Megahertsimyytti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Megahertsimyytti tai gigahertsimyytti tarkoittaa virheellistä tapaa verrata suorittimien nopeutta niiden kellotaajuuksien avulla. Yksi suoritin voi kyetä suorittamaan yhden asian kellojaksossa, kun se toimii korkealla kellotaajuudella. Toinen suoritin saattaa toimia alhaisemmalla kellotaajuudella mutta on kuitenkin yhtä nopea tai nopeampi, sillä se voi kyetä tekemään yhden kellojakson aikana enemmän toimenpiteitä. Esimerkiksi Intel 80486 on asetettu toimimaan samalla kellotaajuudella kuin hitaimmat myynnissä olleet Pentium-suorittimet, mutta sen suorituskyky on näitä paljon alhaisempi.

Megahertsien lisäksi käskyjen suoritusnopeuteen vaikuttavat muun muassa sisäinen välimuisti, suorittimen sisäisten väylien nopeus ja leveys sekä suoritinydinten määrä ja bittisyys (32- tai 64-bittinen suoritin, kerralla suoritettavan tehtävän koko). Vanhoissa PC-suorittimissa muun muassa matematiikkasuorittimen tulo pääsuorittimen sisään muutti käytännön suoritusnopeutta huomattavasti. Myös suorittimen käskykannan sukupolvi vaikuttaa todelliseen suorituskykyyn.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tietotekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.