Via Crucis
.jpg)
.jpg)
.jpg)
Via Crucis on Helsingissä vuodesta 1987 lähtien esitetty pääsiäisnäytelmä. Vuoteen 1994 asti kulkuetta järjesti Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ja Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto. Vuodesta 1996 alkaen kulkuetta on järjestänyt Helsingin seurakuntayhtymä.[1][2]
Tapahtuma alkaa tyypillisesti Kaisaniemen puistosta ja päättyy tuomiokirkon portaille.[3][4]
Via Crucis -kärsimysnäytelmää esitetään Helsingin keskustassa vuosittain pitkänäperjantaina (kenraaliharjoitus kiirastorstaina).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen Via Crucis järjestettiin vuonna 1987 kuvataiteilijoiden Lea ja Pekka Kantosen aloitteesta. Kantoset kokosivat kymmenhenkisen ydinryhmän, joka järjesti ensimmäisen Via Crucis -kulkueen. Ensimmäinen Via Crucis otti vaikutteita Latinalaisen Amerikan köyhien yhteiskunnallisista Ristin tie -tulkinnoista. Kulkue otti voimakkaasti kantaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa kohtaan ja Yhdysvaltojen ulkoministeri George Shultz oli presidentti Mauno Koiviston vieraana presidentinlinnassa samaan aikaan, kun kulkue järjestettiin.[1]
Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto järjesti pääsiäiskulkuetta vuoteen 1994 asti Via Cruciksen nimellä.[1]
Ensimmäinen Helsingin seurakuntayhtymän järjestämä Via Crucis esitettiin vuonna 1996 Jouko H. Nissisen käsikirjoittamana sekä professori Paavo Liskin ohjaamana. Vuoden 2007 Via Crucis koostui evankeliumiteksteistä, Mika Waltarin runoista ja Matteus-passion koraaleista. Ohjaus oli Hannu Heikinheimon, käsikirjoitus Anja Kolehmaisen.
Vuonna 2015 tapahtuman ohjasi oopperaohjaaja Ville Saukkonen ja uuden tekstin kirjoitti Veli-Pekka Hänninen. Musiikin sävelsi Heikki Sarmanto. Jeesusta esitti näyttelijä Matti Leino. Muissa rooleissa olivat muun muassa Kristiina Halkola Jeesuksen äitinä Mariana, Sami Saikkonen ylipappi Kaifaksena, Jorma Uotinen Herodeksena, Oskari Katajisto Juudaksena, Satu Silvo rouva Pilatuksena ja Juha-Pekka Mikkola Pietarina. Puvustus toteutettiin yhdessä Fida Internationalin kanssa.
Vuoden 2020 Via Cruciksessa Miiko Toiviaisen oli määrä esittää Jeesuksen osaa, Minna Harjuniemen ohjata teos ja Tony Sikströmin säveltää musiikki. Koronavirusepidemian vuoksi tapahtuma jouduttiin kuitenkin peruuttamaan.[5]
Vuonna 2021 kulkueen sijasta julkaistiin Markku Arokannon ohjaama ja Antti Vuoren kuvaama musiikkivideo Via Crucis – Resurrexit, joka päivitettiin vuonna 2022 ruotsinkielisellä säkeistöllä sekä suomen- ja ruotsinkielisellä kuvailutulkkauksella. Musiikkivideolla esiintyivät mm. Panu Haavisto Jeesuksena, Eeva-Maija Haukinen, Outi Haaranen-Halme, Esa Ruuttunen, Tiina Huczkowski, Niina Hosiasluoma, Taisto Reimaluoto, Eero Enqvist, Marjaana Kuusniemi-Korhonen ja Pertti Kiviranta. Siinä lauloi Gospel Helsinki -kuoro johtajanaan Nina Pakkanen ja soitti Ylioppilaskunnan Soittajat johtajanaan Mikk Murdvee.
Kolmen vuoden tauon jälkeen Via Crucis toteutui jälleen vuonna 2023. Vuosina 2023–2025 Anna-Mari Kaskisen tekstin ohjasi Markku Arokanto, musiikin sävelsi Pekka Simojoki ja sovitti Antti Vuori. Jeesuksen roolissa oli Panu Haavisto. Muissa rooleissa nähtiin muun muassa Outi Haaranen-Halme (Neitsyt Maria), Eeva-Maija Haukinen (Pyhä Anna), Marjaana Kuusniemi-Korhonen (Magdalan Maria), Juha-Pekka Mikkola (Juudas vuosina 2024–2025), Svante Korkiakoski (ylipappi), Tatu Siivonen (ylipappi), Esa Ruuttunen (Pilatus) ja Tiina Huczkowski (paholainen). Puvustuksen suunnitteli Riitta Röpelinen.
Vuonna 2026 vietetään Via Cruciksen 30-vuotisjuhlavuotta. Esityksen ohjaa Markku Arokanto, ja käsikirjoitus pohjautuu Jouko H. Nissisen vuosien 1996–1997 alkuperäisiin käsikirjoituksiin. Jeesuksen roolissa nähdään Anssi Niemi. Muissa rooleissa ovat mm. Vilja-Maria Riutamaa (syytetty nainen Rebekka), Youssef Asad Alkhatib (Juudas), Hanna Liinoja (pyhä Anna), Riku Korhonen (fariseus) ja Tiina Huczkowski (portinvartija). Ylipappi Kaifaksena on vuosina 1996–1997 Jeesusta esittänyt Kari-Kyösti Silvennoinen. Musiikkina kuullaan virsiä, Petri Laaksosen ja Anna-Mari Kaskisen lauluja sekä Antti Vuoren uusi Hoosianna-sävellys. Musiikkia on esittämässä Kallion kantaattikuoro johtajanaan Tommi Niskala.
Passiodraaman taustaorganisaationa toimii Via Crucis Ristin Tien Tuki ry, jossa ovat edustettuina Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Helsingin ortodoksinen seurakunta, katolinen Pyhän Henrikin seurakunta ja vapaat kristilliset kirkkokunnat.[6]
| Vuosi | Jeesus | ohjaaja | käsikirjoittaja | säveltäjä | katsojia |
|---|---|---|---|---|---|
| 1996 | Kari-Kyösti Silvennoinen | Paavo Liski | Jouko H. Nissinen | 15 000 | |
| 1997 | Kari-Kyösti Silvennoinen | Paavo Liski | Jouko H. Nissinen | 26 000 lisäksi 720 000 televisiokatsojaa | |
| 1998 | Martti Suosalo | Juha Hemanus | Lauri Otonkoski | ||
| 1999 | Tommi Korpela | Juha Hemanus | Lauri Otonkoski | ||
| 2000 | Hannu Kivioja | Juha Hemanus | Lauri Otonkoski | ||
| 2001 | Kai Lehtinen | Juha Hemanus | Lauri Otonkoski | 10 000 | |
| 2002 | Jussi Lehtonen | Arto af Hällström Matti Ranin (apulaisohjaaja) | Jarkko Laine | ||
| 2003 | Juha Kukkonen | Pertti Sveholm | Jarkko Laine | ||
| 2004 | Jarkko Pajunen | Pertti Sveholm | Jarkko Laine | ||
| 2005 | Ei Jeesusta | Laura Jäntti | Ilpo Tiihonen | ||
| 2006 | Lari Ylönen | Hannu Heikinheimo | Anja Kolehmainen | n. 22 000 | |
| 2007 | Seppo Pirskanen | Hannu Heikinheimo | Anja Kolehmainen | 10 000 | |
| 2008 | Juha Meriläinen | Hannu Heikinheimo | Anja Kolehmainen | 6 000 | |
| 2009 | Seppo Merviä | Miira Sippola | Lauri Otonkoski | ||
| 2010 | Yuko Takeda | Miira Sippola | Lauri Otonkoski | ||
| 2011 | Tomi Alatalo | Mikko Lammi | Lauri Otonkoski | Mikko Helenius | 15 000 |
| 2012 | Mikko Lamminen | Mikko Lammi | Lauri Otonkoski | Mikko Helenius | 14 000 |
| 2013 | Martin Bahne | Mikko Lammi | Lauri Otonkoski | Mikko Helenius | 17 000 |
| 2014 | Ilkka Villi | Mikko Lammi | Lauri Otonkoski | Mikko Helenius | 20 000 |
| 2015 | Matti Leino | Ville Saukkonen Charlotta Sevón (ohjaajan assistentti) | Veli-Pekka Hänninen | Heikki Sarmanto | |
| 2016 | Kai Vaine | Ville Saukkonen Helena Kasper (ohjaajan assistentti) | Veli-Pekka Hänninen | Heikki Sarmanto | 15 000[7] |
| 2017 | Maria Ylipää | Ville Saukkonen Helena Kasper (ohjaajan assistentti) | Veli-Pekka Hänninen | Heikki Sarmanto | 3 000[7] |
| 2018 | Waltteri Torikka | Ville Saukkonen Helena Kasper (ohjaajan assistentti) |
Veli-Pekka Hänninen | Heikki Sarmanto | |
| 2019 | Eric Barco | Ville Saukkonen Meri-Kukka Muurinen (ohjaajan assistentti) |
Veli-Pekka Hänninen | Heikki Sarmanto | |
| 2023 | Panu Haavisto | Markku Arokanto | Anna-Mari Kaskinen | Pekka Simojoki | 17 000 |
| 2024 | Panu Haavisto | Markku Arokanto | Anna-Mari Kaskinen | Pekka Simojoki | |
| 2025 | Panu Haavisto | Markku Arokanto | Anna-Mari Kaskinen | Pekka Simojoki | |
| 2026 | Anssi Niemi | Markku Arokanto | Jouko H. Nissinen | ||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Marja Salomaa: Jo 30 vuotta sitten ristille nousi nainen – vuoden 1987 Via Crucis -vaellukseen liittyi kovasanaista kritiikkiä Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa kohtaan Helsingin Sanomat. 14.4.2017. Viitattu 22.12.2023.
- ↑ Getsemanesta Golgatalle www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 22.12.2023.
- ↑ Via Crucis keräsi väen Helsingin keskustaan, 23.4.2011 Yle
- ↑ Eira Serkkola: Getsemanesta Golgatalle. Kirkko ja kaupunki, 2015, nro 13, s. 12–13.
- ↑ Via Crucis -pääsiäisvaellus on peruttu Helsingin tuomiokirkkoseurakunta. Viitattu 14.3.2020.
- ↑ Mikä on totuus? (PDF) (Lehdistötiedote) 9.4.2014. Helsingin Tuomiokirkkoseurakunta. Arkistoitu 12.7.2014.
- 1 2 Virkkunen, Jussi: Tuhannet seurasivat Via Crucis -tapahtumaa Helsingissä yle.fi. 15.4.2017. Viitattu 15.4.2017.