääse pois, ja omistaja makaisi vieressä kuolleena, kissa söisi sen nälkäänsä. Koira taas pysyisi uskollisena, eikä taatusti söisi omistajaansa!"

Itse en oikein tiedä uskoako tuohon, mutta en nyt kyllä usko myöskään että koira söisi ihmistä?  –Kommentin jätti Ticru (keskustelu – muokkaukset)

Ensimmäinen googlella vastaan tullut juttu: http://www.slate.com/articles/news_and_politics/explainer/2011/07/would_your_dog_eat_your_dead_body.html. Eli kyllä koiratkin söisivät. --Anr (keskustelu) 9. elokuuta 2012 kello 02.11 (EEST)

Tästähän voisi rakentaa hauskan pähkinän: jos suljetussa huoneessa on ihminen, koira ja kissa. Jos kissa kuolee ensin, mitä ihminen tekee? Syökö kissan? Vai ehtiikö ennen kuin koira on sen hotkaissut? Jos kissat olisivat koirien mittaisia, en ikuna sulkeutuisi huoneeseen sellaisen kanssa. Koiran kanssa samankokoinen kissa tekee selvää siitä heti. Ihminen kyllä syö koiraa, ja uikin jos osaa uida. --Pxos (keskustelu) 9. elokuuta 2012 kello 03.03 (EEST)

Totta kai koira siinä missä kissakin söisi ihmisen (ja varmaan lähes mitä tahansa) pysyäkseen hengissä. Niin söisi muuten ihminenkin: [18]. Jafeluv (keskustelu) 9. elokuuta 2012 kello 10.09 (EEST)

Vankka käsitys on että Jafeluv on oikeassa. Erityiset tilanteet muuttavat totuttuja käyttäytymistapoja. Joillakin ihmisillä - miksei myös eläimillä voi olla joitain niin syvällisiä estoja etteivät ryhdy mihinkään tällaiseen edes ääritilanteessa. Siinä voisi olla kokeellisen psykologian tuntijoille kysymys että millä näistä pedoista on eniten, millä vähiten estoja. --Höyhens (keskustelu) 9. elokuuta 2012 kello 19.39 (EEST)

Historian valossa ihmisellä on kaikkein vähiten estoja toisen tappamiseen. Joo, voi kyllä sanoa että ihmislajin keskuudessa kirjo on aika laaja, että on kyllä ihmisiä, jotka puolustaa täysin tuntematontakin ihmistä. Sitten on taas ihmisiä joilla jo pelkkä toisen ihon väri tai eri mielipide herättää tappajan vaistot. Siitä on nähty täällä wikipediassa havainnollisia esimerkkejä. --Jesse-vainaa (keskustelu) 9. elokuuta 2012 kello 20.18 (EEST)

Phöh. Tuossa ei ole mitään muuta kuin asenteellisuutta. Tämmöistä asiaa voi lähestyä myös etologian näkökulmasta. --Höyhens (keskustelu) 9. elokuuta 2012 kello 23.37 (EEST)

Säännönmuutos Selänteen vuoksi

Jostakin haastattelusta luin, että jääkiekon sääntöjä olisi muutettu Teemu Selänteen vuoksi. Mikä tuo säännönmuutos oli? -tKahkonen ☺ 9. elokuuta 2012 kello 09.12 (EEST)

En itse tällaisesta ole kuullut, enkä löytänyt asialle vahvistusta nopean Google-haun perusteella. Hieman epäilen tätä faktaa epätodeksi. --PtG (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 00.15 (EEST)

Onhan noita NHL-sääntöjä muutettu pelaajien takia (Avery). Googlauksella löytyi tämä [19], mutta en usko, että sekoitan Kurriin. Selänne se oli ja mielestäni itse sanoi sen. -tKahkonen ☺ 10. elokuuta 2012 kello 00.57 (EEST)

Itse asiassa - paljonko NHL:n ja eurooppalaisen jääkiekon välillä on sääntöeroja? --Höyhens (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 20.08 (EEST)

Lista Wikipedian artikkelista luontiajan mukaan?

Hei! Lähinnä pohjoissaamen Wikipediaa (n. 5000 artikkelia) edustaen kysyn, että onko jotain valmista listaa tai (helppoa) tapaa, jolla saan listaksi artikkelit luontiajan mukaan? Siis niin, että jos katson listaa, niin helposti voin katsoa, että mikä oli esim. 1500. artikkeli. Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 9. elokuuta 2012 kello 23.53 (EEST)

Useitakin. Helpoin tapa jos ei ole väliä sillä onko lopputulos täsmälleen oikein on tehdä catscan haku pääluokituksesta. Tuosta listasta jää kuitenkin uupumaan kaikki ne sivut jotka eivät ole pääluokituksen alla. Samoin vaikka suurimmaksi osaksi artikkelin id vastaa luontijärjestystä, niin se ei ole mitenkään taattu asia.

Tein joka tapauksessa sinulle listan toolserverin avulla (txt ja wiki-muotoisena) seuraavalla ohjelmanpätkällä. Tuossa artikkelien järjestys menee ensimmäisen version päivämäärän mukaan ja sen pitäisi olla paikkansapitävä. --Zache (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 06.37 (EEST)

Tuosta taitaa puuttua poistetut sivut (eli järjestysnumero on voinut muuttua ajan myötä) ja toisaalta mukana on uudelleenohjaussivut, joita ei yleensä lasketa artikkeleiksi. Sivujen järjestysnumerointi ei ole ihan yksiselittäistä, sivut muuttuu ja jotkut sivut lasketaan artikkeliksi ja toisia ei. --Harriv (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 09.04 (EEST)

Tuon Zachen listan mukaan artikkeli nr. 2000 oltiin luotu 3. toukokuuta 2007 (2000 4611 20070503112518 Strömstada_gielda) tämän (joka on kirjoitettu suomeksi) mukaan tuo luku täyttyi 14. toukokuuta eli 11 päivää myöhemmin. Miksi? Ja siis yritän koota saamen wikiin virstanpylväsartikkeleita, siksi tämä kysymys, ja siksi haluaisin tarkan tiedon. Pystyykö kukaan mitään kautta katsomaan, että mikä on ollut suomen wikin esim. 374. artikkeli? Tuo luku siis vain esimerkkinä. Gálaniitoluodda (keskustelu • muokkaukset) 10. elokuuta 2012 kello 13.17 (EEST)

Mediawikissä on artikkelilaskuri, mutta se ei laske mukaan kaikkia sivuja. Uudelleenohjaukset ainakin jää pois. Muistaakseni lyhyitä tai linkittömiäkään sivuja ei lasketa (en ole varma). Tilanne elää koko ajan, eli hyvin vaikea sitä on jälkeenpäin selvittää. Suomenkielisen Wikipedian 300000. artikkelikaan ei ole varmaan enää 300000., koska jotain on varmasti poistettu ja toistaalta joku uudelleenohjaus on mahdollisesti muutettu artikkeliksi. Wikimedia foundation tarjoaa tietokantadumppia, joka sisältää kaikki muokkaukset. Tästä muokkaus muokkaukselta rekonstruktoimalla saisi varmaan tarkan tiedon mikä artikkeli oli luontihetkellä tietyllä järjestysnumerolla. --Harriv (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 13.29 (EEST)

Itse asiassahan tuota laskurin lukemaahan oltasi haluttu muuttaa fi-wikissäkin kun kaikki latasi hienoja artikkeleita kun 50000 oli täyttymässä, mutta lahjomaton laskuri antoi Aku ei anna periksi -artikkelin. --Höyhens (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 20.14 (EEST)

Moottoriajoneuvoilta kielletty -liikennemerkki (ja muistakin liikennemerkeistä)

Vanhanaikainen moottoriajoneuvoilta kielletty-merkki.

Nykyinen moottoriajoneuvoilta kielletty -liikennemerkki.

Tollaisia vanhanaikaisia moottoriajoneuvoilta kielletty-liikennemerkkejä olen löytänyt tästä kotini lähialueilta parikin kappaletta. Nykyäähän tuo liikennemerkki näyttää hieman erinlaiselta, auto ja moottoripyöräilijä pyöränsä kanssa näyttävät melko samalta, mutta tuo punainen kieltoviiva menee sivuttain. Milloinhan tuo vanhanaikainen on päivitetty tuohon nykyisen näköiseen? Uudistettiinkohan samalla useita muitakin liikennemerkkejä? Pohdiskellen --Ville Siliämaa (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 14.20 (EEST)

Täysin arvaamalla saatu veikkaukseni: tieliikennelain suuressa uudistuksessa 1. huhtikuuta 1982. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 14.29 (EEST) Edit: Kyseessä oli suuri uudistus, monet vanhat säännöt muutettiin ihan toisenlaisiksi. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 18.37 (EEST)

Veikkaukseni vaikuttaa oikealta. Uusi laki tuli voimaan 1.4.1982 ja sen ohessa annettu tieliikenneasetus, jossa liikennemerkit määritellään, tuli voimaan samana päivänä. Asetuksen siirtymäsäännöksissä lukee, että "merkit 312 (moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajo kielletty) – – on otettava käyttöön vuoden 1990 loppuun mennessä". Toisin sanoen uusi merkki ilmestyi teiden varsille vuonna 1982 ja vanhat oli viimeistään uusittava v. 1990, mutta kaikkia ei ole uusittu. Yksityisiä merkkejä, joita ei mikään valtio/kunta/tiepoppoo hoida, jäävät yleensä ruostumaan niille sijoilleen. Lainmuutoksen yhteydessä uusittiin samalla useita muita liikennemerkkejä kuten arvelitkin. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 18.37 (EEST)

Yksi mielenkiintoinen uudistus on maantiellä vasemmalle kääntyminen. Nykyään kaikille tuttu tapa on ryhmittyä keskiviivan viereen, jolloin kääntymistä odottava auto ohitetaan oikealta. Ennen vuotta 1982 X oikealta ohittaminen oli kielletty, ja kääntymistä odottavan ajoneuvon piti ryhmittyä tien oikeaan reunaan, odottamaan että takaa tuleva liikenne kiitää ohi sen vasemmalta puolelta. Vasta kun autoja ei tullut mistään suunnasta, sai kääntyä molempien ajoratojen poikki vasemmalle. Uudistus lienee toteutettu kasvaneen liikennemäärän vuoksi ja koska se varmasti aiheutti onnettomuuksia, kun kääntyvän kuljettajan piti katsoa sekä eteensä että taustapeiliin ennen kääntymistä. --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 18.46 (EEST) Korjattu 10. elokuuta 2012 kello 20.53 (EEST). Jo on puppua. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 15.05 (EEST)

Mä en usko täysin tuota viimeistä väitettä. Olen suorittanut ajokortin (toisin kuin Hikipedia väittää) ja vieläpä vuonna 1972. Ja jo silloin oli sääntönä että oikealta saa ohittaa vain vasemmalle kääntyvän. Ryhmitysmerkkejä piti noudattaa ja ne oli muuten pyöreät eikä neliskanttiset niinkuin nykyään, mitä lie edes nimeltään... ;) --Höyhens (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 20.39 (EEST)

Ok, olen varmaan ajallisesti väärässä (tai kokonaan väärässä). Tämän seikan minulle kertoi sukulaismies, joka suoritti ajokortin vissiin 1950-luvulla, joten ehkäpä tuo ryhmittyminen oikeaan reunaan oli käytössä silloin. Tai sitten hän ryhmittyi oikeaan reunaan jostain syystä :) --Pxos (keskustelu) 10. elokuuta 2012 kello 20.52 (EEST)

Tämä oikeaan reunaan ryhmittyminen jäi nyt mietityttämään. Sukulaismies, joka jääköön nimettömäksi, on tunnettu erittäin rehellisenä ja kaikin tavoin arvostusta herättävänä miehenä. Ajotaito on tosin sitä luokkaa, että hänen kyytiinsä meneviä lapsiakin on kehoitettu tekemään testamentti valmiiksi. Saattaakohan tuo ojaan ajaminen ennen vasemmalle kääntymistä olla peräisin hevosmiesten tietotoimistosta? --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 00.46 (EEST)

Vaikuttaa vahvasti hevosmiesten tietotoimistolta. Kirjahyllystä sattui löytymään vuoden 1981 Suomen Laki I, jossa on vanha (vuoden 1957) tieliikennelaki ja -asetus. Vanhan tieliikenneasetuksen 14 § 5. kohdassa säädetään vasemmalle kääntymisestä: ajoneuvon, joka aikoo kääntyä vasemmalle, [tulee] asettua välittömästi ajoradan keskiviivan oikealle puolelle tai yksisuuntaisen ajoradan vasemmalle reunalle. Ei siis oikeaan reunaan. – Samasta opuksesta löytyy ne vanhat liikennemerkitkin ja kyllähän siellä moottoriajoneuvolla ajo kielletty on vaakaviivalla kuten yllä valokuvassa. Ja ne ryhmitysmerkit oli muuten neliskanttiset sekä kirjan että oman aikalaismuistikuvani mukaan. --Jmk (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 03.55 (EEST)

1950-luvulla oli vissiin sorateitä suurimmaksi osaksi. Jos lakia noudatti, niin ei siinä auttanut kuin pysäyttää tien reunaan ja arvioida keskilinja. Sitten peruuttaa välittömälle keskilinjalle ja laittaa vilkku päälle, odottaa että akku tyhjenee ja työntää ritsa takaisin ojaan. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 05.14 (EEST)

Asuuko Höyhens alueella, johon ei ole vuoden 1982 tieliikenneuudistus ehtinyt? Lääkärismies eikä ole pro auctore -todistusta kirjoittanut että nähdään yhä, kuullaan jotain ja vaimo ajaa. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 05.26 (EEST)

8D Jmk korjasi asian ihan oikein, siis velvoittavat ryhmitysmerkit muuttuivat jossain vaiheessa pyöreiksi eli liikenteenjakajan näköisiksi. Ja sitten se en ollut minä joka juhlista tullessaan sanoi poliisille että laitoin vaimon rattiin kun tuli otettua ja kumpikin oli yhtä käkenä. --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 17.25 (EEST)

Ajoin tuossa viikolla Joensuusta Kuopioon päin ja vastaan tuli liittymä vasemmalle, jonka kohdalla oli tuplakeltaviiva, Ohittaminen kielletty -merkin vaikutusalue ja levennys vasemmalle kääntyvien ohittamiseksi oikealta. Keltaviivoissa oli aukko että saa kääntyä vasemmalle. Vaan miten on se ohittaminen oikealta Ohittaminen kielletty -merkin vaikutusalueella?--RicHard-59 (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 23.32 (EEST)

Kyllä se sopii, merkin vaikutusalueella et saa ohittaa vasemmalta (vastaantulijan kaistan kautta, tien kiskiviivan ylittäen). TLA: "Merkillä kielletään muun liikkuvan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuin kaksipyöräisen sivuvaunuttoman moottoripyörän tai mopon ohittaminen. Merkki ei koske kääntymistä varten ryhmittyneen ajoneuvon ohittamista ryhmittymisalueella. Merkki on voimassa seuraavan maantien tai kadun risteykseen taikka merkkiin 352 asti." -Htm (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 23.39 (EEST)

Olisko ollut pakollisena varusteena autossa mittanauha, että saa sen keskiviivan soratiellä kohdalleen. --Jmk (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 19.22 (EEST)

No ei ollunna. Poliisiautossa oli muka jarrutusjälkien mittaamista varten mutta kävihän se tuohonkin tarvittaessa. --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 23.10 (EEST)

Minua on nähtävästi vedetty nenästä (lapsena). Eihän tässä voi kohta enää Wikipediaankaan uskoa kun tänne kirjoitetaan tuollaista soopaa. Annan itselleni huomautuksen: olet hyväuskoinen hölmö Pxos. --Pxos (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 15.05 (EEST)

Varo vaan ettei vedätetä! Ei tänne tahallaa soopaa laiteta, se olisi vandalismia. Mutta tänne tulee rakenteellisista syistä soopaa. Tämä keskustelu alkaa muistuttaa taas liiankin komittoivaa niin että eiköhän tässä ole parempi ettei viljele enempää vääriä muistikuvia. --Höyhens (keskustelu) 11. elokuuta 2012 kello 17.25 (EEST)

oman wikisivuston luominen?

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta) Onko mahdollista ja miten luoda Wikipediaan jonkunlainen erikoisaiheeseen liittyvä "alasivusto", jolla olisi oma osoite, mutta joka voisi samalla käyttää nykyistä wikipedian sisältöä niiltä osin kuin sitä voi soveltaa? Taisi olla vaikea kymysys... No, konkreettisemmin: jos haluaisin koota paikallistietoutta joltain alueelta, voinko perustaa sille oman wikisivuston omalla nimellä ja osoitteella (tyyliin www.meidänkyläpedia.fi)? Muistan joskus törmänneeni jonkunlaisiin erikoistuneisiin wikisivustoihin, mutten ole perehtynyt niihin tarkemmin.

Vähän samalla tavallahan suomalainen wikipedia on oma maailmanlaajuisen wikipedian alasivusto? Sivuston pohjana haluaisin tietysti käyttää niitä nykyisessä suomenkielisessä wikipediassa olevia artikkeleita, jotka tätä "meidänkylää" jollain tavalla sivuavat. Sitten vaan lisäilisin sinne sellaisia artikkeleita, jotka katson lisäilemisen arvoiseksi. Tai tietysti tällekin wikille on sitten määrä kerätä useampiakin tekijöitä.

Vastaavasti "meidänkylän" wikiin lisätyt artikkelit voisi sitten liittää osaksi koko suomenkielistä wikiä – sikäli kun sinne kelpaavat. Paljon varmaan tulisi paikallistietoa aiheista, jotka eivät ole valtakunnallisesti lainkaan kiinnostavia... Vai haittaakse???

Osaako joku auttaa? Miten homman voisi toteuttaa?  –Kommentin jätti Platini (keskustelu – muokkaukset)

Alasivustoa et voi luoda, mutta voit perustaa oman wikin omalle palvelimellesi ja kopioida sinne haluamasi artikkelit Wikipediasta. Kopioitujen artikkelien yhteydessä on lisenssisyistä mainittava niiden kirjoittajat. Käytännössä tuo hoituu helpoiten vaikkapa laittamalla yhteenvetoon linkki alkuperäiseen Wikipedia-artikkeliin, josta lukija voi käydä halutessaan katsoma kirjoittajat. Sama juttu toisinpäin: jos oman wikisi lisenssit ovat yhteensopivia Wikipedian kanssa, niin sieltä voi kopioida materiaalia tänne. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 10.04 (EEST)

Ok, kiitos. Jokunen tarkentava kysymys kuitenkin (kun en ole oikein käytänteistä ja tekniikasta perillä): 1) kuinka artikkelit kopioidaan wikistä toiseen, 2) mitä pitää tehdä, jotta oman wikini "lisenssit ovat yhteensopivia Wikipedian kanssa". Onko muuten jossain linkkejä samantyyppisiin "omiin" wikisivustoihin? Voisi katsella mallia, miten muut ovat sivuja toteuttaneet. Mutta tää tekninen osaaminen tässä se suurin ongelma on. Sisällön tuottaminen kyllä sujuu.  –Kommentin jätti Platini (keskustelu – muokkaukset)

Katso vaikka http://www.hamewiki.fi/wiki/Etusivu terv. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 10.30 (EEST)

Täältä löytyy wikisivustoja malliksi: Wikipedia:Luettelo suomenkielisistä wikeistä. Sivujen kopiointi onnistuu vaikka ihan copy-pastella. Käyttöoikeuslisenssi tarkoittaa niitä oikeuksia, joilla artikkelien sisältöä saa käyttää muualla. Wikipediassa löytyy sivujen alareunasta linkki tähän sepustukseen: Wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot. Jos omasta wikistäsi löytyy jostain selkeästi ilmaistuna, että sivujen sisältö on julkaistu samoilla (tai jollain vielä vapaammilla) oikeuksilla, niin silloin sieltä voi kopioida materiaalia Wikipediaan. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 10.37 (EEST)

Täytyy vähän täsmentää Otrfanin kommenttia. Jos kopioi materiaalia tänne, niin toki pitää olla lisenssit kunnossa (ts. pitää huolehtia, että materiaalin tosiaan saa julkaista Wikipediassa käytetyllä lisenssillä, ks. Wikipedia:Tekijänoikeudet) mutta se ei tietenkään riitä, vaan materiaalin pitää muutenkin olla Wikipediaan sopivaa ja Wikipedian sääntöjen mukaista, mm. lähteet pitää olla riittävästi merkittynä, tekstin pitää olla neutraalia ja tietosanakirjaan sopivaa tyyliä jne. --Jmk (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 10.31 (EEST)

Ja niitä teknisiä ohjeita on Mediawikin help-sivuilla. terv taas. --Tappinen (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 10.33 (EEST)

Toki näin. Kommentoin asiaa ihan vain tekijänoikeuksien näkökulmasta. --Otrfan (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 10.39 (EEST)

Wikia on yksi palvelu joka tarjoaa oman wikin, jos ei ole omaa palvelinta tai ei halua asentaa ohjelmistoa. --Harriv (keskustelu) 12. elokuuta 2012 kello 10.36 (EEST)