Reserviupseerikoulu

Reserviupseerikoulu
Reserviupseerikoulun lippu
Toiminnassa	1920–1940 Reserviupseerikoulu 1940–1952 Upseerikoulu 1952– Reserviupseerikoulu
Valtio	Suomi
Puolustushaarat	Suomen maavoimat
Rooli	Sotilasopetuslaitos
Osa joukkoa	Maasotakoulu
Koko	1 500 upseerioppilasta vuodessa + 300 varusmiestä
Tukikohta	Haminan varuskunta
Motto	RUK kouluttaa, RUK kasvattaa. (epävirallinen)
Marssi	Heroes Pugnate (Sankarit taistelkaa)
Komentajat
Nykyinen komentaja	eversti Mikael Salo
Infobox OK

RUK:n päärakennus Haminassa.

Reserviupseerikoulu (RUK) on Haminassa toimiva Maasotakoulun joukkoyksikkö, joka kouluttaa suurimman osan Suomen maavoimien ja rajavartiolaitoksen sekä osan meri- ja ilmavoimien reserviupseereista. Koulu on perustettu 1. huhtikuuta 1920. Koulun perinne perustuu suojeluskuntien järjestämään upseerikurssiin, Vimpelin kouluun, ja sen opetusohjelman ydin perustui Viipurissa järjestettyihin Markovillan upseerikokelaskursseihin. Markovillan kursseja kutsuttiin Wiipurin Upseerikouluksi, joka toimi 1918–1920. Koulu peri RUK:n päärakennuksen ja muita rakennuksia Keisarilliselta Suomen kadettikoululta.

Reserviupseerikoulun tehtävät

Reserviupseerikoulun tärkein tehtävä on reservinupseeriston valtakunnallinen kouluttaminen. Tähän tehtävään sisältyvät reserviupseerikurssien järjestäminen, upseerikokelaiden jatkokoulutus, aliupseerista upseeriksi reservissä -täydennyskurssit, joukkueenjohtajakurssit Maanpuolustuskorkeakoulun aloittaville reservin aliupseereille sekä sotilasjohtamisen kurssi puolustusvoimien palkatulle henkilöstölle. Lisäksi Reserviupseerikoululla on muita valtakunnallisia koulutustehtäviä.

Reserviupseerikoulun operatiivisiin tehtäviin kuuluvat puolustusvalmiuden ylläpito ja Haminan varuskunnallisiin toimintoihin liittyvät turvallisuustehtävät. Reserviupseerikoulu tuottaa Haminan varuskunnassa reserviupseerikurssien lisäksi omaa joukkotuotantoa.

Reserviupseerikoulu ylläpitää lisäksi maanpuolustustahtoa mm. osallistumalla Hamina Tattoon järjestelyihin ja järjestämällä RUK-seminaareja.

Organisaatio

Vuoden 2014 loppuun asti Reserviupseerikoulu oli Itä-Suomen sotilasläänin alainen joukko-osasto. Tammikuussa 2015 se liitettiin osana puolustusvoimauudistusta Lappeenrannassa sijaitsevaan maavoimien puolustushaarakouluun Maasotakouluun. Reserviupseerikoulun toiminta Haminassa jatkui joukkoyksikkönä. Joukko-osastojen esikunnat ja huoltokeskukset yhdistettiin, ja Maasotakoulun esikunta ja huoltokeskus toimivat jatkossa osin molemmilla paikkakunnilla.

Joukkoyksikköä johtaa Reserviupseerikoulun johtaja, syyskuusta 2022 alkaen eversti Mikael Salo. Hänen alaisuudessaan toimivat toimisto ja reserviupseerikurssin johtaja sekä seitsemän varusmiehiä kouluttavaa perusyksikköä.

Viidessä perusyksikössä koulutetaan reserviupseerioppilaita kahdesti vuodessa järjestettävällä reserviupseerikurssilla, joiden vahvuus on 500–700 upseerioppilasta: Puolustusvoimien koulutusuudistus Koulutus2020-ohjelman myötä reserviupseerikurssin kesto muuttui aikaisemmasta 14 viikosta nykymuotoonsa 16 viikkoon. Keväällä 2020 päättynyt reserviupseerikurssi 255 - Loisto toimi koulutusuudistuksen pilottikurssina.

• Kärkikomppania (jääkäri- ja panssarintorjuntalinja, tulenjohtolinja)
• Tiedustelukomppania (tiedustelulinja, tiedustelutulenjohtolinja)
• Tulipatteri (kenttätykistölinja, kranaatinheitinlinja, ilmatorjuntalinja)
• Pioneerikomppania (pioneerilinja, huoltolinja)
• Esikunta- ja viestikomppania (komentopaikkalinja, viestiasemalinja, sotilaspoliisilinja)

Kaksi muuta perusyksikköä vastaavat joukkotuotannosta (muun muassa sotilaspoliisien, kuljettajien, lääkintämiesten ja huollon koulutus) ja ottavat vastaan myös alokkaita:

• Jääkärikomppania
• Kuljetuskomppania

Reserviupseerikoulutus

Reserviupseereiden tarve laajassa reserviarmeijassa

Suoritetun Reserviupseeritutkinnon merkki, ns. RUK-risti, jota kannetaan lomapuvun vasemman rintataskun keskellä. Epävirallisena kurssin tunnusmerkkinä voidaan maastopuvussa kantaa myös kurssipuukkoa.

Suomen puolustusratkaisu edellyttää suurehkoa kenttäarmeijaa (230 000 sotilasta), jonka päällystön runkona toimivat palkattuun henkilökuntaan jo rauhan aikana kuuluvat upseerit ja opistoupseerit. Näitä on yhteensä noin 9 000, mikä ei riitä täyttämään sodan ajan koko päällystötarvetta. Puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvat korkeakoulu- ja opistoupseerit sijoitetaan pääasiassa pataljoonatasolle sekä prikaati- ja armeijakuntatason johto- ja asiantuntijatehtäviin. Näin ollen päällystö koostuu komppania- ja patteritasolle reserviläisistä.

Tätä varten osasta varusmiehiä koulutetaan RUK:ssa reserviupseereja. Reserviupseerikouluun otetaan kustakin saapumiserästä 700–750 upseerioppilasta, jotka saavat koulutuksen oman koulutushaaransa joukkueen, jaoksen tai tulevia tehtäviään vastaavan ryhmän johtajiksi. Lisäksi osa upseerioppilaista koulutetaan yksikön varapäällikön tehtäviin, joko komppaniaupseereiksi tai patteriupseereiksi.

Erikoisryhmänjohtajasta joukkueenjohtajaan ja yksikön varapäällikköön

Ryhmänjohtajiksi reserviupseereja sijoitetaan pääasiassa tiedustelussa sekä eräissä muissa erikoisjoukoissa, joiden miehistötehtävissä on aliupseereja. Tiedusteluryhmien ryhmänjohtajien opetus tapahtuu jalkaväen opetuksen yhteydessä. Muita upseeriryhmänjohtajia on mm. Kranaatinheitinkomppaniassa mittausupseeri viestijoukoissa, esimerkiksi viestikomppanian, suunnitteluryhmässä ja valvontaryhmässä.

Muu reserviupseerikoulutus

Muita puolustusvoimien sotilasopetuslaitoksia, joissa järjestetään reserviupseerikursseja, ovat muun muassa Panssarikoulu (panssariala), Ilmasotakoulu (lentotekninen linja, suojauslinja sekä ilmavoimien viestilinja), Merisotakoulu (laivasto, merivalvonta-tulenjohto, rannikkotutka, sekä meritiedustelu), Logistiikkakoulu (lääkintäupseerikurssi), Urheilukoulu (urheilijoiden reserviupseerikurssi) ja Laskuvarjojääkärikoulu (laskuvarjojääkärijoukot).

Kurssiarvostelu

Reservin upseerin tutkinnossa on neljä arvosteltavaa oppiainetta: johtamistaito (painokerroin 9), aselajioppi (painokerroin 9), taktiikka (painokerroin 4) ja liikunta (painokerroin 4).

Yleisarvosana määräytyy eri aineiden painotettujen arvosanojen perusteella. Erityisesti kurssin alkuvaiheessa teoriakoulutusta saattaa olla paljonkin, mutta sen määrä riippuu olennaisesti linjasta, sillä aselajioppi voi olla joko teoria- (esimerkiksi viesti) tai käytäntöpainotteista (esimerkiksi jalkaväki).

Teoreettisen opiskelun vaativuustaso on karkeasti ottaen sama kuin lukiossa. Suoritukset teoreettisissa opinnoissa mitataan kirjallisin kokein (”koulutöin”), jotka on läpäistävä. Heikko opintomenestys johtaa oppilaan siirtämiseen valvontaan. Riittämätön opintomenestys aiheuttaa opintojen keskeyttämisen ja palauttamisen perusyksikköön niin sanotusti maitojunalla. Perusyksikössä entinen upseerioppilas palvelee 12 kuukauden palvelusaikansa loppuun yleensä korpraalina tai alikersanttina. Myös liialliset poissaolot johtavat opintojen keskeyttämiseen. Sairastuneille on aiemmin saatettu tarjota mahdollisuutta suorittaa opintonsa loppuun ns. jälki-RUK:ssa yhdessä seuraavan saapumiserän kanssa. Jälki-RUK:sta on sittemmin luovuttu. Upseerioppilaan opinnot voidaan keskeyttää myös sopimattomuuden, esimerkiksi lunttaamisen, takia.

Kurssin alkuvaiheessa painottuvat teoreettiset opinnot ja muodolliset maastoharjoitukset. Keskivaiheilla toteutetaan joukko laajahkoja soveltavia maastoharjoituksia, joissa paneudutaan aselajien yhteistoimintaan. Loppukurssi keskittyy johtajakoulutukseen sekä ampumaharjoitukseen, joka toteutetaan yleensä Pahkajärven ampuma-alueella.

RUK-henki

Reserviupseerikoululle on tyypillistä upseerioppilaiden voimakas indoktrinaatio. Upseerioppilaille korostetaan heidän asemaansa varusmiesten parhaimmistona, sodan ajan johtajina ja tulevina yhteiskunnan tukipylväinä. Reserviupseerikoulun kuri on tavanomaiseen suomalaiseen perusyksikköön verrattuna tiukka.

Reserviupseerikoulun lippu vuodelta 1928. Lipussa ovat maininnat VK 1917 ja RUK 1920.

Kuri pyritään kuitenkin luomaan sisäiseksi vaatimalla upseerioppilailta oma-aloitteista kurinalaisuutta. Tavoitteena on saada upseerioppilaasta luotettava, itsenäinen ja puolustusvoimien arvomaailman omaksunut alainen esimiehelleen. On kuitenkin huomattava, että Reserviupseerikoulun indoktrinaatio on luonteeltaan yleisisänmaallista eikä sisällä puoluepoliittisia piirteitä tai painotuksia.

Yhteishengen kohottamiseen tähtäävät monet Reserviupseerikoulun perinteistä, kuten Kirkkojärven marssi ja RUK:n kurssijuhla. Yhteishenkeä luo myös kurssikirja, jonka upseerioppilaat toimittavat itse omasta kurssistaan.

Upseerioppilaat

Useimmat upseerioppilaat valitaan aliupseerikurssin ensimmäisen seitsemän viikon aikana osoittamansa soveltuvuuden ja kyvykkyyden sekä halukkuutensa perusteella. Aiemmin vapaaehtoiset, menestyneet aliupseerit ovat voineet pyrkiä niin sanottuun jälki-RUK:hon. Reserviupseerikoulu ei edellytä oppilailtaan mitään tiettyä siviilikoulutusta.

Reserviupseerikurssi kestää 16 viikkoa, minkä jälkeen vastaylennetyt upseerikokelaat lähetetään takaisin omiin joukko-osastoihinsa. Joukko-osastossa upseerikokelas kouluttaa tyypillisesti oman sodan ajan joukkueensa (vast.) yksikön kantahenkilökunnan alaisuudessa. Koko sodan ajan joukko kotiutuu yleensä samaan aikaan, jolloin lähes kaikki upseerikokelaat ylennetään vänrikeiksi tai merivoimissa aliluutnanteiksi. Osa heistä jatkaa puolustusvoimien palveluksessa joko sopimussotilaina tai Maanpuolustuskorkeakoulun kadetteina.

Siviilissä reserviupseerit sijoittuvat erilaisiin tehtäviin kaikille elämän aloille. On kuitenkin havaittavissa, että keski- ja ylemmässä johdossa on enemmän reserviupseereja kuin heidän tilastollinen osuutensa väestöstä antaisi aihetta osoittaa. Tämä saattaa osaltaan johtua ylioppilaiden suuresta määrästä reserviupseerikouluun valittaessa. Erityisesti aiemmin reserviupseerikoulutus onkin ollut merkittävä etu pyrittäessä liike-elämän palvelukseen. Vaikutusvaltaiset reserviupseerit saattavat edistää maanpuolustusmyönteistä asennoitumista, ja heidän siviilikokemustaan voidaan hyödyntää sopivissa sodan ajan sijoituksissa.

Reserviupseerikoulun oppilaskunta

Pääartikkeli: Reserviupseerikoulun oppilaskunta

Reserviupseerikurssi muodostaa oman oppilaskuntansa, Oppilaskunnan korkeimpana elimenä toimii edustajisto, johon valitaan kustakin joukkueesta ja jaoksesta yksi edustaja varamiehineen avoimella vaalilla. Edustajisto valitsee puolestaan hallituksen, jonka jäsenille määrätään tietyt vastuualueet. Hallitukseen valitaan puheenjohtaja, pääsihteeri sekä 12 jäsentä, jotka toimivat oman jaostonsa puheenjohtajana. Oppilaskuntaan kuuluvat ATK-, ilmoitushankinta-, kurssijuhla-, kurssikirja-, historia-, urheilu-, sosiaali-, hengellisen-, kuljetus-, kulttuuri-, talous- ja tiedotusjaostot. Jaostoissa toimii lisäksi jaostovirkailijoita. Oppilaskunnan toimintaa valvoo kantahenkilökuntaan kuuluva kuraattori.

Oppilaskuntaa ja sen hallitusta kutsutaan RUK:ssa leikkisästi kymmenenneksi komppaniaksi. Nimitys viittaa hallituksen suureen rooliin koulun erinäisissä toiminnoissa.

Oppilaskunta toteuttaa RUK:ssa varusmiestoimikunnan tehtäviä: se järjestää lomakuljetukset, edustaa koko kurssia ja huolehtii upseerioppilaiden henkisestä ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilaskunnalla on kuitenkin muihin varusmiestoimikuntiin verrattuna huomattavasti laajempi toimialue: näkyvimpinä tehtävinä on järjestää kurssijuhla ja julkaista kurssikirja. Näihin varat hankitaan myymällä kirjaan ilmoituksia. Käytännössä ilmoitusvarat kanavoidaan Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistykselle, joka luovuttaa ilmoitusmyyntiä vastaavan summan oppilaskunnan käyttöön. Varoilla toteutetaan myös erinäisiä hankkeita upseerioppilaiden hyväksi. Esimerkkinä tästä Haminan Sotilaskodin käytössä oleva sotilaskotiauto Varvara, joka on varustettu muun muassa nelivedolla, GPS:llä, saniteettitiloilla ja maastouttamisvälineillä. Yhden reserviupseerikurssin oppilaskunnan budjetti on yli 100 000 €.

Koulun johtajat

Jalkaväenkenraaliksi myöhemmin ylennyt Taavetti Laatikainen everstiluutnanttina.

Reserviupseerikoulun johtajat

• kapteeni Kosti Sundberg, 1920
• everstiluutnantti Taavetti Laatikainen, 1921–1926
• everstiluutnantti Auno Kaila, 1927–1928
• everstiluutnantti Viljo Kauppila, 1928–1933
• everstiluutnantti Kustaa Tapola, 1934–1937
• eversti Harald Roos, 1937–1940

Vuosina 1933–1934, kursseilla 25, 25a, 25b (ensimmäinen osa) ja 26, kursseja johti koulunjohtajan sijaisena majuri Albert Puroma.

Upseerikoulun johtajat

1939–1945 Reserviupseerikoulu toimi Upseerikouluna Niinisalon varuskunnassa. Keväällä 1945 kurssi 61 keskeytettiin liittoutuneiden valvontakomissiosta johtuneesta syystä.

• eversti Harald Roos, 1937–1940
• eversti Viljo Kauppila, 1940–1945

Reserviupseerikoulun johtajat

• eversti Tauno Viljanen, 1948–1952
• eversti Väinö Karanko, 1952–1954
• eversti Akseli Kurenmaa, 1954–1955
• eversti Reino Reunanen, 1955–1957
• eversti Olli Korhonen, 1957–1961
• eversti Matti Hannila, 1961–1965
• eversti Erkki Setälä, 1965–1968
• eversti Pentti Syrjä, 1968–1971
• eversti Pentti Lehtonen, 1971–1975
• eversti Veikko Linnakko, 1975–1981
• eversti Jorma Pullinen, 1981–1986
• eversti Pekka Mustonen, 1986–1990
• eversti (1990) Ilkka Hollo (s. 1944) 1.1.1991–31.12.1992
• eversti (1990) Kari Hietanen (s. 1941) 1.1.1993–31.5.1996
• eversti (1993) Pentti Airio (s. 1945) 1.6.1996–31.12.1999
• eversti (1996) Kari Kasurinen (s. 1946) 1.1.2000–31.10.2002
• eversti (1999) Asko Kohvakka (s. 1950) 1.11.2002–31.1.2006
• eversti (2002) Pertti Laatikainen (s. 1957) 1.2.2006–30.9.2008
• eversti (2003) Heikki Bergqvist (s. 1956) 1.10.2008–31.12.2010
• eversti (2004) Vesa Kangasmäki (s. 1958) 1.1.2011–31.12.2012
• eversti (2007) Timo Pöysti (s. 1962) 1.1.2013–31.12.2014
• eversti (2013) Markku Hutka (s. 1964) 1.1.2015–31.1.2017
• eversti (2014) Jouko Rauhala (s. 1964) 1.2.2017–31.12.2019
• eversti (6.12.2020) Vesa Helminen (s. 1969) 1.1.2020–30.8.2022
• eversti (2021) Mikael Salo 1.9.2022–

Moskovan välirauhan tultua voimaan reserviupseerikursseja ei järjestetty enää 1945 alkuvuoden jälkeen. Suoritettava kurssi jäi kesken ja oppilaat kotiutuivat upseerikokelaina.

Reserviupseerikurssit

Pääartikkeli: Reserviupseerikurssi

Talvi- ja jatkosodan aikaiset kurssit

Kurssi 43, joka alkoi 1. syyskuuta 1939, siirrettiin 1. joulukuuta 1939 Niinisaloon talvisodan alettua 30. marraskuuta 1939. Kurssit 44–61 pidettiin Niinisalossa lukuun ottamatta kurssia 60, joka järjestettiin poikkeuksellisesti Santahaminassa Niinisalon tilanpuutteen takia. Koska valvontakomissio ei pitänyt suomalaista reserviupseerikoulutusta tarpeellisena, Upseerikoulu lakkautettiin ja kurssi 61 keskeytyi. Kurssilla oli 225 upseerioppilasta. Reserviupseerikoulu jatkoi toimintaansa Haminassa vuonna 1948, kun kurssi 62 aloitti 31. toukokuuta.

Kertausharjoituskurssit

1950-luvulla järjestettiin kertausharjoituskursseja. Niitä olivat kurssit 78, 80, 85, 88 ja 106.

Virolaisten osanottamat kurssit

Pääartikkeli: Reserviupseerikoulun virolaiset upseerioppilaat

Osana Suomen puolustusvoimien yhteistyötä Viron puolustusvoimien kanssa Suomessa alettiin järjestää virolaisille kursseja Reserviupseerikoulussa, Maanpuolustuskorkeakoulussa (MPKK) ja Maanpuolustusopistossa (MPO). Tämän vuoksi suomalaisen reserviupseeritutkinnoin suoritti kurssilla 210 viisi virolaista upseerioppilasta, kurssilla 212 seitsemäntoista virolaista upseerioppilasta, kurssilla 214 neljätoista virolaista upseerioppilasta, kurssilla 216 yhdeksän virolaista upseerioppilasta, kurssilla 218 kymmenen virolaista upseerioppilasta, kurssilla 220 viisi virolaista upseerioppilasta, kurssilla 221 neljä virolaista upseerioppilasta, kurssilla 222 kolme virolaista upseerioppilasta ja kurssilla 223 neljä virolaista upseerioppilasta.

Kaikkiaan siis 54 Viron puolustusvoimissa palvellutta on suorittanut suomalaisen reserviupseeritutkinnon Reserviupseerikoulussa.

Täydennyskurssit

Reserviupseerikoulussa järjestetään täydennyskursseja niille reservin aliupseereille, jotka haluavat valmistua reserviupseereiksi. Nykyään osan koulutusosioista toteuttaa Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Ensimmäiset täydennyskurssit järjestettiin kurssin 221 aikana. Täydennyskursseja on järjestetty kaikkiaan kymmenen vuoteen 2014 mennessä.

Koulutus alkaa lokakuussa talven reserviupseerikurssin alkaessa ja päättyy heinäkuussa seuraavan varusmiesten reserviupseerikurssin päättyessä. Koulutuksen laajuus on 10 opintoviikkoa. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksen menetelmiä hyödyntäen.

Sotilasjohtamisen kurssit

Puolustusvoimat järjestää täydennyskurssia vastaavia kursseja henkilökunnalleen. Kurssin nimi on Sotilasjohtamisen kurssi (SoJo). Siinä missä täydennyskurssi tähtää reserviläisen sodanajansijoituskelpoisuuden nostamiseen joukkueenjohtajan pätevyyteen, SoJo-kurssi tähtää joukkueenjohtajan koulutuksen ohella Puolustusvoimien henkilökunnan pätevöittämistä vastuullisempiin esimiestehtäviin.

Katso myös

• Reserviupseerikoulun oppilaskunta
• RUK-museo
• Suomen Reserviupseeriliitto

Lähteet

• Reserviupseerikoulu Puolustusvoimat. Viitattu 20.8.2011. ^{[vanhentunut linkki]}

Kirjallisuutta

• Puuperä, Jaakko (toim.): Ympyröiltä upseeriksi. RUK 90 vuotta 1920–2010. Porvoo: Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2010. ISBN 978-951-25-2080-0.
• Sinerma, Martti & Paulaharju, Jyri: Ympyröiltä johtajuuteen. Reserviupseerikoulun 80-vuotisjuhlakirja 1920–2000. Reserviupseerikoulun Oppilaskunnan Kannatusyhdistys ry, 2000. ISBN 952-91-0802-8.
• Kuosa, Kalle: Niinisalon varuskunta. Niinisalo: Satakunnan Tykistörykmentin Perinneyhdistys ry, 1985. ISBN 951-99650-4-1.

Aiheesta muualla

• Reserviupseerikoulu^{[vanhentunut linkki]}
• Reserviupseerikoulun Oppilaskunta
• Ylen Elävä arkisto, Reijo Perälä, Reserviupseerikoulu marssii ja ampuu räkäpäitä*