Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 11

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Unikko on tunnettu huumekasvi. Onko siis kaupassa myytävien unikon siementen syöminenkin huumaavaa tai muuten epäterveellistä? --87.95.55.64 27. helmikuuta 2010 kello 20.57 (EET)[vastaa]

Ei. Huumeena käytetään erään unikkolajin maitiaisnestettä. Kaupan siemeniä tuotetaan yleensä siementuotantoon jalostetuista lajikkeista, joissa ei ole päihdyttäviä aineosia. --Tappinen 27. helmikuuta 2010 kello 22.41 (EET)[vastaa]
Kiitos! Taidankin tässä sitten heittää parit siemenet naamariin!--87.95.55.64 27. helmikuuta 2010 kello 23.00 (EET)[vastaa]
Sämpylöitä ja muita leivonnaisia koristellaan usein unikonsiemenillä, eikä niillä saa päätään sekaisin. --Kalmo 28. helmikuuta 2010 kello 16.27 (EET)[vastaa]
Unikonsiemeniä syötyään tosin voi kärähtää opiaatteja tutkivassa huumetestissä. Olisikohan ollut Nyt-liite kun teki epätiteellisen joskin valaisevan testin, jossa papille syötettiin pari unikonsiemensämpylää ja seuraavana päivänä huumetestistä tuli positiivinen tulos. Pitke 28. helmikuuta 2010 kello 17.05 (EET)[vastaa]

Auringonpimennys[muokkaa wikitekstiä]

Olen joskus ihmetellyt, miksi Maa-nimisen planeetan aurinko ja kuu näyttävät sen taivaalla samankokoisilta mahdollistaen täydellisen auringonpimennys. Sattumaako vai älykästä suunnittelua? :) Voidaanko tuo todennäköisyys laskea, että aurinkokunnassa planeetan kuu peittää sen auringon? Kommentin jätti 192.130.139.18 (keskustelu – muokkaukset) 1. maaliskuuta 2010 kello 12:23

Samankokoisuus johtuu siitä, että vaikka aurinko ja kuu ovatkin eri kokoisia, niin aurinko on niin paljon kauempana kuin kuu. Kyllähän todennäköisyys voidaan laskea, jos tiedetään kuun kiertoaika planeetan ympäri ja planeetan kiertoaika auringon ympäri. 101090ABC 1. maaliskuuta 2010 kello 12.36 (EET)[vastaa]
Kysyjä tarkoitti varmaan, että on aikamoinen sattuma, että aurinkon etäisyyden ja halkaisijan suhde on lähes sama 110 kuin kuun etäisyyden ja halkaisijan suhde (vaihtelee päivämäärän mukaan pikaisella laskulla välein 105...109, 104...116). Kysymys on ymmärtääkseni: Mikä on todennäköisyys, että jollakin planeetalla satunnaisessa aurinkokunnassa tämä suhde on sama? -tKahkonen 1. maaliskuuta 2010 kello 12.49 (EET)[vastaa]
En kommentoi sattuman tai suunnittelun osaa asiaan, mutta käsittääkseni auringonpimennys jättää vuodenajasta riippuen leveämmän tai kapeamman halon, koska tammikuussa Maa on Aurinkoa lähimpänä ja heinäkuussa päinvastoin. Ero tosin saattaa olla aika mitätön, en tunne asiaa sen tarkemmin. Yleistä todennäköisyyttä ei voi laskea, koska pitäisi tuntea kaikki aurinkokunnat keskustähtineen, planeettoineen ja kuineen sekä etäisyyksineen ja kiertoratoineen. Tietylle planeetalle kuineen ja etäisyyksineen voidaan kuitenkin laskea hyvinkin tarkkaan kuinka usein ja milloin auringonpimennys siellä tapahtuu. Esimerkiksi Pluto (kääpiöplaneetta)Plutolla voi olla mahdollisuus erittäinkin totaaliseen auringonpimennykseen (mikäli Kharon kiertää sopivassa suunnassa), tosin tällöin kaukaisena pisteenä näkyvän Auringon peittäisi kaksosplaneetan (-plutoidin) toinen osapuoli, ei kuu. Ovatkohan Hydra ja Nix tarpeeksi isoja peittämään Auringon taakseen...? Mielenkiintoinen aihe kuitenkin. Pitke 1. maaliskuuta 2010 kello 12.39 (EET)[vastaa]

Kiitos vastauksista! Tuli tuossa vielä mieleen jatkokysymys. Tietääkseni Kuu on aikoinaan irronnut Maasta kosmisen törmäyksen johdosta. Mutta jos sen koko olisi esimerkiksi vain puolet nykyisestä, niin olisiko se kuitenkin sen verran lähempänä Maata, että se jälleen peittäisi Auringon pimennyksen tapahtuessa? Kommentin jätti 84.231.67.237 (keskustelu – muokkaukset) 1. maaliskuuta 2010 kello 18:06

Muutana kysymys vain.....[muokkaa wikitekstiä]

Onko mahdollista, että kultaa voi valmistaa laboratoriossa pommittamalla elohopea-atomin ydintä neutroneilla? Miten se käytännössä tapahtuu ja mikä on tapahtuma reaktiokaava?

Mitkä voisivat olla tulevaisuuden merkittävimmät keksinnöt?

--Alchemistin 4. maaliskuuta 2010 kello 14.02 (EET)Anonymous[vastaa]

Transmutaatio--Nedergard 4. maaliskuuta 2010 kello 15.22 (EET)[vastaa]

Käyttäjäsivun muokkaaminen[muokkaa wikitekstiä]

Miten käyttäjäsivusta saa tehtyä hienon näköisen? Projekti- ja kielilaatikkoni ovat tällähetkellä sekaisin yhdessä kasassa. Mitä pitäisi tehdä?

Hieman aiheesta poikkeavaa: Miten kirjoitettuihin artikkeleihin voi lisätä kuvia ja kielilistan? Entä sisällysluettelon? --Alchemistin 5. maaliskuuta 2010 kello 09.22 (EET)[vastaa]

Ks. Ohje:Kuvien lisääminen, Wikipedia:Kieltenväliset linkit. Sisällysluettelo muodostuu automaattisesti artikkelin rakenteesta. --Jusb 5. maaliskuuta 2010 kello 09.40 (EET)[vastaa]
Katso mallia muiden käyttäjien sivujen (niiden, jotka ovat mielestäsi hienoja) lähdekoodista. --Hrrkrr31 5. maaliskuuta 2010 kello 09.55 (EET)[vastaa]
Täältä löysin itse apua: Wikipedia:Käyttäjälaatikko ja Wikipedia:Wikiprojekti Käyttäjälaatikot.--Nedergard 5. maaliskuuta 2010 kello 10.19 (EET)[vastaa]

Miten äänitän nettiradiota tietokoneelle samalla kun kuuntelen sitä? --80.186.75.181 20. tammikuuta 2010 kello 11.08 (EET)[vastaa]

Ainakin Hypecam 2 saa nauhoitettua videota, johon tulee ääni mukaan. Siitä taas pitäisi saada erotetuksi ääni. Hieman pelleilyksihän tämä menee, ja on lisäksi laitonta ?!?!? —Aku506 22. tammikuuta 2010 kello 21.07 (EET)[vastaa]

Onhan tuohon tarkoitukseenkin omia ohjelmiaan, nimeltä en nyt muista yhtään. Laitonta ei liene, miksi olisi? --Anr 24. tammikuuta 2010 kello 19.21 (EET)[vastaa]
Omaan käyttöön ei liene laitonta.-Henswick- Sermo? 24. tammikuuta 2010 kello 19.22 (EET)[vastaa]
Kiitos vastauksista. Niin tosiaan ei liene täysin laitonta, sillä esim. Yleisradion sivuiltahan voi ladata jälkikäteen puheohjelmia podcastina. Ja taitaa nykyisin olla myös tuo Nousevan auringon talo, vaikka se sisältää musiikkia. Onkohan muuten nettiradiota, joka soittaisi kokonaisia albumeita? --Jard 25. tammikuuta 2010 kello 00.34 (EET)[vastaa]
Kannattaa etsiä ohjelma, joka tallettaa nimen omaan radiostreamia, eikä kaikkia tietokoneelta tulevia ääniä, ellei halua ikuistaa "You got mail" -tyyppisiä viestejä mukaan. Livestreameja harvemmin itse tallentelen, joten en nyt mitään ohjelmaa osaa suositella, ja riippuu vähän streamistakin. BBC:n iPlayerista tallentamista varten minulla on Linux-kone, joka hakee sieltä get_iplayerilla tiettyjen aihepiirien ohjelmat automaattisesti. Ylen Areenalle löytyy myös oma ohjelmansa, kun Googlella hakee. --Otrfan 3. helmikuuta 2010 kello 23.33 (EET)[vastaa]

Radio ohjelmia ja televisio ohjelmia saa nauhoittaa kyllä puhtaalla omallatunnolla, eihän sitä muuten myytäisi tyhjiä VHS ja C - nauhoja. Kaikki ostettava media kuten kasetit ja musiikkilevyt puolestaan on suojattu tekijänoikeuslailla, eikä niitä saa käyttää yhtään mihinkään muuhun kuin kotikäyttöön. Eli ei saa kopioida edes itselleen eikä saa näyttää missään muissa paikoissa, kuten linnassa ja koulussa. --Raimo Sirén 29. tammikuuta 2010 kello 19.52 (EET)[vastaa]

Aiheeseen liittyvää keskustelua löytyy kun laitat Googleen hakusanat Nettiradion nauhoittaminen --192.130.139.18 4. helmikuuta 2010 kello 14.20 (EET)[vastaa]


Jard: Kelpaisiko Spotify? Voin tarvittaessa antaa ohjeita sen saamiseen ilman kutsua, jos haluat. Laita tarvittaessa viestiä keskustelusivulleni—Aku506 28. helmikuuta 2010 kello 16.13 (EET)[vastaa]

Ja kuulemma nauhoitettua saa ainakin Audacityllä. En ole testannut.—Aku506 11. maaliskuuta 2010 kello 15.04 (EET)[vastaa]

Fraktuurassa v/w?[muokkaa wikitekstiä]

S-kirjain merkitään fraktuurassa aina tavun alussa kuin f (ja isona kirjaimena kuin G) eli Sisu on "Gifu". Mikäli s on muualla, se on tavallisena s:nä eli missä on "misfä".
Onko myös v-kirjaimen merkintä fraktuurassa vastaavanlainen eli aina tavun alussa w (kaksois-v), mutta muulloin, siis aika harvoissa tapauksissa v? Jos näin, niin se selittäisi, miksi vielä sata vuotta sitten merkittiin esim. wanha, toweri ja Wäinö, jotka sittemmin muuttuivat muotoon vanha, toveri ja Väinö.
--85.76.34.235 1. maaliskuuta 2010 kello 20.57 (EET)[vastaa]

Tavun alusta en tiedä, mutta jossakin kirja-arvostelussa taannoin selostettiin, että w:tä suosittiin fraktuurassa selvyyden vuoksi, koska v oli siinä samannäköinen kuin u.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2010 kello 21.29 (EET)[vastaa]
[1] --Thi 1. maaliskuuta 2010 kello 22.31 (EET)[vastaa]
Kyllä, juuri tuo.--Urjanhai 1. maaliskuuta 2010 kello 22.38 (EET)[vastaa]
Uskoisin, että koska kirjoitustaito tuli meille saksasta, alkuaikoina noudatettiin saksalaisia äänteiden kirjainmerkintöjä - meikäläisen v:n äänne merkittiin siis w:llä, kk ck:lla jne. W tosin saattoi jäädä käyttöön selkeysarvon suoksi. Pitke 1. maaliskuuta 2010 kello 22.21 (EET)[vastaa]
Koska fraktuuran w on siis antiikvan v, mielenkiintoista olisi tietää, milloin suomessa wanhasta, towerista, Wäinöstä jne. tuli vanha, toveri ja Väinö? Oliko muutos vähittäinen vai kielenhuoltoon liittyvä päätös? --85.76.11.161 2. maaliskuuta 2010 kello 14.00 (EET)[vastaa]
Samalla kuin siirryttiin fraktuurasta antiikvaan. Jäännöksiä näkyy tosin vieläkin, mutta harmittavampaa on, kun uudelleen (siis antiikvalla) painetuissa vanhoissa teksteissä käytetään w:tä. --Esamatti1 2. maaliskuuta 2010 kello 14.54 (EET)[vastaa]
Tuli tuossa mieleen, että siirtyikö Otto Wille Kuusinen pois 'suomenkielen alueelta' vielä w:llisenä aikana? Kun kyseessä kuitenkin oli edelleen suomalainen henkilö, olisiko hänenkin nimensä pitänyt muuttua Otto Willestä Otto Villeksi? --85.76.11.161 2. maaliskuuta 2010 kello 18.36 (EET)[vastaa]
Onhan meillä vieläkin Toni Wirtanen, jotkut siis varmaankin muuttivat ja jotkut eivät.--Urjanhai 2. maaliskuuta 2010 kello 19.59 (EET)[vastaa]
Toden totta, kiitos tiedosta. Taasen juolahti mieleen, että Rooman valtakunnan aikoihinhan ei latinassa käytetty u:ta, vaan v:tä: Gaivs Ivlivs Caesar - siis eräänlainen yhtymäkohta fraktuuraan. --85.76.11.161 2. maaliskuuta 2010 kello 21.16 (EET)[vastaa]

Tarkistin, että 'käyttäytyykö' w fraktuurassa samoin kuin s eli tavun alussa f:nä, muuten s:nä: "misfä" (sekä lauseen ensimmäisen sanan tai erisnimen alussa G:nä, "Gifu"), siis w olisikin v:nä tavun/sanan lopussa. Löysin ruotsinkielisen tekstin vuodelta 1918, missä av kuitenkin kirjoitetaan "aw" (ja lauseen ensimmäisen sanan tai erisnimen alussa W:n oikeanpuoleinen osa muistuttaa B:tä eli itseasiassa yhteneväisyys venäjän kieleen, jossa v merkitään в). Fraktuura ei siis tunne u:hun sekoittuvaa v:tä, ainoastaan v:nä lausuttavan w:n. --85.77.208.166 10. maaliskuuta 2010 kello 12.59 (EET)[vastaa]

Otteluposteri[muokkaa wikitekstiä]

Onko täällä suomiwikissä olemassa jokin käyttöoikeus, jonka nojalla olisi sallittua tallettaa nyrkkeilyottelun mainosjuliste ja liittää artikkeliin. Katso: [2] --Veera-84 2. maaliskuuta 2010 kello 17.16 (EET)[vastaa]


Menee sitaattioikeuden piiriin.—Aku506 2. maaliskuuta 2010 kello 20.51 (EET)[vastaa]
~ TehtyAku506 2. maaliskuuta 2010 kello 20.59 (EET)[vastaa]

Julistetta ei ole sivulla, siis laitoitko kuvan sivulle? --Veera-84 9. maaliskuuta 2010 kello 15.31 (EET)[vastaa]

Se malline oli kuulemma kuitenkin virheellinen. Kuvaa siis ei ole tällä hetkellä. —Aku506 9. maaliskuuta 2010 kello 19.49 (EET)[vastaa]

Käännöstä venäjäksi kiitos[muokkaa wikitekstiä]

Eli pitäisi yhdelle venäjänkieliselle kaverille ilmoittaa venäjäksi, että kirjoita se "iw" tai "interwiki" interwikejä lisätessä. 3 huomautusta niin suomeksi kuin englanniksikin ja silti ei noteeraa mitenkään...-Henswick- Sermo? 6. maaliskuuta 2010 kello 17.40 (EET)[vastaa]

Voisko yrittää " Интервики-изменений: помните также поле описания изменений. Спасибо!" Eli Interwiki-muutokset: muista myös yhteenvetokenttä (suora wikivastine). Kiitos! Jos jotain sujuvampaa haluat, niin joku muu varmaan auttanee. --J. Sketter 6. maaliskuuta 2010 kello 19.34 (EET)[vastaa]
Kysyin käännöstä myös ru-wikistä. – EtäKärppä99 6. maaliskuuta 2010 kello 19.48 (EET)[vastaa]
Ja sain vastauksesi tälläisen: Изменения в интервики: Запоминайте пожалуйста изменения в интервики-ссылках в комментариях к правкам: пишите "iw" или "interwiki". Спасибо! Eli suomeksi ”Interwiki-muutokset: muista myös yhteenvetokenttä, kirjoita "iw" tai "interwiki". Kiitos!”

Miksi California on Kalifornia?[muokkaa wikitekstiä]

Onko kellään tietoa, että mistä meille on rantautunut tämä Californian k-muoto Kalifornia, eli miksemme yksinkertaisesti voi kirjoittaa erisnimeä sillä sen "oikealla" muodolla?-Henswick- Sermo? 6. maaliskuuta 2010 kello 18.26 (EET)[vastaa]

Aikaisemmin monet tutut, paljon käytössä olleet nimet ovat ikään kuin kuluneet ja suomalaistuneet. Stockholm = Tukholma jnpp. Englannissa on kautta aikoijen ollut samantapainen käytäntö, ja kääntäjälle voi tulla niistä sudenkuoppia. Nykyisin ei enää juuri synny - kansainvälistymisen ja kielitaidon lisääntmisen myötä - samanlaista tarvetta muokata paikannimiä. --Abc10 6. maaliskuuta 2010 kello 18.29 (EET)[vastaa]
Villi arvaus: Koska saksassa ja ruotsissakin on Koolla. Gopase+f 6. maaliskuuta 2010 kello 18.32 (EET)[vastaa]
Henswick, oletko lukenut Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#Teksas/Texas -tapaus? Oli vahan samanlainen ongelma, mutta tuli sovinto :) Harmittaisi kylla asua vaikka Uudessa Yorkissa... Baldwin040 6. maaliskuuta 2010 kello 18.37 (EET)[vastaa]
Entäpä Moscow? Athens? Prague? Mutta mikä olikaan New Yorkin alkuperäinen nimi... kuinka ollakaan: Nieuw-Amsterdam, puhumattakaan niistä lukemattomista Amerikan alkuperäisasukkaiden paikannimistä, jotka ovat pääosin kadonneet historian hämärään. --Abc10 6. maaliskuuta 2010 kello 18.52 (EET)[vastaa]
Joskus olen pähkäillyt, että kyse on nationalismista: suomalaisten suuhun on saatava suomen kuuloisia sanoja, jopa puhuttaessa ulkomaalaisista paikannimistä. – EtäKärppä99 6. maaliskuuta 2010 kello 18.53 (EET)[vastaa]
Tunnettujen paikkojen nimiä muklataan omaan kieleen istuviksi kaikissa kielissä. Esim. Firenze on saksaksi Florenz, "kostoksi" taas Frankfurt on italiaksi Francoforte. Ei kannata meidän hävetä näitä omia suomalaistettuja versioita. --Hrrkrr31 6. maaliskuuta 2010 kello 18.59 (EET)[vastaa]
Onko Kaliforniasta kuitenkaan koskaan puhuttu ns. "virallisesti" Californiana Suomessa?-Henswick- Sermo? 6. maaliskuuta 2010 kello 19.09 (EET)[vastaa]
Pari esimerkkiä niin virallisista yhteyksistä kuin mahdollista: työ- ja elinkeinoministeriö & ulkoasiainministeriö. --Nironen 6. maaliskuuta 2010 kello 19.16 (EET)[vastaa]
Huppista, luin viestisi nopeasti väärin :). Eli siis, että onko osavaltiosta käytetty koskaan virallisesti muotoa Kalifornia. --Nironen 6. maaliskuuta 2010 kello 19.23 (EET)[vastaa]
Yhdysvaltain osavaltioiden suomenkieliset nimet ovat ilmeisesti olleet aika vakiintuneita jo 1920-luvun Pienen tietosanakirjan aikoihin. Jos oikein katsoin, Uusi-Meksikko on siinä ainoa nykyisestä poikkeava muoto ([3], [4]). --Silvonen 6. maaliskuuta 2010 kello 19.50 (EET)[vastaa]
Kysymyksesi on arvatenkin siksi asetettu, koska angloamerikkalainen kulttuuri on lähellä suomalaisia, ja olet sen omaksunut mediasta. Mutta jos kysymystä laajennetaan median tarjoaman kokemuspiirin ulkopuolelle... Miksi Thaimaan pääkaupungista käytetään "väärää" muotoa kaikkialla? Miksemme vain kutsu sitä Krungtheepmahaanakhooniksi, kuten thait? Kapkaupunki? Kapmaa? Tansania (v. Tanzania; Tanganyika + Zanzibar)? Kuuba? Lista on loputon. Vastaus: koska olemme suomalaisia ja käytämme suomea. Jotkin paikannimet on oloutettu kieleemme, siinä se. Kieli on joskus looginen, mutta ei aina.--Khaosaming 6. maaliskuuta 2010 kello 20.02 (EET) EDIT: Gopase on hyvinkin oikeassa. Monet asiat ovat kantautuneet tänne Pohjan perukoille muiden kielten kautta suodattuneina, juurikin saksan ja ruotsin.--Khaosaming 6. maaliskuuta 2010 kello 20.09 (EET)[vastaa]
Silvonen: Olikohan Runebergilla tullut Uusi-Meksikko sanaan kaksi k kirjainta vahingossa vai onko se ennen ollut noin[5]?
Hui, taisi olla oikeasti Uusi-Meksikko koska Mexico oli suomennettu Meksikko. Baldwin040 6. maaliskuuta 2010 kello 20.09 (EET)[vastaa]
Muitakin nimiä on sittemmin yksinkertaistettu. Austraalia[6]. Birma[7]--Khaosaming 6. maaliskuuta 2010 kello 20.13 (EET)[vastaa]
Tässä vielä yksi paljon vanhempi näyte vuoden 1848 Suometar-lehdestä: ”Yhteellis-valtakunnan ja Mexikon välillä kestännyn sodan rauhaehdot ovat nyt tietyt. – – Uusi Mexiko on kyllä köyhä, korpinen ja kylmä maa, mutta Uusi Kalifornia on toisella laadulla.” [8] Kirjoitusasu Kalifornia on siis ollut käytössä jo ennen kuin ”Yhteellis-valtakunnasta” tuli Yhdysvallat. --Silvonen 6. maaliskuuta 2010 kello 20.22 (EET)[vastaa]
Palaampa vielä vähän tähän asiaan. Englannista suomeen on lainattu sanoja suoraan vasta toisen maailmansodan jälkeen. (poikkeuksina mm. sana muki. Esim. seuraavien sanojen kohdalla on epäselvää ovatko sanat tulleet suoraan englannista vai ruotsin kautta: taklata, teippi, poni, ralli, jne.) Jos jotain on lainattu suomeen ennen toista maailmansotaa, on todennäköistä, että se on tullut ruotsista. Siis esim. yhdysvaltain osavaltioiden oikeinkirjoitus. Meksikohan on edelleen sv-wikissä muodossa Mexiko. Eli englannista suoraan suomeen lainaaminen on hyvin tuore ilmiö, mutta germaanisista kielistä suomeen on tullut sanastoa jo 3000 vuotta. Gopase+f 7. maaliskuuta 2010 kello 05.35 (EET)[vastaa]
Gopase+f: Mielenkiintoinen kirjoitus! Tuossa sinun listassa oli teippi, joka englannissa ajatellaan etta se on rulla eika niinkuin suomessa etta silla liimataan. Mieti vaikka sanat en:duct tape (putki teippi) ja en:tape measure (rulla mitta). Baldwin040 7. maaliskuuta 2010 kello 15.19 (EET)[vastaa]
Paitsi että en:tape on tietenkin nauha, ja en:tape measure on mittanauha, riippumatta siitä onko se rullattava vai ei. Kommentin jätti 85.76.77.14 (keskustelu – muokkaukset)

Unissa muisti "paranee"?[muokkaa wikitekstiä]

Käyttääkö ihminen nukkuessaan suurempaa osaa muististaan kuin hereillä ollessaan? Itse näin viime yönä unen, jossa tapasin vanhan lapsuudenkaverini juuri sen näköisenä ja niissä vaatteissa, kun hän oli ensi kerran hänet nähtyäni. En muistaisi hereillä ollessani varmasti ikinä hänen silloisia vaatteitaan tai ulkoasuaan, mutta unessa tunnistin hänet juuri samanlaiseksi kuin silloin.-88.112.115.158 6. maaliskuuta 2010 kello 21.42 (EET)[vastaa]

Mitään asiasta tietämättä sanoisin, että mahdollista. Mutta mahdollista lienee myös se, että unessa mieli myös keksii omia muistojaan. Ja unen jälkeen sen näkijälle voisi jäädä sellainen käsitys, että unessa nähdyt yksityiskohdat ovat myös tapahtuneet, ts. unessa luodaan siis myös valemuistoja. --Mpadowadierf 7. maaliskuuta 2010 kello 10.12 (EET)[vastaa]

mistä löytyy ...[muokkaa wikitekstiä]

ovisilmän ja turvaketjun voi ostaa ja asennuttaa tmpereella??? Kommentin jätti 87.95.96.28 (keskustelu – muokkaukset)

Google auttaa? --albval (keskustelu) 7. maaliskuuta 2010 kello 15.30 (EET)[vastaa]
Puhelintiedustelupalvelut (118, 020202, 0100100) osaavat etsiä sekä netistä että omista tietokannoistaan, ja palvelu pelaa useimmiten vaikka ei tietäisi täsmälleen mitä hakee tai mistä. Pitke 13. maaliskuuta 2010 kello 12.20 (EET)[vastaa]

Viivaa seuraavaan robotin toiminta[muokkaa wikitekstiä]

Joskus näin näitä eri amisopiskelijoiden rakentamia robotteja, jotka pystyvät seuraamaan esimerkiksi maalarinteippiviivaa lattiassa. Mitenkös tuo toimii? Ei nyt tarvitse mitään rakennusohjeita alkaa laittamaan, mutta ihan mielenkiinnosta tietäisin, että millaisella tekniikalla tuollainen toimii :)-Henswick- Sermo? 7. maaliskuuta 2010 kello 17.24 (EET)[vastaa]

Tarkoitatko etta miten se osaa seurata viivaa? Oliko tavallinen teippi vai joku mika heijastaa? Heijastavalla teipilla sen voi tehda jos robotissa on sama kuin esim hissin ovessa joka tunnistaa jos valo ei mene lapi tai heijasta takaisin. Elektroniikalla voi erottaa varejakin joka voi olla myos kaytetty siina. Lue vaikka CMOS-kenno, CCD-kenno ja en:Category:Image sensors. Baldwin040 7. maaliskuuta 2010 kello 22.02 (EET)[vastaa]
Yllämainitut kameraratkaisut on turhaa hienostelua, yksinkertaisin toteutus on että etuspoilerin reunoissa on kirkkausanturi, joka erottaa valkoisen teipin lattiasta. Kun vasemman puolen anturi kertto että nyt ollaan teipin päällä, käännetään vasemmalle, ja vastaasti kun oikea puoli kertoo näin niin sitten käännytään oikealla. Onnistuu vaikka Lego Mindstormin palikoilla. Tuohon voi sitten kehittää erilaisia optimointeja softapuolella jotta "ratakierros" voidaan ajaa mahdollisimman nopeaan. Esimerkiksi TKK:lla tällainen projekti on ainakin ollut osa sulautettujen järjestelmien kurssia. --Harriv 8. maaliskuuta 2010 kello 01.26 (EET)[vastaa]

Pohdittavaa...[muokkaa wikitekstiä]

Missä määrin Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 sitoo Suomea? Voisiko Suomi esimerkiksi perustaa Lotta Svärd- tai suojeluskuntajärjestöt uudestaan? 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 01.14 (EET)[vastaa]

Kysymys tuli mieleen kun pohdin YYA-sopimuksen tilaa post-Neuvostoliittolaisessa maailmassa. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 01.45 (EET)[vastaa]
Muistaakseni Koivisto irtisanoi Pariisin rauhansopimuksen yksipuolisesti joskus 90-luvun alussa. 94.237.82.146 8. maaliskuuta 2010 kello 02.27 (EET)[vastaa]
Ainakin kun katsoin televisiosarjaa "Presidentit" jokunen vuosi sitten, niin siinä Koivisto totesi YYA-sopimuksen irtisanotuksi, koska N-liittoa ei enää ole. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 10.04 (EET)[vastaa]
Sopimusta koskeva asetus löytyy Finlexistä enkä ainakaan äkkiseltään löytänyt mainintaa sen kumoamisesta. Sopimustahan ei tehty pelkästään NL:n kanssa vaan myös mm. Britannian. --Hrrkrr31 8. maaliskuuta 2010 kello 10.40 (EET)[vastaa]
Ainakin 17 artiklan raketteja koskevien rajoitusten katsottiin vanhentuneen jo 1970-luvulla (tai 80-luvulla?). Myös 21 artiklaa ei taideta enää soveltaa käytännössä? Gopase+f 8. maaliskuuta 2010 kello 11.01 (EET)[vastaa]
Hrrkrr31:phuin aiemmin YYA-sopimuksesta. Tiedän kyllä, että Pariisissa oli muitakin osapuolia, ja siksi aloin pohtimaan asioita. 101090ABC 8. maaliskuuta 2010 kello 11.16 (EET)[vastaa]

Pariisin rauhansopimus ei käytännössä ole voimassa kuin Suomen itärajan kulun ja ydinasekiellon osalta. Suojeluskunnatkin on perustettu uudelleen puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kouluttamien maakuntajoukkojen myötä - ainoastaan suojeluskunta-nimeä ei otettu käyttöön sisäpoliittista syistä lähinnä johtuen 1918 käydystä sisällissodasta.
Muodollisesti rauhansopimus on yhä voimassa kokonaisuudessaan, vaikkakin jo 1960-luvun alussa Neuvostoliitto ja Britannia hyväksyivät tosiasiallisen lievennyksen Suomeen hankittavien ilmatorjuntaohjusten osalta. Sopimus purkautuisi esimerkiksi samoin kuin sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta (yya-sopimus) kumottiin Suomen ja Neuvostoliiton seuraajavaltion Venäjän välillä 1992 eli noottien vaihdolla Venäjän, Britannian, Australian, Etelä-Afrikan, Kanadan, Ukrainan, Uuden-Seelannin ja Valko-Venäjän sekä Britannian Intian seuraajavaltioiden Intian ja Pakistanin kuin myös Tsekkoslovakian seuraajavaltioiden Tsekin ja Slovakian kanssa. Koska kuitenkin kaikki Pariisissa 1947 rauhan solmineet Saksan liittolais- ja myötäsotijamaat eli Bulgaria, Italia, Romania, Unkari ja Suomi ovat Euroopan unionin jäseniä, kaikkien näiden rauhansopimuksien voitaisiin julistaa tulleen täytetyiksi. Samalla kuitenkin huomioitaisiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjassa (1975) todettu vallitsevien rajojen loukkaamattomuus ja alueellinen koskemattomuus sekä ydinkoekieltosopimus.
--85.76.123.47 10. maaliskuuta 2010 kello 22.30 (EET)[vastaa]

Krapulan ehkäiseminen kannabiksella[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty artikkelikeskustelusta.

Miten tuo kannabis krapulan ehkäisiänä?  –Kommentin jätti Coolvice (keskustelu – muokkaukset)
Artikkelista kannabis saamme tietää, että kannabiksen vaikutusaika on muutamia tunteja. Asiaa pahemmin tuntematta veikkaisin siis, ettei kannabiksen käyttäminen alkoholin kanssa juuri vaikuta tulevaan krapulaan. Kannabiksen käyttämisestä krapulassa en tiedä, nettiä lukien tulee kuitenkin vastaan positiivisia kokemuksia. Krapulan ehkäisemiseen suosittelisin luotettavampana, terveellisempänä ja laillisena (sekä halvempana?) keinona lisänesteytystä alkoholijuomien yhteydessä (vettä, maitoa, virvoitusjuomia, alkoholittomia juomia ylipäätään) sekä pidättäytymistä juomasta itseään kovinkaan tuhtiin tuiskeeseen. Pitke 13. maaliskuuta 2010 kello 12.28 (EET)[vastaa]
Pitke, Mina juon paljon, mutta en saa siita koskaan krapulan. Kaytan joka paiva maitoa, vetta ja erilaisia mehuja. En ymmarra miksi juomisesta tehdaan niin iso deal!? Baldwin040 13. maaliskuuta 2010 kello 13.51 (EET)[vastaa]

koiran kouluttaminen: hihnan vetäminen[muokkaa wikitekstiä]

Päivää. Onko koulutusvinkkejä koiran rauhalliseen vierelläkävelyyn, niin ettei vedä? Omistan ison nuoren saksanpaimenen, eli pitäisi mennä hyvin uudet oppitunnit jakeluun. --Raimo Sirén 11. maaliskuuta 2010 kello 14.40 (EET)[vastaa]

Muistelisin lukeneeni, että auttaa, jos pitää remmin tiukalla (kuitenkaan kuristamatta koiraa) ja koiran pysähtyessä pysähtyy itsekin. 101090ABC 11. maaliskuuta 2010 kello 14.45 (EET)[vastaa]
Vetääkö koira taakse vai eteen? Vetääkö se epäkunnioitustaan vai siksi että maa polttelee tassujen alla? Joka tapauksessa koira on totutettava kiinnittämään huomiota ihmisen tahtiin ja tekemisiin sen sijaan että se kiitäisi omien halujensa mukaan. Tätä voi harjoittaa esimerkiksi pysähtelemällä satunnaisin väliajoin ja lähtemällä liikkeelle vasta kun koira seisoo rauhassa ja odottaa ihmisen merkkiä lähteä. Koiraa voi jopa opettaa siihen, että vaikka ihminen lähtisi, koira ei liiku ennen kuin saa merkin ("mennään"). Hyvin koulutetun ja valppaan koiran saa jopa kulkemaan ja pysähtymään ihmisen kanssa vuorotellen. Pysähtelemisen lisäksi voi myös välillä vaihtaa suuntaa niin, että koira joutuu todella tarkkailemaan ihmistä eikä vain ottamaan ensimmäistä liikahdusta lähtömerkkinä.
Koira tulisi (mielestäni) opettaa kulkemaan remmin kanssa, ei kelahihnalla, tai ainakin pitäen kelahihnan jarrua useammin kiinni kuin auki. Näin koira ei opi siihen, että vetäen saa lisää hihnaa. Remmissä koiran tulisi kulkea osapuilleen ihmisen rinnalla ja remmi löysällä. Innostuessaan eteen vetävää koiraa voi muistuttaa nykäisemällä pari kertaa; jatkuva vastaveto ei toimi yhtä hyvin. Jos koira vetää voimakkaasti ja jatkuvasti, sille voi harkita päitsiä kaulapannan sijaan - tämä ei kuitenkaan välttämättä auta vahvakaulaisen koiran kanssa. Eteenveto voi viestiä siitä, että koiralla on liikaa energiaa ihmisen tahtiin nähden. Ylimääräistä virtaa pitäisi pyrkiä purkamaan; on epäreilua vaatia koiraa kulkemaan hiljaa remmissä, ellei se voi tarpeeksi usein riehua tai juosta tarpeittensa mukaan. Lenkittämisen lisääminen on yksi keino, mutta ei välttämättä riitä. Voimakasta, tervettä ja menohaluista koiraa voi opettaa juoksemaan polkupyörän rinnalla (olettaen että ympäristö soveltuu tähän ja että käytettävissä on turvallinen tapa pitää koira kiinni). Tämä sopii hyvin esimerkiksi alunperin vaunujen mukana juoksemaan jalostettuille dalmatiankoirille, mutta myös monille muille roduille yksilön luonteesta riippuen. Olen itse opettanut cockerin pyörän rinnalle hiljaisella hiekkatiellä. Vanhasta laiskamammasta löytyi yllättäen intoa laukata hurjia matkoja :) Vapaana juokseminen mahdollisuuksien mukaan on myös varteenotettava vaihtoehto etenkin jos koiralle on luvassa liikkeellä pitävuiä leikkikavereita. Jos kyseessä on vetokoirarotu (husky, malamutti jne.), tilanne voi olla toivoton, ellei koiraa voida valjastaa vetämään kuormaa täydellä vauhdilla. Jotkut yksilöt vetävät mielellään esimerkiksi autonrengasta perässään lenkillä, toiset taas eivät halua vetää muuten kuin vauhdilla. Vinttikoirarodut taas vaativat usein kilometrien juoksua päivittäin, ja jopa enemmän. Jos rotu, omistaja ja ympäristö eivät käy yhteen, koirasta on luovuttava sen omaksi parhaaksi. Ihannetapauksessa koira voidaan antaa tai myydä perheelle, joka voi tarjota sille enemmän liikuntaa. Pitke 13. maaliskuuta 2010 kello 12.16 (EET)[vastaa]
Suosittelen Tuire Kaimion kirjaa "Pennun kasvatus". Siinä on selkeitä ohjeita koiran johdonmukaiseen käsittelyyn ja opettamiseen. Ohjeet sopivat myös vanhemmille koirille. --Hanna V 11. maaliskuuta 2010 kello 14.49 (EET)[vastaa]
Monet kirjat voivat olla avuksi, mutta yksi tapa ainakin jota voisi koittaa: Kävelet ihan normaalisti ja sitten kun koira alkaa vetämään pysähdyt ja otat koiraan kontaktin ja jatkat taas normaalia kävelyä, jos taas alkaa vetämään niin sama homma... Voi myös koittaa palkita koiraa nätisti kävelemisestä. --Topy 12. maaliskuuta 2010 kello 16.53 (EET)[vastaa]
Tuota tekniikkaa ehdotinkin. 101090ABC 13. maaliskuuta 2010 kello 11.29 (EET)[vastaa]

Kone ei enää pyöritä useita ohjelmia[muokkaa wikitekstiä]

Eli mikäs meikäläisen koneella on, kun ei suostu pyörittelemään useimpia pelejä? Vika tuli joskus muutama vuosi sitten kun asentelin jotain ja jokin meni pieleen... :/ Onko kellään mitään ideoita, että miten vian saa korjattua? Käyttiksenä XP, ohjeissa olleet eivät auttaneet. Alla on luettelo niistä peleistä, joiden muistan olevan toimimattomia tällä koneella. Laitoin saman viestin myös parille ns. "nörttipalstalle", katsotaan mistä tulee toimiva ratkaisu.

Pelit valittelevat yleensä jotain näyttöasetuksista (Graphics mode-, 3D-, ym. erroreita).-Henswick- Sermo? 11. maaliskuuta 2010 kello 20.35 (EET)[vastaa]

Onko virustorjuntaa? Jos on, mikä? Oletko kokeillut virustarkistusta? Vihoviimeisenä vaihtoehtona lienee alustaminen, mutta siihen ei kannata ryhtyä heti. Onko kyseiset pelit toimineet aiemmin? Voi meinaan olla myös niin, että uudemmat pelit eivät toimi koneen vanhuuden vuoksi. Eri asia on tietysti, jos aiemmin toimineet pelit eivät toimi enään.—Aku506 11. maaliskuuta 2010 kello 20.39 (EET)[vastaa]
Virustorjuntana nykyisin Norman Security Suite, tuon ongelman tuloaikoihin oli käytössä joku Normannin vanhempi versio. Nyt kun muistutit, niin mm. BF 1942 sekä Halon testiversiot toimivat ennen tuon ongelman ilmaantumista.
Virustarkistuksen olen ajanut ainakin osittain n. 3 kk välein (Käytännössä aina löytänyt jotain pientä, Koobface oli ongelmana ennen Microsoftin päivitystä), en tosin ole varma olenko vetänyt koskaan/vuosiin loppuun asti.-Henswick- Sermo? 11. maaliskuuta 2010 kello 20.47 (EET)[vastaa]
Epämääräisiin ajanmyötätulleisiin oireisiin tehokkain lääke on käyttöjärjestelmän uudelleen asennus, ainakin Windowsissa. Noiden ongelmien "korjaaminen" vie reilusti enemmän aikaa. --Harriv 11. maaliskuuta 2010 kello 20.49 (EET)[vastaa]
Pystyykö saman käyttiksen siis asentamaan suoraan uudestaan ilman suurempia ongelmia ja miten tiedostot, kannattaisiko vetää ulkoiselle kiintolevylle ja ajaa virustarkistuksen läpi? Itse olen enemmän koodaaja kuin tietokoneen asentaja, joten minulta ei löydy juuri mitään hajua siitä, että mitä sieltä laatikon sisältä löytyy :)-Henswick- Sermo? 11. maaliskuuta 2010 kello 20.52 (EET)[vastaa]
Varmin tulos tulee tietenkin kun kopioi kaiken tarpeellisen turvaan, ja sen jälkeen kun asentaa käyttistä niin poistaa ensin vanhan asennuksen ja asentaa uudelleen puhtaalle pinnalle eikä vanhan päälle. Kannattaa myös huomata että jos kone on verkossa ja on vaikka alkuperäinen XP asennuslevy, niin virusvaara on suuri. Eli kannattaa imuroida vaikka Service Pack 3 ensin kokonaan ulkoiselle levylle, kytkeä kone irti verkosta (myös lähiverkosta, jos siinä on muita koneita), hoitaa käyttöjärjestelmä uusiksi, asentaa Service Pack ja mahdollisesti palomuuri/virustorjunta, ja sen jälkeen kone kiinni verkkoon ja välittömästi kaikki uusimmat päivitykset. Menee ehkä hieman paranoidin käytöksen puolelle, mutta näin voi olla varma ettei kone ole saastunut heti asennuksen jälkeen uudelleen. --Harriv 11. maaliskuuta 2010 kello 20.57 (EET)[vastaa]
Mieluiten kyllä putsaan vain vialliset tiedostot/asetukset, mutta jos vikaa ei niillä saada pois niin pakko se on kai sitten uudestaan asentaa... Katsellaan nyt vielä josko CB:n porukoilla on jotain rakentavia ideoita... :) Kommentin jätti Henswick (keskustelu – muokkaukset) 11. maaliskuuta 2010 kello 21.17
Kokeilepa päivittää näytönohjaimen ajurit valmistajan kotisivuilta. Meinaan että käyttöjärjestelmän uudelleenasennus hatuttaa paljon jos vika on puuttuvassa ajurissa yms pikkuviassa.--Nvidia 11. maaliskuuta 2010 kello 21.20 (EET)[vastaa]
Mmmmm, minkä valmistajan? Näyttö? :P-Henswick- Sermo? 11. maaliskuuta 2010 kello 21.23 (EET)[vastaa]
Näytönohjaimen valmistajan. Mikäli koneessa on integroitu näytönohjain, se on joko NVIDIAn, Intelin tai ATIn. Mikäli taas erillinen kyseessä on NVIDIAn tai ATI:n. Näytönohjaimen valmistajan saat selville mememällä ohjauspaneelissa (engl control panel) kohtaan näyttö (engl. display). Sieltä pitäisi löytyä aaetukset (engl settings) välilehti jossa lukee (näytön nimi) on (näytönohjaimen valmistajan nimi) --Nvidia 11. maaliskuuta 2010 kello 21.30 (EET)[vastaa]
Tuolla ei lue mitään näytön valmistajasta. Kun kaivelin lisäasetuksia, löytyi seuraavanlainen taulukko:
Meneepä mutkikkaaksi. Koetapa sammuttaa kone, avata kylkipaneeli ja tutkailla mitä näytönohjaimessa lukee. Näytönohjain on se, johon näytöstä koneelle tuleva johto menee kiinni.Voit myös kokeilla ladata summanmutikassa ATIn ja NVIDIAn ajurit koneellesi, asentaa ne ja katsoa, kumpien asentamisen jälkeen pelit lähtevät toimimaan. --Nvidia 12. maaliskuuta 2010 kello 15.07 (EET)[vastaa]
Tuo saattaa myös olla se syy, miksi pelit ei pyöri. Jos sinulla näytönohjain pyörii oletusohjaimilla, niin tuskin se osaa mitään kummallisia 3d-temppuja tehdä. Onko muuten pakettikone vai itse kasattu? Jos pakettikone, niin google voi kertoa näytönohjaimen. Jos itse kasattu, niin lue kuitti tai manuaalit. Tai sitten vaan asentelet yllä olevan ohjeen mukaisesti jomman kumman valmistajan uusimmat ajurit. Väärät eivät yleensä suostu edes asentumaan. Itse suosittelisin kuitenkin Harriv:n keinoa ja lähtisin kokonaan puhtaalta pöydältä liikkeelle. --albval (keskustelu) 12. maaliskuuta 2010 kello 15.49 (EET)[vastaa]
Itse veikkaisin että paketti, mutten varma ole kun ei itseni ostama. Saiko jotenkin muuten tehtyä järjestelmän palautuksen alkuperäiseen koneeseen? Jossain päin Winukan ohjeita muistaakseni luki, muttei ollut selostuksia että miten tuo tehdään. Jos tuon alkuperäiseen palautuksen saa tehtyä, kannattaako ottaa ennen palautusta jotain tiedostoja ulkoiselle kiintolevylle, jos Windows sattuu kusemaan jotain?-Henswick- Sermo? 12. maaliskuuta 2010 kello 21.04 (EET)[vastaa]
Hm. Varmuuskopion ottaminen on yleensäkin suositeltavaa ennen radikaaleja muutoksia. Windows koneissa voit toki tehdä järjestelmän korjauksen asennuslevyn avulla jolloin se poistaa päivitykset ja palauttaa windowsin tiedostot siihen kuntoon, jossa ne olivat windowsin asennuken jälkeen. Itseläni tosin XP:n korjausasennuksen jälkeen vino pino ohjelmia lakkasi toimimasta. Voit myös palauttaa järjestelmää taaksepäin mikäli sinulla on järjestelmän palautuspisteet käytössä. win xp:lle ohjeet: palauttaminen mutta tämä ei käsittääkseni palauta puuttuvia ajureita yms takaisin.--Nvidia 13. maaliskuuta 2010 kello 11.40 (EET)[vastaa]

Turhien ohjelmien putsaus[muokkaa wikitekstiä]

Edelliseen liittyen ajattelin hieman siistiä konetta. Voiko esimerkiksi nämä Java (TM) 6 update... -ohjelmien vanhemmat versiot poistaa? Entäpä MSXML 4.0 SP2 -alkuiset ohjelmat, joita löytyy itseltänikin ainakin 5?-Henswick- Sermo? 12. maaliskuuta 2010 kello 21.11 (EET)[vastaa]

En nyt kyllä suoraan tuohon osaa vastata, mutta kannattaa ainakin ikkunassa siistiä käynnistyksen yhteydessä aukeavia ohjelmia. Se onnistuu valitsemalla suorita, tai etsi (ainakin Vistassa), ja käynnistämällä msconfig. Ubuntussa taas. Järjestelmä -> Asetukset -> Käynnistettävät ohjelmat—Aku506 13. maaliskuuta 2010 kello 21.00 (EET)[vastaa]

Paljonko Suomessa vuosittain alkoholin haittojen torjuntaan?[muokkaa wikitekstiä]

Vaikeasti määriteltävä alue mutta muotoilin kysymyksen nyt tuohon muotoon. Ensin pitäisi kaiketi keksiä "oikea kysymys" tai kysymykset. Mutta kiinnostaa siis minkälaiset voimavarat alkoholin haittojen ennaltaehkäisyyn kuluvat vuosittain. --Casimirpo 12. maaliskuuta 2010 kello 21.35 (EET)[vastaa]

Bensiinipumppu[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty sivulta Keskustelu:Pumppu

Minkälainen pumppu sopisi parhaiten bensiinin ruiskuttamiseen, jos tärkeintä olisi siirtää niin suuria määriä bensiiniä kuin mahdollista? Kommentin jätti 95.209.27.111 (keskustelu – muokkaukset)

Iso ja tehokas. Onko kyse hypoteettinen vai konkreettinen kysymys, haluatko siis vastauksia muotoa "jos olisin bensiinipumpuntekijä..." vai "tehokkain käytössä oleva bensiinipumppu lienee..."? Mihin käyttötarkoitukseen pumppua käytettäisiin; mistä bensiini pitäisi siirtää ja minne? Onko muita rajoitteita, esimerkiksi käytettävissä oleva tila tai muoto? Pitke 15. maaliskuuta 2010 kello 09.52 (EET)[vastaa]

Kalsium ja kofeiini[muokkaa wikitekstiä]

Vaikuttaako kofeiini mitenkään kalsiumiin? Kofeiini polttaa ainakin yhtä urheilulisäravinnetta, kreatiinia. Eli siis kreatiinia ei voi sekoittaa kahviin, vaan se sekoitetaan sen aina veteen/maitoon. Mutta saanko siis kalsiumia kahvista, johon olen lisännyt maitoa? Yst. terv. – EtäKärppä99 14. maaliskuuta 2010 kello 17.46 (EET)[vastaa]

Onko joku syy epäillä että kalsium ja kofeiini reagoisivat? --Harriv 14. maaliskuuta 2010 kello 18.00 (EET)[vastaa]
Kofeiinin vaikutuksesta kalsiumin imeytymiseen liikkuu monia huhuja ja asiasta on tehty ihan tutkimuksiakin. Tämän vuonna 2002 julkasitun tutkimuksen abstraktin mukaan "There is no evidence that caffeine has any harmful effect on bone status or on the calcium economy in individuals who ingest the currently recommended daily allowances of calcium" eli jos saat kalsiumia ravinnostasi joka päivä suositusten mukaisesti kofeiinilla ei ole juuri mitään vaikutusta. Kofeiini voi tämänkin tutkimuksen mukaan vaikuttaa kalsiumin imeytymiseen, mutta vain hyvin vähäisissä määrin. --MiPe (wikinät) 14. maaliskuuta 2010 kello 18.10 (EET)[vastaa]
Okei, hyvä. Tuostahan voisi jopa mainita kalsium -artikkelissa. – EtäKärppä99 14. maaliskuuta 2010 kello 18.14 (EET)[vastaa]
Vaarallista ekstrapoloida yksittäistutkimuksesta (tai edes katsauksesta). Ilmeisesti kahvi ei ole vaarallista jos muuten ravinnossa riittävästi kalsiumia, samaten maitokahvin juonti ajaa saman asian kuin pelkkä maidonjuonti, kofeiini tosin huuhtoo mineraaleja kehosta, liittynee diureettivaikutukseen. Ks. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12519715 (3-4 kuppia pv ei terveyshaittaa), http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/11684540 (kofeiini nopeutti ikääntyneiden naisten luukatoa), http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/9174479, http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8295286

Varpaiden väli englanniksi[muokkaa wikitekstiä]

Mikä on varpaiden väli tai varvasväli englanniksi? 88.148.207.106 14. maaliskuuta 2010 kello 18.38 (EET)[vastaa]

Pienellä googlailulla löytyivät ilmaukset space between (the) toes ja lääketieteellisempi interdigital space ’varpaiden tai sormien väli’, mutta luontevampaahan on usein käyttää muuta kuin substantiivi-ilmausta, esimerkiksi wash between your toes ’pese varpaanvälisi’. --Silvonen 14. maaliskuuta 2010 kello 20.09 (EET)[vastaa]

Keskustelutekstin katoamisongelma[muokkaa wikitekstiä]

(Siirretty osioon Wikipedia:Kahvihuone (käyttöongelmat), sen viimeiseksi. terv. --Höyhens 15. maaliskuuta 2010 kello 12.11 (EET)[vastaa]

Mikä on bs-adapteri?[muokkaa wikitekstiä]

Googlella ei löydy mitään. Minulla on sellainen (tuli CD-soittimen mukana) mutta en tiedä, mihin sitä käytetään. Se on kuin töpseli mutta siinä on kolme "tappia" kahden sijasta, joista yksi on muovinen (siis ne jutut, jotka menevät pistorasian reikiin). En ole muuten edes keksinyt mihin sitä tarvitsee, enkä ole tarvinnutkaan. Käyttöohjeissakaan ei sanota mitään. Crimson Cherry Blossom™ 15. maaliskuuta 2010 kello 23.04 (EET)[vastaa]

Tällainenko ? Eräissä Euroopan maissa käytetään kolmetappisia töpseleitä. Kropla tietää niistä kaiken. --Tappinen 15. maaliskuuta 2010 kello 23.07 (EET)[vastaa]
en:BS 1363 --Otrfan 15. maaliskuuta 2010 kello 23.14 (EET)[vastaa]
Tuo tuli itsellekin mieleen, tosin omissa laitteissani maapuolikin on aina ollut metallia. Enkkuwikissä näkyy tosin olevan muovisenkin kuva. --albval (keskustelu) 15. maaliskuuta 2010 kello 23.20 (EET)[vastaa]
Kiitos teille kolmelle, se on juuri noiden näköinen. Crimson Cherry Blossom™ 15. maaliskuuta 2010 kello 23.21 (EET)[vastaa]

koiran kouluttaminen: louskuttelu[muokkaa wikitekstiä]

Alussa Lana kulki kiltisti välittämättä mistään. Nyt kumminkin louskuttaa kaikelle mikä liikkuu, kaduntallaajat, muut piskit, autot ja vielä lentokoneetkin. Tein samaa mitä vetämisenkin kanssa: ei auta. --Raimo Sirén 16. maaliskuuta 2010 kello 09.58 (EET)[vastaa]

Luuleeko olevansa suojelutehtävässä, onko hermostunut tai peloissaan? Haukkuuko ulkona hihnassa, vapaana, tai sisällä? Mekastaako myös esim. jos ovikello soi tai jos joku tulee huoneeseen? Minkä ikäinen ja onko leikattu/leikkaamaton uros/narttu? Onko ollut jokin muutos elinpiirissä? Onko ulkoilulenkki vakiintunut samaksi joka päivä? Pääseekö leikkimään toisten koirien kanssa ja jos, kuinka usein? Kuka on talossa ykkönen - sinä, koira vai joku muu? Pitke 16. maaliskuuta 2010 kello 11.35 (EET)[vastaa]
Niin, onko hauvalle roolit epäselvät. Oma paikka maailmassa. Vai onko joku tullu silmille. Pitää jaksaa selkeästi kommunikoida. Ei se ekalla kerralla opi. Oppii nopeammin kuin peruskakara, mutta voi mennä silti 15 kertausta. Jotkut haukkuu enempi. --Casimirpo 16. maaliskuuta 2010 kello 11.55 (EET)[vastaa]
Sinulla on saksanpaimenkoira. Niille on täysin rotutyypillistä olla kiinnostunut liikkuvista kohteista. Jos paimennettavana ei ole karjaa, polkupyörät ja autot käyvät kohteeksi yhtä hyvin. Suosittelen edelleen tutustumista siihen Kaimion kirjaan. Siellä on myös hyviä ohjeita tällaisiin tilanteisiin, jossa koira on liian kiinnostunut muusta kadulla kulkevasta liikenteestä. --Hanna V 16. maaliskuuta 2010 kello 15.55 (EET)[vastaa]

Liinkunta humalassa[muokkaa wikitekstiä]

Onko liikunta humala/krapulatilan aikana vaarallista? Kommentin jätti 137.163.19.99 (keskustelu – muokkaukset)

Maallikkona ja mutuna sanoisin, että on. Humalassa tulee onnettomuuksia ja krapulassa (ja humalassakin) elimistö rasittuu liikaa, mikä voi myös olla vaarallista. --Urjanhai 16. maaliskuuta 2010 kello 13.26 (EET)[vastaa]
Tämän mukaan krapulassa urheileva voi kuolla sydämen rytmihäiriöön. --Tappinen 16. maaliskuuta 2010 kello 19.23 (EET)[vastaa]

Energiajuomien vaikutus urheiluun?[muokkaa wikitekstiä]

Onko missään olemassa tutkimuksia energiajuomien (esim. ED, Rodeo, ES, jne., ei siis ns. "urheilujuomat" kuten Gatorade) vaikutuksesta urheiluun? Itse kokeilin tuota kesällä 2km lenkeillä (n. 0,7 - 0,9 senttilitraa energiajuomaa jokaista painossani tuolloin ollutta kiloa kohti -> puolen tunnin tauko ennen lenkkiä, juoksettu yht. noin 20 kertaa). En alkuperäisiä muistiinpanoja löytänyt, mutta koneella olevan tiedoston pohjalta tehtyjen laskujen mukaan energiajuomien kanssa suoritus huononi n. 0,75 - 1,0 minuuttia jokaista kilometriä kohti. Onko tästä olemassa mtään parempaa, "ammattimaisempaa" tutkimusta olemassa?-Henswick- Sermo? 16. maaliskuuta 2010 kello 16.22 (EET)[vastaa]

Terveystiedon tunnilta: energiajuomilla ei ole kuin negatiivisiä vaikutuksia urheilusuorituksiin, sillä niiden energia on puhdasta sokeria. Energiajuomien tarkoitus piilee piristeissä (kofeiini, tauriini, joku yksi yleinen vielä), eikä niillä siis ole missään määrin samoja ominaisuuksia kuten esimerkiksi palautusjuomilla. Yst. terv. – EtäKärppä99 16. maaliskuuta 2010 kello 16.29 (EET)[vastaa]
Tuollainen 6-10 minuutin / 2 km lenkki on melko lyhyt. ;) Voisi kuvitella ettei sellaista varten tarvitse erikseen tankata, paitsi ehkä vähän vettä. Kofeiini nopeuttaa tutkimustiedon mukaan palautumista, ja myös pitempikestoista suoritusta, ainakin joillain. Kaipa urheilujuomista on hyötyä jos kova urheilusuoritus kestää tunnin tai pitempään. Puhdas valkoinen sokeri sakkaroosi laskee veren pH-lukua (happamuutta) – voisi kuvitella että maitohapon vaikutus lihasaineenvaihduntaan iskee nopeammin. Lisäksi pitemmän aikavälin haitat karieksesta ja insuliiniresistenssistä tyypin 2 diabetekseen tarkoittavat että sokeripitoisia juomia kannattaisi nauttia todella vähän, jos ollenkaan. Neste-, energia ja mineraalitasapainoa ylläpitävät juomat ovat tutkimustiedon mukaan avuksi pitempiaikaisissa suorituksissa, ja maratonin kaltaisissa todella pitkissä tietysti välttämättömyys. ~ 1g glukoosia / painokilo / h, tms. Ps. en ole urheilulääketieteen asiantuntija. --Casimirpo 16. maaliskuuta 2010 kello 18.48 (EET)[vastaa]
Juu, tuokin oli enemmän kesällä tullut päähänpisto kuin väitöskirja energiajuomista :) Mutta siis käytännössä pitkillä matkoilla mahdollisesti hyötyä -> lyhyillä enemmän haittaa?-Henswick- Sermo? 16. maaliskuuta 2010 kello 19.03 (EET)[vastaa]
Energiajuomia ei kyllä taideta suositella minkään liikunnan varalle. Vesi on parempi vaitoehto. --Mpadowadierf 16. maaliskuuta 2010 kello 19.05 (EET)[vastaa]
Itse en vain luota yhteenkään EU:n- tai Suomen valtion rahoittamaan tutkimukseen. (mm. EU:n tutkimukset videopelien vaikutuksesta lasten elämään ja muut EU:n "Tee tutkimus joka päättyy tähän tulokseen") tutkimukset ovat vielä tuoreessa muistissa). Näin ollen näitä ns. "puolueettomia" tutkimuksia olisi mukava saada.-Henswick- Sermo? 16. maaliskuuta 2010 kello 19.09 (EET)[vastaa]
Vaikka vähän alkuperäisestä aiheesta ohi meneenkin (onneksi osio on "kysy vapaasti") niin Suomessa ja EU:ssa taitaa kriittisyydestä huolimatta olla kuitenkin maailman puolueettomimmat tutkimukset. Kärkisijoilla keikutaan ainakin. --Mpadowadierf 16. maaliskuuta 2010 kello 19.11 (EET)[vastaa]
Liu'utaan aiheesta vielä vähän pidemmälle ja todetaan, että EU:n tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin hieman oudohkoja. Joskus luin jostain tapauksesta, jossa n. 7-8-vuotiaille lätkäistiin itsearviointilomake käteen koskien jo yllämainittua videopelitutkimusta.
Mutta juu, onko kellään mitään hyviä linkkejä noihin liittyvistä tutkimuksista?-Henswick- Sermo? 16. maaliskuuta 2010 kello 19.16 (EET)[vastaa]
Pakko jatkaa aiheen vierestä ja todeta, ettei pelkkä EU rahoittajana kyllä tee tutkimuksesta epäluotettavaa. Kuten Mpado sanoo, täällä taitaa tutkimusetiikka olla korkeimpien joukossa. Tuollaiseen videopelitutkimus-urbaanilegendaan tarvitsisi kyllä jo lähteen ennen kuin uskon, että "EU:n tutkimusmenetelmät ovat kuitenkin hieman oudohkoja". Varsinkaan kun itse EU harvemmin mitään tutkii. --albval (keskustelu) 16. maaliskuuta 2010 kello 22.19 (EET)[vastaa]
Saattaapi olla että joudun vetämään hieman sanojani takaisin. Muistelin joskus lukeneeni tuota juttua jostain blogista, mutta saattaa olla että sekoitin esimerkiksi tämän Jenkkien (*köh köh*) "tutkimuksen" ja jonkin EU:n toisen sortin pelipohdiskelun keskenään, sillä pikaisella Googlauksella en tuota juttua löytänyt (Lukemisestakin aikaa vähintään se 1½ vuotta).-Henswick- Sermo? 16. maaliskuuta 2010 kello 22.37 (EET)[vastaa]
Energiajuoma tuskin mitenkään voi vaikuttaa minuuttia per kilometri, ellei niitä kanna juostessa mukana. Jos sinulla on ollut tuollaisia tuloksia omissa kokeiluissa, niin syy lienee jossain muualla. --Otrfan 16. maaliskuuta 2010 kello 19.21 (EET)[vastaa]
Jep, jätinpä tosiaan vastaamatta aiheen varsinaiseen kysymykseen. Englanninkielistä tutkimustietoa löytää copypasteamalla kokonaisuudessaan tämän hegemonisen Wikipediaan väärin muotoutuvan linkin: www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=("sports"[MeSH Terms] OR "sports"[All Fields] OR "sport"[All Fields]) AND drinks[All Fields] AND (review [literature type])&cmd=DetailsSearch&log$=details. Henswick – kyllä pitkillä matkoilla varsinkin kovalla rasituksella ja kuumalla vesi, suolat ja sokerit ovat välttämättömyys. Muuten menee terveys. Mutta siis puhutaan maraton-tyyppisestä suorituksesta, ei mistään iltalenkistä. --Casimirpo 16. maaliskuuta 2010 kello 19.28 (EET)[vastaa]
Itselläni oli aika tasaisesti siinä vajaassa minuutissa kakkosella tuo ero energiajuomien ja ilman niitä välillä (Kuten aiemmin tullut todettua, tuo ei ollut mikään 200 sivun tutkimus aiheesta, vaan puhdas testimielessä tehty kokeilu). Tietysti osasyynä voi olla energiajuomien käytön epätasaisuus (Ei siis tyyliin joka toinen kanssa, joka toinen ilman), ilman lämpötila, päivän ruokavalio tai mikä tahansa muu muuttuja (Unohtamatta tietenkään psykologisia ennakkoasenteita). Alkuperäisiä muistiinpanoja en valitettavasti löytynyt (Siellä tarkemmat ajat ja huomioitu tarkemmin eri juomamäärät ym., koneelta löytyy yksi yksinkertaistettu Microsoft-kaavio ja pari tekstitiedostoa.)
Kannattaako vielä puolimaratoninkaan pituisella matkalla käyttää energiajuomia ns. "ammattimaisesti"?-Henswick- Sermo? 16. maaliskuuta 2010 kello 22.06 (EET)[vastaa]
Mitään tietämättä sanoisin että millään matkalla ei kannata ainakaan ajan parantamisen kannalta. Energiaa niissä on kuin limuissa ja virkistävä vaikutus johtuu piristysaineista, joita ei kuitenkaan voi olla niin paljoa että esimerkiksi kofeiinista kärähtäisi doping testissä. --Harriv 16. maaliskuuta 2010 kello 22.42 (EET)[vastaa]
Kofeiini onkin poistettu dopingainelistalta, kertonee jotain sen suorituskykyä parantavasta vaikutuksesta. --Harriv 16. maaliskuuta 2010 kello 22.43 (EET)[vastaa]
Liikuntasuoritusten yhteydessä energiajuomat ovat yksinomaan haitallisia - sama kuin tankkaisi Coca-Colaa. Sekoitat käsitteen ehkä urheilujuomiin. --ML 16. maaliskuuta 2010 kello 22.46 (EET)[vastaa]
Jep, juuri näin tässä itselleni ainakin tapahtui. Energiajuomatutkimushaun tynkää, taas itse copypastettava hakasulkujen vuoksi: www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed?term=%22energy%22[All%20Fields]%20AND%20drinks[All%20Fields]%20AND%20%28%22exercise%22[All%20Fields]%20OR%20%22performance%22[All%20Fields]%29%20AND%20%28%22review%22[Publication%20Type]%20OR%20%22review%20literature%20as%20topic%22[MeSH%20Terms]%20OR%20%22review%22[All%20Fields]%29&cmd=DetailsSearch&log$=details. Ainakin aiheuttaa insuliiniresistenssiä että jossain suhteessa on tehokasta tavaraa!!! --Casimirpo 16. maaliskuuta 2010 kello 22.56 (EET)[vastaa]
Insuliiniresistenssi? Ei kuulu meikäläisen sanavarastoon... :p-Henswick- Sermo? 17. maaliskuuta 2010 kello 15.46 (EET)[vastaa]
KVW ! --Lax 17. maaliskuuta 2010 kello 16.11 (EET)[vastaa]
KVW? Ei kuulu meikäläisen sanavarastoon... :DD Mutta juu, eipä tullut ensimmäisenä mieleen katsoa täältä vitun Wikipediasta :)-Henswick- Sermo? 17. maaliskuuta 2010 kello 16.15 (EET)[vastaa]
Täältä löytyy kaikki... --Lax 17. maaliskuuta 2010 kello 16.19 (EET)[vastaa]
Jep. Aivan kaikki :)-Henswick- Sermo? 17. maaliskuuta 2010 kello 16.28 (EET)[vastaa]
Maailmanrauha. Point made. Pitke 17. maaliskuuta 2010 kello 16.30 (EET)[vastaa]
Korjattu. --Harriv 17. maaliskuuta 2010 kello 16.52 (EET)[vastaa]

Opera 10 ja suomen oikoluku[muokkaa wikitekstiä]

Vaihdoin wiki-selaimeksi Operan ja huomasin, että wikin muokkaustilassa toimii oikoluku - mutta vain englanniksi... Tietääkö joku miten saisin oikoluvun muutettua suomeksi? Muutoin Opera on suomenkielinen mutta tuota oikoluvun muuttamista en mistään löytänyt??--Nedergard 17. maaliskuuta 2010 kello 16.20 (EET)[vastaa]

Itse käytän kyseistä selainta (10.10) enkunkielisellä käyttöliittymällä (ja samankielisellä oikoluvulla, josta täällä nyt ei ole hyötyä), mutta ainakin tässä kielen saa vaihdettua klikkaamalla oikealla ja avautuvan valikon aivan alimmaisesta kohdasta ("Dictionaries") avautuvasta alavalikosta valitsemalla lisää/poista tms. ("Add/remove dictionaries"). Monta kieltä tuolla on, mm. viro, mutta yllätys yllätys, ei ainakaan vielä suomea. --SaMi (keskustelu) 17. maaliskuuta 2010 kello 22.27 (EET)[vastaa]
Kiitos, löysin tuon ja eipä siellä todellakaan ole suomea :( Perhana, olisi ollut niin näppärä. Misiköhän ne ei käytä Voikkoa, jota OpenOfficekin käyttää? Pitänee yhä edelleen kierrättää isommat tekstimuutokset OpenOfficen kautta.--Nedergard 18. maaliskuuta 2010 kello 13.22 (EET)[vastaa]
Mozilla Firefoxiin saa Voikko-oikoluvun. --Crt 18. maaliskuuta 2010 kello 13.42 (EET)[vastaa]

että vs siitä että[muokkaa wikitekstiä]

Onko "ärtynyt että asiat ovat huonosti" yhtä kieliopillinen kuin "ärtynyt siitä että asiat ovat huonosti"? --194.197.235.240 3. maaliskuuta 2010 kello 22.47 (EET)[vastaa]

Mutu-vastaus: minusta jälkimmäinen on parempi. "Olen tyytyväinen että asiat ovat hyvin" kuulostaisi aivan hyväksyttävältä, mutta jostain syystä tuo "ärtynyt" tuntuu enemmän vaativan pronominia väliin. --Hrrkrr31 3. maaliskuuta 2010 kello 22.59 (EET)[vastaa]
On. Tukipronominin "se" voi tehdä pakolliseksi predikaatti tai sanajärjestys, ei se, mikä adjektiivi on kyseessä (Iso suomen kielioppi § 1153 § 1154). --PeeKoo 4. maaliskuuta 2010 kello 20.11 (EET)[vastaa]
Iso suomen kielioppi ei ole normatiivinen, eli siinä ei sanota mikä on "hyväksyttävää" tai ei, kerrotaan vain millaisia ilmauksia on olemassa.--Tanár 5. maaliskuuta 2010 kello 15.39 (EET)[vastaa]
Kiitos. --194.197.235.240 19. maaliskuuta 2010 kello 21.36 (EET)[vastaa]

Tiedetäänkö lapintiiran pesineen muuttoreittinsä molemmissa päissä eli myös etelässä? --Höyhens 14. maaliskuuta 2010 kello 22.02 (EET)[vastaa]

En löytynyt asiasta mainintaa. –☆Makele-90 19. maaliskuuta 2010 kello 20.04 (EET)[vastaa]

Onkos meillä ohjesivua kuinka talletetaan kuva commonsiin[muokkaa wikitekstiä]

Onkos meillä ohjesivua kuinka talletetaan kuva commonsiin kun käyttäjä ihmettelee sitä omalla käyttäjäsivuulla, ymmärrän että commons on uudelle wikipedia käyttäjälle outo ympäristö, joten onko meillä ohjesivua jonka voisi neuvoa hänelle--Musamies 21. maaliskuuta 2010 kello 17.50 (EET)[vastaa]

http://commons.wikimedia.org/wiki/Commons:Tallenna - tarvitsisi varmaan ympärilleen ohjeet esim. ettäpitää tehdä oma tunnus sinne. --Tappinen 21. maaliskuuta 2010 kello 18.00 (EET)[vastaa]
Ja lisäksi tarvitsisi ohjeessa olla että mitä mihinkin kenttään laitetaan ja minkälaista käyttöoikeusmallinetta kannattaa suosia--Musamies 21. maaliskuuta 2010 kello 18.07 (EET)[vastaa]
Selvä homma Wikipedia:Wikiprojekti Ohjeet -työlistalle. Tuo on mulle vielä mysteeri, että miksi joskus Commons vie mut sivulle, joss oan enemmän ja joskus vähemmän suomenkielisiä ohjeita. --Tappinen 21. maaliskuuta 2010 kello 18.11 (EET)[vastaa]

Yksinkertaista tilastotiedettä[muokkaa wikitekstiä]

On noi khiin neliöt päässyt vähän ruostumaan, mutta täällä lienee alan osaajia. Pitäisi saada p-arvoja seuraavalle aineistolle, jotta saisin tietää olenko oikeassa ja aineiston laatija väärässä:-) Ryhmä D varmaan eroaa merkittävästi muista, mutta millä p-arvolla? Muuten eroja ei varmasti löydy. Voiko tämän kokoisesta tai tyyppisestä aineistosta yleensä edes sanoa, että väittämän X jakauma erosi (merkittävästi) ryhmien välillä?

Vastaajaryhmä Myönteiset Kielteiset n
A 1 3 4
B 1 7 8
C 0 3 3
D 1 22 23
n 3 35 38

Kyselee --albval (keskustelu) 21. maaliskuuta 2010 kello 22.38 (EET)[vastaa]

Ja lisäyksenä: jos joku viitsii ja jaksaa selittää miten olisin itse voinut laskea tuon Excelissä, niin hienoahan se olisi. Minä oppisin hoitamaan mahdolliset tulevat laskuni itse ja neuvonnan kuormitus jäisi vähäisemmälle. --albval (keskustelu) 21. maaliskuuta 2010 kello 22.53 (EET)[vastaa]
En jaksa nyt muistella, miten tuosta saadaan tarkkoja arvoja, mutta lonkalta väitän, että kun toisenlaisia vastauksia on joka ryhmässä 0-1 kpl, ei tuosta saada merkitsevää eroa millään kepulikonstilla. Ylipäätään johtopäätösten vetäminen 3-4 vastauksesta per ryhmä on aika huteraa. --Lax 22. maaliskuuta 2010 kello 16.42 (EET)[vastaa]
Sitä sanotaan biologiaksi :) ja sitten pakoon.. --Harriv 22. maaliskuuta 2010 kello 19.32 (EET)[vastaa]
Itse asiassa tuota sanotaan kasvatustieteeksi:-) Olen Laxin kanssa samaa mieltä: siksi minä niitä p-arvoja kaipaisinkin, että voisin lyödä "tutkimuksen" lyttyyn... --albval (keskustelu) 22. maaliskuuta 2010 kello 19.47 (EET)[vastaa]
Tällä voi laskea, laita sampleen 0 jokaista kielteistä ja 1 jokaista myönteistä tulosta kohden. Ideana verrata jokaista ryhmää muhiin ryhmiin. En nyt mene ihan satavarma takuuseen kun siitä on hetki aikaa kun viimeksi näitä olen miettinyt ja sen jälkeen en ole.. --Harriv 22. maaliskuuta 2010 kello 19.53 (EET)[vastaa]
Pitäneepä kokeilla. Itse asiassa mullehan riittänee, kunhan lasken Ryhmä D vs. kaikki muut välille p-arvon, sillä ryhmät A-C voi hyvin yhdistää:
Vastaajaryhmä Myönteiset Kielteiset n
A-C 2 13 15
D 1 22 23
n 3 35 38
Palautan taulukon näkyviin niin Tmn:n vastauskin on loogisessa paikassa... --albval (keskustelu) 22. maaliskuuta 2010 kello 20.05 (EET)[vastaa]
Tuota meinasin itsekin ehdottaa. Tässä tapauksessa Pearsonin khii-toiseen-testi (Yatesin korjauksen kanssa) antaa p-arvoksi 0.69753, mikä ei edelleenkään riitä nollahypoteesin hylkäämiseen. Toisaalta jos alunperinkin vaihtoehtoinen hypoteesi olisi asetettu siten, että ryhmällä D kielteisten vastausten osuus on suurempi (vs. että osuudet voivat poiketa kumpaan tahansa suuntaan), riittäisi yksipuoleinen testi. Tässä tapauksessa Fisterin tarkasta yksipuoleisesta testistä näyttäisi tulevan p-arvoksi 0.34021.
Jos käytössä on Matlab tai Octave, niin khii-toiseen testin arvon voi helposti laskea tähän tyyliin:
x = [1, 3; 1, 7; 0, 3; 1, 22]; % syötetään arvot
e = sum(x,2)*sum(x,1)/sum(x(:)); % lasketaan odotusarvot
1-chi2cdf(sum((x(:)-e(:)).^2./e(:)),prod(size(x)-1)) % khii-toiseen-testi ilman korjausta
1-chi2cdf(sum((abs(x(:)-e(:))-.5).^2./e(:)),prod(size(x)-1)) % khii-toiseen-testi Yatesin korjauksen kanssa
Muoks. Jaahas, kysymys hävisi alta...
--Tmn 22. maaliskuuta 2010 kello 20.43 (EET)[vastaa]
Kiitos todella paljon vaivannäöstä. Ei ole Matlabbia tai muutakaan minulla, mutta ei se haitanne. Minulle oikeastaan riittää tietää, että tutkimusaineistot tehdyt päätelmät eivät kestä päivänvaloa. Sääli, siinä meni yhdeltä seminaarityöltä pohja. Onneksi omani pitää:-) --albval (keskustelu) 22. maaliskuuta 2010 kello 20.50 (EET)[vastaa]
http://www.gnu.org/software/octave/ --Harriv 22. maaliskuuta 2010 kello 20.54 (EET)[vastaa]
Kommentoin tähän vielä, että ainakin omasta Octave-versiostani näyttäisi löytyvän myös sisäänrakennettu khii-toiseen-testi (joka ei tosin tuota Yatesin korjausta suorita):
chisquare_test_independence([1, 3; 1, 7; 0, 3; 1, 22])
--Tmn 22. maaliskuuta 2010 kello 21.01 (EET)[vastaa]
Tuossa tulee muutamille ruuduille vähän turhan pieniä odotusarvoja, joten järkevämpää olisi varmaankin käyttää jonkinlaista tarkkaa testiä. Yleisestihän noiden suositellaan olevan tilanteesta riippuen vähintään jotain väliltä 1..5 tms. Joka tapauksessa minusta tuossa ei näyttäisi mitään merkittävää eroa olevan. Tämän näkee esimerkiksi marginaalien perusteella lasketuista odotusarvoista:
Vastaajaryhmä Myönteiset Kielteiset n
A 0.31579 3.68421 4
B 0.63158 7.36842 8
C 0.23684 2.76316 3
D 1.81579 21.18421 23
n 3 35 38
Jos tuolle nyt kuitenkin kokeilee khii-toiseen-testin laskea, niin p-arvoksi näyttäisi tulevan 0.475. Myös Yatesin korjauksen kanssa arvosta tulee hulppeat 0.913.
Ja tuo Harrivin linkittämä t-testi ei minum mielestäni kyllä sovellu tähän mitenkään. Sehän olettaa muuttujien olevan normaalijakautuneita, mikä ei tässä tapauksessa luonnollisestikaan pidä paikkansa. --Tmn 22. maaliskuuta 2010 kello 20.18 (EET)[vastaa]
Kiitos! Tuota vähän uumoilinkin, onneksi tosiaan ei ole kyse minun datastani. Osaisitkohan nopeasti sanoa vielä seuraavan aineiston järkevyydestä jotain:
Vastaajaryhmä Myönteiset Kielteiset n
A 3 1 4
B 4 30 34
n 7 31 38
Onko tässä mitään merkittävää eroa? Tämä on viimeinen taulukko, lupaan sen:-) --albval (keskustelu) 22. maaliskuuta 2010 kello 20.31 (EET)[vastaa]
Vähän teoreettista pohjaa aiheelle: http://sirevanhaas.com/?p=30 --Harriv 22. maaliskuuta 2010 kello 20.52 (EET)[vastaa]
Tässä tapauksessa Pearsonin khii-toiseen-testi (Yatesin korjauksen kanssa) antaa p-arvoksi 0.016209, joka alkaa jo vaikuttaa tilastollisesti merkitsevältä. (Fisherin tarkasta yksipuoleisesta(!) testistä puolestaan tulisi 0.015173. Perustelut tähän ylempänä.) --Tmn 22. maaliskuuta 2010 kello 20.56 (EET)[vastaa]
Kiitos vaivannäöstä vielä kerran (ja anteeksi säätöni taulukoiden kanssa)! Tämä tulos itse asiassa hyvä asia, niin kavereiden seminaari ei ihan sentään murene käsiin. Oman aineistoni analysoitutin aikanani maksua vastaan tilastotieteen opiskelijalla, jotta välttyisin itse vastaavilta sudenkuopilta. Geneetikosta ei meinaan ole tilastotieteilijäksi:-) Näemmä analyysin olisi tosin voinut jättää wikiyhteisönkin huoleksi. Nyt on kuitenkin parempi keskittyä ihan palkkatöiden tekemiseen, että ei tarvitse huomen aamulla töissä hävetä ja selitellä. Kiitos ja näkemiin. --albval (keskustelu) 22. maaliskuuta 2010 kello 21.04 (EET)[vastaa]

Malline vs. mallinne[muokkaa wikitekstiä]

Wikipediassa esiintyy termi malline joka ei minusta ole suomen kielen sana. Eikö tämän pitäisi olla mallinne? Taipuu siis mallinteen, mallinteet jne. Kommentin jätti Jjholttinen (keskustelu – muokkaukset)

Malline. Sukua ennemmin mallille kuin mallintamiselle. Pitke 22. maaliskuuta 2010 kello 10.12 (EET)[vastaa]
Keskustelua aiheesta. EDIT: ja täällä.--Hrrkrr31 22. maaliskuuta 2010 kello 10.17 (EET)[vastaa]

Amfetamiinin vaikutus nukkumiseen?[muokkaa wikitekstiä]

Voiko amfetamiinin avulla valvoa "ikuisesti"? Joskus katsoin jotain dokumenttia, jossa joku oli tehnyt käytännössä 24/7 töitä amfetamiinin avulla...-Henswick- Sermo? 25. maaliskuuta 2010 kello 17.16 (EET)[vastaa]

Aivot tapaavat nukkua vaikka väkisin, eli täyttä nukkumattomuutta ei voi saavuttaa. Unijaksot tosin voivat olla niin lyhyitä, ettei niitä itse huomaa. Pitke 25. maaliskuuta 2010 kello 17.36 (EET)[vastaa]
Käsittääkseni tiettyjen (lääke)aineiden avulla on mahdollista valvoa ikuisesti, ts. niin kauan kunnes kuolee. Unen puutteeseenkin kun meinaan voi kuolla. Sitä en tiedä, onko amfetamiini riittävän tehokas pitämään hereillä, vai nukahtaako ihminen jossain vaiheessa väkisin. --albval (keskustelu) 25. maaliskuuta 2010 kello 19.35 (EET)[vastaa]
Lisää aiheesta esimerkiksi täällä (englanniksi) --albval (keskustelu) 25. maaliskuuta 2010 kello 19.36 (EET)[vastaa]
Saksalaiset (ja jotkut suomalaisetkin) sotivat amfetamiinin voimella. Pervitin-nimellä se kulki. Samannimistä särkylääkettä oli pitkään saatavissa Suomessakin, mutta ei enää sisältnyt amfetamiinia. --Kalmo 25. maaliskuuta 2010 kello 19.45 (EET)[vastaa]
Tästä on jopa artikkeli, Pervitiini --albval (keskustelu) 25. maaliskuuta 2010 kello 19.56 (EET)[vastaa]
No niinpä tietysti :) kun Wikipediassa ollaan. Kas kun en tuota huomannut ajatella. --Kalmo 25. maaliskuuta 2010 kello 20.05 (EET)[vastaa]

Sananselitysapua[muokkaa wikitekstiä]

Tietääkö joku, mitä tarkoittaa nuukuus tai kitsaus/kitsastelu. Olen miettinyt kysymystä kauan, mutta en millään keksi vastausta.--Alchemistin 25. maaliskuuta 2010 kello 19.12 (EET)[vastaa]

Itaruutta, saitautta. Sitä, ettei ole avokätinen, antelias. --Mpadowadierf 25. maaliskuuta 2010 kello 19.22 (EET)[vastaa]
MOT Kielitoimiston sanakirja 2.0: kitsas hyvin t. liian säästäväinen, tarkka, saita, itara, pihi, nuuka. Kitsas ja ahne ihminen. Pankkien kitsas luottopolitiikka.Kuv. Arktisten seutujen kitsas [= karu, hedelmätön] luonto. Kitsas antamaan tunnustusta. --albval (keskustelu) 25. maaliskuuta 2010 kello 19.37 (EET)[vastaa]

Suoritinvaatimuksista[muokkaa wikitekstiä]

Olisi tarkoituksena ostaa itselle Sims 3 kesätyön kunniaksi ja yksinäisten kesäiltojen ratoksi kun muu perhe on lomalla. En vain ennen ole asentanut mitään "monimutkaisia" pelejä (siis mitään sellaista mikä ei toimisi Windows 3.11:llä...), joten olisi tarpeen saada vähän apua sen suhteen onko järjestelmävaatimukset kunnossa. Kaikki muut tarpeet täyttyvät railakkaasti, mutten ole varma suorittimesta. Sen pitäisi olla 2,4 GHz P4 "tai vastaava" - meillä on Intel Core i7 CPU 860 @ 2,8 GHz, joten gigahertsit näyttävät riittävän, mutta onko "vastaavuus" ok? Pitke 18. maaliskuuta 2010 kello 12.37 (EET)[vastaa]

Kevyesti. --Otrfan 18. maaliskuuta 2010 kello 12.39 (EET)[vastaa]
Kesällä? Eihän kesällä koneella pidä olla. The Sims 3 -laitteistovaatimukset ovat vaatimattomat, eli toimii kaikilla nykyaikaisilla koneilla. --62.142.117.62 18. maaliskuuta 2010 kello 12.46 (EET)[vastaa]
Ok, kiitos. Pitke 18. maaliskuuta 2010 kello 15.07 (EET)[vastaa]
Osta mieluummin Civilization V. Se ei tosin taida ehtiä kesäksi. --ML 18. maaliskuuta 2010 kello 18.33 (EET)[vastaa]
Njaa... Freeciv riittää sellaisiin tarpeisiini, ja sitä pelasin tarpeekseni jo viime kesänä :P Pitke 18. maaliskuuta 2010 kello 20.48 (EET)[vastaa]
Pitke, vilkaisepa Megahertsimyytti artikkelia. Vaikka artikkelissa ei asiaa suoraan sanotakaan, sinulla on neliytimellinen suoritin, joka on 2 sukupolvea uudempi kuin vaatimuksena oleva P4 suoritin (välissä siis core/core2 duo suoritinsukupolvi). Lisäksi suorittimesi kykenee ydinmäärästä johtuen suorittamaan käyttöjärjestelmän tausta operaatiot (virustorjunta yms) käyttämättömiksi jääneillä suoritinytimillä jolloin Sims kolmoselle jäävät ytimen kaikki kellojaksot käyttöön. Muistaakseni Sims 3 ei ole säikeistetty peli.--Nvidia 27. maaliskuuta 2010 kello 18.05 (EET)[vastaa]
No habla heprea mutta kiitos kuitenkin :> Pitke 27. maaliskuuta 2010 kello 22.49 (EET)[vastaa]

Hyvä antaa vähästäänkin, paha ei paljostakaan[muokkaa wikitekstiä]

Sananlaskun alkuosan sanoo Obelix varsin nasevasti Asterix ja normannien maihinnousu-sarjakuvassa lainatessaan legioonalaista normannille, joka kiittää ja mottaa roomalaista nuijalla kalloon. Englanninkielisessä albumissa ei ole yhtä nasevaa sanontaa. Miten ko. sanalasku kuuluu englanniksi tai sananlasku jossa on vastaava ajatus?--RicHard-59 25. maaliskuuta 2010 kello 22.37 (EET)[vastaa]

Samaa aihepiiriä joskaan ei aivan samansisältöinen olisi "Charity gives itself rich; covetousness hoards itself poor", saksalainen sananlasku ja ilmeisesti myös englanniksi tunnettu. Pitke 25. maaliskuuta 2010 kello 23.55 (EET)[vastaa]
Tuo "charity" antoi vinkin, jopa alkoi löytyä: suahili:Kutoa ni moyo usambe ni utajiri englanniksi Charity is the matter of the heart not of the pocket eli Charity starts at home.--RicHard-59 26. maaliskuuta 2010 kello 07.04 (EET)[vastaa]

Eino Leinon runo[muokkaa wikitekstiä]

Kysyisin,,,mistähän löytäisin Eino Leinon runon Isän kuollessa?  –Kommentin jätti Margitta (keskustelu – muokkaukset)

Onko se se "Nyt olen vapaa ja mukana tuulen" - noilla sanoilla googlaten löytyyi paljon, mutta jossain sanotaan tekijäksi Vuokko Laatio. --Tappinen 27. maaliskuuta 2010 kello 17.52 (EET)[vastaa]

Jalan jälkiä luonnossa, mutta mitä?[muokkaa wikitekstiä]

Mikä jälki?
Mikä jälki?

Onko näissä kuvissa kyse ison linnun jäljistä? Jäljen leveys on 10 cm. Koska kuvan laatu ei ole kovin hyvä, siitä ei ainakaan amatöörin silmin erotu kunnolla, mutta siinä on pitkät kynnet varpaiden päissä. Pienemmät jäljet kuuluvat ilmeisesti jollekin muulle eläimelle, tai näin tulkitsen. --Ulrika 28. maaliskuuta 2010 kello 20.17 (EEST)[vastaa]

Jalanjälki on YHDYSSANA. Yhdyssanat yhteen, kiitos. --Luckkies 28. maaliskuuta 2010 kello 20.46 (EEST)[vastaa]
Se vähän riippuu. Vanha kunnon "-kin testi": Jalankin jälki voi muistuttaa käden jälkeä tai Saukon jalan jättämä jälki. Mutta ole hyvä vaan. --albval (keskustelu) 28. maaliskuuta 2010 kello 21.48 (EEST)[vastaa]
Vaikuttaa nisäkkään jalanjäljiltä, koira, kettu, susi, erikokoisten koirien jälkiä, tai pienemmissä tassu ei ole painautunut yhtä syvään?--IA 28. maaliskuuta 2010 kello 20.54 (EEST)[vastaa]
Ketun jälki on mielestäni selvästi pyöreämpi ja susi tuo tuskin on. Erilaisista rotukoirista en osaa sanoa. --albval (keskustelu) 28. maaliskuuta 2010 kello 21.55 (EEST)[vastaa]
Tulkitsin ketunjäljiksi lähinnä nämä kuvissa esiintyvät pienemmät jä pyöreämmät jäljet, jotka todellisuudessa voivat olla koiran jälkiä, jotka eivät ole painautuneet yhtä syvälle, kuin paremmmin esiintyvät jäljet.--IA 28. maaliskuuta 2010 kello 22.40 (EEST)[vastaa]
Joo, jos tuossa tosiaan on ollut kaksi eri eläintä, niin sitten tuo pienempi ja pyöreämpi jälki varmaan on ketun. Olet siis varmaan oikeassa tässäkin. Minä yllä tosiaan (tehtävänannosta huolimatta) tulkitsin kaikki jäljet saman yksilön tekosiksi. --albval (keskustelu) 28. maaliskuuta 2010 kello 22.46 (EEST)[vastaa]
Paikka voisi helpottaa tunnistusta. Ovatko nuo puron rannasta vai Kauppatorin reunasta? --albval (keskustelu) 28. maaliskuuta 2010 kello 21.50 (EEST)[vastaa]
Jos on rannasta, niin voisi olla piisamin hyppelyjälki. Sen jalanjäljen pituus on 5-7 senttiä. --albval (keskustelu) 28. maaliskuuta 2010 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
Kuvissa näkyy lähinnä neljän varpaan jäljet, ja alkuperäisessä kuvauksessa mainittiin 10 sentin leveys, minulle ei tule muuta mieleen kuin isokokoinen koira.--IA 28. maaliskuuta 2010 kello 21.59 (EEST)[vastaa]
Olet oikeassa, piisamilla varpaita on viisi! Minä tulkitsin joka tapauksessa tuon kymmenen senttiä koko jälkikuvion leveydeksi. Koira varmaankin se sitten on. EDIT: Voisin suositella muillekin tätä pikku kirjasta, josta minäkin äsken tuon viisi varvasta lunttasin. --albval (keskustelu) 28. maaliskuuta 2010 kello 22.04 (EEST)[vastaa]
Ei ole rannasta eikä Kauppatorilta. Varpaita oli neljä, ja jos jotkut jäljet olivat takatassuista, ne olivat hyvin pienet, ikään kuin eri paria näiden isojen kanssa, siksi ne tulkittiin eri eläimen jäljiksi. Se 10 cm:n leveys on mitalla mitattu, kuinka sattuikaan olemaan mitta mukana. Jäljet olivat selvästi tuoreet, sillä samassa paikassa ei edellispäivänä ollut jälkiä. Koiran jäljet olisivat kulkeneet näkyvämmin, näitä oli vain hyvin lyhyellä matkalla, ja jos olisi koira, koiran pitäisi olla todella valtava. Siksi tuli mieleen iso lintu. Tosin paikka on tien vieressä, mutta jäljet eivät kääntyneet takaisin. Hämmentävää, olisi ehkä pitänyt kuvata enemmän ja lähempää. --Ulrika 28. maaliskuuta 2010 kello 22.19 (EEST)[vastaa]
Tarkentaisitko vielä onko tuo kymmenen senttiä yhden "tassun"jäljen leveys vai tuon koko jälkikuvion leveys? Itselle kun tuo jäi vielä epäselväksi. Ja tosiaan, jos kyseessä olisi nelijalkainen nisäkäs, niin silloin pienet = etutassut ja isot = takatassut kaiketi, vai ymmärsinkö tuonkin jotenkin hullusti? --albval (keskustelu) 28. maaliskuuta 2010 kello 22.27 (EEST)[vastaa]
Yhden tassun tms. leveys oli 10 cm. Jos nelijalkainen, sen toiset olisivat omituisen pienet, ja ne pienet olivat taaempana. Jotakin tassun jälkiä jatkui eteenpäin, mutta ei näitä isoja, jotka loppuivat siihen kohtaan. Näissä isoissa oli hyvin pitkät kynnet, joiden jäljet valitettavasti eivät erotu kuvassa hyvin, ilmeisesti tahmean valon vuoksi. --Ulrika 29. maaliskuuta 2010 kello 00.12 (EEST)[vastaa]

Jos se ei ollut Kauppatorilta, se ei sitten ollut se Korkeasaaresta karannut ahma (joka siis saatiin kiinni jo). YLE näyttää että ahmallakin on 5 varvasta, ja yrittää kuvata jäniksen ja rusakon eroa. Tässä kymmensenttisen jäniksenjäljet, ja kuten näkyy , takakäpälien jäljet tulevat etukäpälien eteen. Jos muuten on eläinmuseoon asiaa, siellä on hieno jälkinäyttely. --Tappinen 29. maaliskuuta 2010 kello 00.25 (EEST)[vastaa]

Villi ahma se vasta jännä on t. allekirjoittanut. ;) kallerna 29. maaliskuuta 2010 kello 00.47 (EEST)[vastaa]
No jänishän se näköjään on. Perinteisiä jäniksen jälkiäkin siinä lähistöllä oli, mutta ne olivat aivan erilaisia kuin nämä ja tuossa Ylen kuvassa, sellaisia perinteisiä, jollaisiksi ne tavataan kuvata. Ketku, huijasi. Kiitos Tappiselle, aina opitaan uutta. --Ulrika 29. maaliskuuta 2010 kello 13.08 (EEST)[vastaa]
Voiko jäniksen jalka tosiaan olla kymmenen senttiä leveä? Sitä meinasin itsekin jossain vaiheessa ehdottaa (seliseli), mutta ajattelin kymmensenttisen jalan olevan liian iso ja kymmensenttisen jälkikuvion liian pieni jänikselle. Jälkikuvio sopisi jänikseen kyllä hyvin, ja takajalat toki painuvat syvemmälle kun niihin kohdistuu suurempi paino hypyssä. Pienemmät etujalat jäävät jäniksellä taaemmaksi, kun se loikkaa takajaloillaan etujalkojensa eteen. --albval (keskustelu) 29. maaliskuuta 2010 kello 14.15 (EEST)[vastaa]
Minun ehdotukseni on edelleen koira, jossa pienemmät jäljet ovat takatassujen tai heikommin painautuneiden etutassujen jälkiä. Jäniksellä ei ole näin voimakkaita kynsien jälkiä. Jos siis jäljet ovat todella 10 cm leveitä, mikä mainittiin kuvauksessa.--IA 29. maaliskuuta 2010 kello 14.20 (EEST)[vastaa]
Kyllä se tosiaan jänis, kun kerran Ylekin sanoo, että niiden kuvassa on kymmensenttinen, ja muutenkin jälki on täsmälleen samanlainen. Jospa se jossakin tilanteessa levittää varpaansa tuolla tavalla. Kuvassa ei näy kovin hyvin se kantapään (tai mikä se jäniksellä on) painauma, joka Ylen kuvassa näkyy selvemmin, mutta kyllä se siinä on, kun sen tietää. Koiralla ei mielestäni ole tuollaista pitkänomaista jälkeä. --Ulrika 29. maaliskuuta 2010 kello 14.25 (EEST)[vastaa]
Kävisikö kompromissiksi jäniskoira:-) --albval (keskustelu) 29. maaliskuuta 2010 kello 14.36 (EEST)[vastaa]

Wikimedian käyttö[muokkaa wikitekstiä]

(Siirretty sekalaisista)

Tarvitsisin vähän pohjatietoja wikin pystyttämisestä ja käytöstä:

  1. Pystyykö wikimedian välineillä ryhmittelemään käyttäjiä ja säätämään artikkeleiden ja sivujen näkyvyyttä ja muokattavuutta eri käyttäjäryhmille?
  2. Kuinka tehokkaasti tällaiset piilotetut artikkelit tai keskustelut saa pysymään piilossa, eli mikä on tietoturvan taso?
  3. Kuinka vaikeaa tai helppoa on wikimedialla pyörivän wikin pystyttäminen?

Teknisestä luonteestaan huolimatta laitoin nämä kysymykset tänne, kun ne eivät kosketa wikiPedian käyttöä. Kiitos jo etukäteen! --Pettson 29. maaliskuuta 2010 kello 10.51 (EEST)[vastaa]

  1. Uskoisin että kyllä saa. Esim. täälläkin ylläpitäjät näkevät yhtä sun toista mitä ylläpito-oikeudettomat eivät (poistettujen sivujen historia), ja voivat samoin muokata vaikkapa järjestelmäviestejä. Eriasteisia suojauksia soveltamalla voidaan estää kirjautumattomien, edellisten sekä uusien tunnusten, ja muiden kuin ylläpitäjien muokkaukset; tällaista toiminnallisuutta soveltamalla olisi kai täysin mahdollisuutta hallinnoida sivujen näkyvyyttä ja muokattavuutta hyvinkin monimutkaisesti. Pitke 29. maaliskuuta 2010 kello 10.57 (EEST)[vastaa]
Kokeile kysyä tätä Str4ndilta (fi.wikipedian tekniikkaihmisiä joka oli pystyttämässä Wikiuutisia). Toinen ketä ehkä osaisi vastata on Dogah joka pyöritti pitkään suht laajaa mediawikipohjaista sivustoa nimeltä Findiepedia. --Zache 29. maaliskuuta 2010 kello 11.24 (EEST)[vastaa]
[9]. Helpoin tapa pystyttää wiki lienee käyttää Wikian tapaista ylläpitopalvelua. --ML 29. maaliskuuta 2010 kello 12.21 (EEST)[vastaa]

Hallusinaatiot[muokkaa wikitekstiä]

Siirretty Wikipedian käytön neuvonnasta --Hrrkrr31 30. maaliskuuta 2010 kello 01.38 (EEST)[vastaa]

Muistelen lukeneeni Tieteen Kuvalehdestä jutun, että jos makaa liikkumatta paikoillaan silmillään vaikkapa pingispallon puolikkaat ja ympäristössä on punaiset valot ja kuuntelee samalla kuulokkeista kohinaa (esim. television "lumisade"), niin alkaa piakkoin kokea harhoja. Liekö jutussa perää? --80.186.189.139 30. maaliskuuta 2010 kello 01.07 (EEST)[vastaa]

Eli tarkoitat todennäköisesti 1960-luvulla tehtyjä kokeellisen psykologian stroboskooppikokeita, joissa luotiin eräänlainen aistityhjiö valolla ja äänellä. Olisko ollut Smythies tai McKay joka näitä pilotoi.
Pääpiirteittäin, kun koehenkilöiden näkokenttä sumennettiin pingispallon-puolikkailla, välkytettiin valkoisella stroboskoopilla nopeaan tahtiin ja lisäksi kuuloympäristö täytettiin valkoisella kohinalla (joka muistuttaa tv:n lumisade-kohinaa), koehenkilöt usein kokivat näkevänsä visuaalisia "harhoja". Näitä sitten vaihtelevalla menestyksellä on toistettu. Omakohtainen kokemukseni oli melko pitkästyttävä. Vaikuttaisi siltä että mahdolliset näköaistimukset ovat aika subjektiivisiä – jos uskot näkeväsi, varmaankin näet. Luulenpa että ihan vain silmien sulkeminen riittää - meillä kaikilla on mielikuvitus jolla voi kuvitella ihan mitä haluaa!! Täällä lisää kikkoja mielikuvitteluun, ja tässä, sekä tässä tieteellistä johtolankaa. --Casimirpo 30. maaliskuuta 2010 kello 01.52 (EEST)[vastaa]

Suppilovahvero[muokkaa wikitekstiä]

Mitä ruokaa voisi valmistaa suppilovahverosta? Kokemus osoittaa, että jos siitä yrittää valmistaa sienikastiketta normaaliin tapaan (rasvaa, vehnäjauhoa, pippuria, suolaa, maitoa), niin luultavasti vehnäjauhon ja suppilovahveron keskinäinen reaktio synnyttää epämiellyttävän sivumaun, jota ei esiinny minkään muun sienen kanssa. Suppilovahverosta tulee kyllä hyvää, jos paistaa sen niin, että lisää vain kermaa, runsaasti pippuria ja vähän suolaa (pippurillahan pilaantunut lihakin saatiin ennen syötäväksi ;-> ), mutta olisiko kellään mitään muita ohjeita nimenomaan suppilovahverolle?--Urjanhai 30. maaliskuuta 2010 kello 13.01 (EEST)[vastaa]

Nythän onkin suppilovahveroaika parhaimmillaan :) Piirakan siitä voi tehdä vaikka ihan normi voitaikinaan. Myös voi käyttää jauhelihan seassa esimerkiksi lihapyöryköihin.--Tanár 30. maaliskuuta 2010 kello 13.09 (EEST)[vastaa]
Kiitos. Pitänee kokeilla. (Juuri tähän aikaan vuodestahan alkavat muut sienet pakastimesta vähitellen huveta.)--Urjanhai 30. maaliskuuta 2010 kello 13.20 (EEST)[vastaa]
Pakastetut sienet jäisinä silpuksi, pikkuisen voita, sipulia, kuullotat ne niin että neste poistuu. Ne pois pannulta, ja sitten kastike vehnäjauhosta siihen, mitä pannulla on. En tiedä mikä sen oudon maun sinulle tuo, mutta tällä reseptillä tulee hyvää. Mustaherukkahilloa lisäkkeeksi lautaselle, jos sattuu olemaan. --Ulrika 30. maaliskuuta 2010 kello 14.57 (EEST)[vastaa]

Ensi syksynä kannattaa kokeilla suppisten kuivaamista. Meidän suppikset menevät keittoon: perunaa, sipulia (laiskana päivänä tai retkellä pakasteperunasipulisekoitusta), ehkä vähän valkosipulia, ja pieneksi silputut sienet, kasvislientä, koskenlaskijaa. Huom. perinteistä; savuporo- tai viherpippuriversiot jäävät möykkyisiksi. --Tappinen 30. maaliskuuta 2010 kello 17.20 (EEST)[vastaa]

Jes, kuivaus on se oikea menetelmä. Ja lihamurekkeeseen ja lihapulliin suppikset on parhaita: käyttää mitä tahansa reseptiä ja lisää vain reilusti sieniä - mahoton kun on hyvää. --albval (keskustelu) 30. maaliskuuta 2010 kello 18.37 (EEST)[vastaa]

Käännösapua enklannista kiitos[muokkaa wikitekstiä]

Tuossa on yksi artikkeli kehittelyvaiheessa, ja yksi lause Enkkupediassa jäi vaivamaan, kun jotenkin en onnistu ymmärtämään sen sisältöä:

Feynman considered the possibility of direct manipulation of individual atoms as a more powerful form of synthetic chemistry than those used at the time.

Kyseessä on siis pätkä artikkelin en:There's Plenty of Room at the Bottom johdantoa.-Henswick- Sermo? 1. huhtikuuta 2010 kello 21.49 (EEST)[vastaa]

Feynman harkitsi mahdollisuuden vaikuttaa suoraan yksittäiseen atomiin olevan tehokkaampi synteettisen kemian muoto, kuin silloin käytössä olleet menetelmät.--J 1. huhtikuuta 2010 kello 22.09 (EEST)[vastaa]
Ehkä ennemmin Feynman ajatteli [10]. Minusta harkitseminen tarkoittaa sitä, että joku vielä miettii kantaansa, esim. "jury päätyi ratkaisuun pitkän harkinnan jälkeen".--Tanár 1. huhtikuuta 2010 kello 22.19 (EEST)[vastaa]
Alkuperäisen luennon lainaus:
"But I am not afraid to consider the final question as to whether, ultimately---in the great future---we can arrange the atoms the way we want; the very atoms, all the way down! What would happen if we could arrange the atoms one by one the way we want them (within reason, of course; you can't put them so that they are chemically unstable, for example)."[11]
Eli jonkin sortin pohdinnoista tuossa minusta on kyse.--J 1. huhtikuuta 2010 kello 22.38 (EEST)[vastaa]
Tämän voi kääntää seuraavasti: Mutta minua ei pelota lopullinen kysymys siitä, voimmeko ennen pitkää -- huomispäivän tullen-- järjestää atomit halumme mukaan; siis kaikki atomit viimeistä myöten! Mitä tapahtuisi, jos kykenisimme järjestämään jokaisen atomin kerrallaan haluamallamme tavalla (tietystikin kohtuuden rajoissa; atomeja ei voi laittaa kemiallisesti epävakaaseen tilaan, esimerkiksi).--Khaosaming 1. huhtikuuta 2010 kello 23.13 (EEST)[vastaa]
Tässä yhteydessä "consider" kääntynee 'ajatella', mutta sen voi jättää pois (en pelkää ajatella lopullista kysymystä, kuinka voimme ennen pitkää-- jonakin suurena päivänä-- järjestää atomit tahtomme mukaan...).--Khaosaming 2. huhtikuuta 2010 kello 10.05 (EEST)[vastaa]
Feynman piti mahdollisuutta käsitellä yksittäisiä atomeja suoraan muita käytössä olleita tapoja parempana synteettisen kemian muotona.--Khaosaming 1. huhtikuuta 2010 kello 22.43 (EEST)[vastaa]
"Consider as" tarkoittaa tässä yhteydessä 'pitää jonakin'.--Khaosaming 1. huhtikuuta 2010 kello 22.46 (EEST)[vastaa]

Plagionnin ja Samplen raja[muokkaa wikitekstiä]

Anteeksi jos pistän nyt tämän väärään paikkaan, sillä en ole mikään wikipro waan wikinoob, niin missä se raja kulkee samplen(eli näytteen) ja plagioinnin raja, sillä mielestäni monessa rap biisissä on plagiointia tai sample, niin jos waldoa syytetän biisitä lose control plagioinnista ja madonnaa ei Hung up biisitä jossa soi ABBA:n Gimme gimme gimme biisin intro (melkein) koko ajan ja sitä sanottiin sampleksi, niin suoraan sanottuna pääni on sekaisin kuin heinäsäkki mutta jos nyt joku voisi kertoa näiden eron ja rajan?--88.115.116.229 30. maaliskuuta 2010 kello 17.00 (EEST)[vastaa]

Madonnan Hung upista tiedän, että Madonnalla oli tekijänoikeuksien haltijoiden (eli ABBAn Bennyn & Björnin) lupa käyttää Abban kappaleita. Plagiointi taas on muiden teosten luvatonta käyttämistä. Waldon tapauksen yksityiskohtia en tunne tarpeeksi hyvin kommentoidakseni niitä. Eli lyhyesti lupa on = sallittu; ei lupaa = kielletty.--Nedergard 30. maaliskuuta 2010 kello 17.18 (EEST)[vastaa]
Kiitos erittäin paljon.--88.115.116.229 30. maaliskuuta 2010 kello 17.35 (EEST)[vastaa]
Jostain muistan lukeneeni että on jokin käytäntö siitä, kuinka lyhyestä samplesta ei tarvitse pyytää lupaa. Taisi olla tietty pieni määrä säveliä, nuotteja tai tahteja. Aihetta käsittelevissä oikeusjutuissa otettaneen myös huomioon se, kuinka paljon uusi tekele muistuttaa alkuperäistä lainattua kappaletta muuten, onko esimerkiksi tyylilaji aivan eri, ja millä tavalla samplea käytetään. Pitke 3. huhtikuuta 2010 kello 21.00 (EEST)[vastaa]

Aatut maailmalla[muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Hitleriä on kai 30-luvulta asti kutsuttu leikillisesti Aatuksi. Mitä "lempinimiä" Hitlerille ja muille natseille löytyy maailmalta? 80.186.162.203 3. huhtikuuta 2010 kello 21.29 (EEST)[vastaa]

Manun illallinen[muokkaa wikitekstiä]

Kun joku saa jotakin varmasti ja itsestään selvästi, sanotaan toisinaan leikillisesti "Tuli kuin Manulle illallinen". Kuinkahan vanha tämä ilmaisu on - se esiintyy ainakin vuonna 1970 tehdyssä suomalaista nuorisoa kuvaavassa dokumentissa. 80.186.162.203 3. huhtikuuta 2010 kello 21.31 (EEST)[vastaa]

Tarkkaa ajankohtaa en tiedä, mutta kierteleviä suutareita, seppiä ja räätäleitä tuskin ihan viime vuosikymmenillä ollaan nähty [12], [13]. --Nro92 3. huhtikuuta 2010 kello 21.53 (EEST)[vastaa]
Eikös tätä sanontaa käytetty Koivistostakin jotenkin joskus? --albval (keskustelu) 3. huhtikuuta 2010 kello 21.56 (EEST)[vastaa]
Ah, olin oikeassa. Pilapiirtäjä Kai Heinonen julkaisi 80-luvulla pilapiirroskokoelman Kuin Manulle illallinen --albval (keskustelu) 3. huhtikuuta 2010 kello 22.11 (EEST)[vastaa]

Minä kun olin aina luullut, että ilmaisu liittyy nimenomaan Mauno Koivistoon. 80.186.162.203 3. huhtikuuta 2010 kello 21.58 (EEST)[vastaa]

Tuolta löytyy yksi selitys [14]. Ei liity Koivistoon. Manulla tarkoitetaan ammattimiestä, joka kiersi taloissa, ja joka sai aina ylöspidon. Väinö Linnakin taisi käyttää Tuntemattomassa, en ole varma. Ainakin sieltä ovat peräisin ellun kanat ja hermannin nuorisokerhot.--Khaosaming 3. huhtikuuta 2010 kello 22.03 (EEST)[vastaa]
Tai Hermannin nuorisoseura. --Lax 4. huhtikuuta 2010 kello 14.24 (EEST)[vastaa]
Hermannin nuorisoseura on oikeasti ollut olemassa Helsingin Hermannissa, ja sanonta viittaa tiettyyn seuran puuhamieheen, joka aina tavatessaan nuorisoa muistutti toivottaa: "Tervetuloa Hermannin nuorisoseuraan." Juttu on selitetty Paunosen Stadin slangin sanakirjassa.--Tanár 4. huhtikuuta 2010 kello 19.46 (EEST)[vastaa]

Olen käsittänyt, että Hermannin nuorisoseura on Helsingin Hermannissa sijaitsevan legendaarisen "Sörkän" vankilan leikillinen nimitys. Olenko väärässä? 84.231.85.64 4. huhtikuuta 2010 kello 21.10 (EEST)[vastaa]

Mihin jenkit katosivat formuloista?[muokkaa wikitekstiä]

Tuossa kun katselee vielä 1960-kauden kilpailulistoja, niin mukana on lähemmäs toistakymmentä jenkkiä. Mihin ja milloinkos nuo jenkkikuskit häipyivät?-Henswick- Sermo? 4. huhtikuuta 2010 kello 10.56 (EEST)[vastaa]

Näin lonkalta heityttynä olettaisin , että sotiin ja omiin sarjoihin (NASCAR yms.). – EtäKärppä13 4. huhtikuuta 2010 kello 14.32 (EEST)[vastaa]
Kannattaa muistaa, että Indianapolis 500 oli MM-sarjan osakilpailu vuosina 1950–1960. Eivät jenkit silloinkaan tainneet hirveästi Eurooppaa kierrellä mutta kun ajoivat Indyn niin pääsivät MM-tilastoon. Yhdysvalloissa oli MM-osakilpailuja vielä 1980-luvulla, mutta kun ne sitten syystä tai toisesta häipyivät ohjelmasta, eivät jenkkikuskitkaan tainneet enää olla kovin kiinnostuneita MM-sarjasta, kun heillä on kuitenkin omat perinteiset sarjansa, joita he arvostavat enemmän. Michael Andretti jätti MM-sarjan vuonna 1993, ja hänen jälkeensä olikin sitten totaalinen tauko, kunnes Scott Speed ilmestyi hetkeksi MM-radalle vuonna 2006. --Lax 4. huhtikuuta 2010 kello 14.36 (EEST)[vastaa]

Niin että oon sekasin näiden spyro pelien kanssa mul on enter the dragon fly ja sen sanottiin olevan 4 ja sitten heros talessin sanottiin olevan 9 onko se totta vai ei? Se peli on ps2lla ja mun kone on ps2. Petrus 450

Numerointi on vähän hämäävä kun kaikkia Spyro-pelejä ei ole kaikille konsoleille. Spyro: A Hero's Tail sanoo tosiaan "yhdeksäsä osa", kun taas englanninkielinen sanoo "viides ja viimeinen". Jos laskee kaikki Spyro Orange-jutut ja muut johdannaiset, pääsee kahdeksaan ennen tuon Hero's Tailin ilmestymistä. --Tappinen 4. huhtikuuta 2010 kello 20.58 (EEST)[vastaa]

Nimet toisten nimien takana?[muokkaa wikitekstiä]

Olen vuosien varrella miettinyt, ovatko jotkut nimet jonkinlaisia mukaelmia tai väännöksiä toisista nimistä:

- Onko taiteilijanimi Kauko Röyhkän "esikuvana" laulaja Kauko Käyhkön nimi?

- Onko yhtyeen Leevi and The Leavings nimen taustalla yhtyeen Lenny and The Lee Kings nimi?

- Manillaköyden päähenkilöllä Joose Keppilällä on jotenkin epäsuomalaisen ja teennäisen oloinen nimi. Ihan kuin taustalta kuultaisi nimi Joseph Goebbels.

Mitä mieltä olette pohdinnoistani ja onko teillä vastaavan tyyppisiä havaintoja? 84.231.85.64 4. huhtikuuta 2010 kello 21.07 (EEST)[vastaa]

Luettelo suomenkielisten Disneyn sarjakuvien nimiväännöksistä on tietenkin klassikko. --Tappinen 4. huhtikuuta 2010 kello 21.09 (EEST)[vastaa]
Kauko Röyhkä on joskus maininnut yhteyden Kauko Käyhköön, muista en ole kuullut.--Tanár 4. huhtikuuta 2010 kello 22.43 (EEST)[vastaa]

Onko wikipedia luotettavampi kuin Google?[muokkaa wikitekstiä]

hei kysyisin onko wikipedia luotettavampi kuin google.

onko wikipedia luotettavampi kuin google. Pelimanni 4. huhtikuuta 2010 kello 22.34 (EEST)[vastaa]

Totta helvetissä on. Google on kone mutta täällä on oikeita ihmisiä. Tai niin ainakin luulen.--Tanár 4. huhtikuuta 2010 kello 22.43 (EEST)[vastaa]
Kumpikin vaatii lähdekritiikkiä.--Urjanhai 4. huhtikuuta 2010 kello 22.47 (EEST)[vastaa]
Keskimäärin ottaen kyllä. --ML 4. huhtikuuta 2010 kello 23.03 (EEST)[vastaa]
Outo kysymys verrata eri medioiden tekniikkaa ja puhua samalla, mikä olisi luotettavampi. Ei yleisesti voi verrata esim. eri tavoin löydetyn nettitiedon ja painetun tiedon luotettavuutta.
Luotettavuudessa tilanne riippuu paljon asiasta ja luotettavuus riippuu erityisesti lähteestä. Jos tiedon tuottajana on esim. jokin tunnettu tutkimuslaitos, netistä googlen avulla löytynyt tieto voi olla hyvinkin luotettavaa. --Aulis Eskola 4. huhtikuuta 2010 kello 23.12 (EEST)[vastaa]
Niin tosiaan, jos kyseessä on aihe, josta sattuu olemaan netissä luotettavaa tietoa, niin (riippuen etsijän taidoista ja tuurista) se ehkä löytyy googlella todennäköisemmin. Wikipediaan sama luotettava tieto taas on joko saatettu linkittää tai sitten ei, riippuen onko aihetta käsitelty Wikipediassa, ja jos on, niin millä perusteellisuudella. Mutta koska Wikipedian ja googlen "luotettavuus" rakentuvat eri tavoin - tai oikeastaan kummallakaan loppujen lopuksi ei ole "luotettavuutta", niin lopultakin kysymys ei ole mielekäs, vaan "vastuu on kuulijalla", tässä siis lukijalla. Mutta niin kauan kuin Wikipedia on kesken, googlaajan todennäköisyys löytää etsimänsä lienee suurempi - kun taas hyvin vaikeista aiheista, joista sattuu olemaan wikipediassa edes jotenkin kelvollista sisältöä (mutta mistä lukija sen kulloinkin voi tietää?) Wikipedia voi antaa jotain yleishahmotusta - mutta onko se sitten parempi verrattuna googleen? Googleen kun tarttuu kaikki, mutta Wikipediaan vain se, mitä joku on sinne sattunut lisäämään.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2010 kello 12.14 (EEST)[vastaa]
Googlella ei ole oikeastaan sisältöä ollenkaan, Wikipedialla on. Google vain auttaa löytämään netin epämääräiset ja vähemmän epämääräiset sivustot.—Aku506 5. huhtikuuta 2010 kello 12.01 (EEST)[vastaa]
Voineeko ajatella niin, että esimerkiksi artikkelissa Jääkiekko on tiivistettynä Googlen hakutulokset, poistettu turha toisto? – EtäKärppä13 5. huhtikuuta 2010 kello 12.03 (EEST)[vastaa]
Toisaalta aiheesta Chhatrapur tai Tasmania google (+ translate.google) löytää monin verroin enemmän tietoa. Ja molemmissa joutuu pohtimaan: onko tämä tieto muuttunut kirjoittamisen jälkeen ? Voiko tähän luottaa ? --Tappinen 5. huhtikuuta 2010 kello 12.10 (EEST)[vastaa]
Parhaimmillaan voisi ajatella niin kuin EtäKärppä sanoi, että Wikipediassa olisi toimitettu (ja tarkastettu!) tiivistelmä siitä, mitä aiheesta on sanottu verkossa ja muuallakin. Eli Google löytäisi sekalaista tietoa mutta Wikipedia toimitetun kokonaisuuden. Valitettavasti Wikipedia ei ole täydellinen, mikä johtuu siitä, ettei maailma ole muutenkaan valmis. "Toimitetuksi kokonaisuudeksi" yltää ehkä prosentti wikipedian artikkeleista.--Tanár 5. huhtikuuta 2010 kello 12.45 (EEST)[vastaa]
Suositellut sivut ovat varmaankin aika lähellä tuota ”titteliä”? – EtäKärppä13 5. huhtikuuta 2010 kello 12.50 (EEST)[vastaa]
Oikeastaan hyödyllinen Wikipedia-artikkeli on sellainen, joka kokoaa keskeiset verkossa olevat linkit ja esittää niistä yhteenvedon (vaikka lyhyestikin). Paitsi että monista aiheesta keskeiset lähteet tai merkittävä osa niistä eivät välttämättä (vielä, jos koskaan) ole netissä. Mutta silloinkin Wikipedia voi olla keino linkittää netissä vielä olemattomia lähteitä nettiin.--Urjanhai 5. huhtikuuta 2010 kello 13.33 (EEST)[vastaa]
Google on toiminnaltaan luotettavampi, Wikipedia on useammin nurin. Vai mitä kysyitkään? --Harriv 5. huhtikuuta 2010 kello 13.45 (EEST)[vastaa]