Vimpelin sotakoulu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Reserviupseerikoulun lippu vuodelta 1928 Siinä lukee VK 1917 tarkoittaen Vimpelin koulua

Vimpelin koulu tai Vimpelin kurssi oli suojeluskuntien Vimpelissä 26. joulukuuta 1917 – 14. tammikuuta 1918 järjestämä kaksiviikkoinen pikakurssi, jossa koulutettiin ryhmän- ja joukkueenjohtajia suojeluskunnille.[1][2] Kurssin tarkoituksena oli aluksi hankkia ylioppilaille tehokasta sotilaskoulutusta joululoman ajaksi. Vimpelin koulua pidetään suomalaisen reserviupseerikoulutuksen alkuna.[3]

Varsinainen säännöllinen reserviupseerikoulutus Suomessa aloitettiin Reserviupseerikoulussa Haminan kadettikoulun rakennuksessa Haminassa 1920. Reserviupseerikoulun lipussa on kirjaimet "VK", jotka tarkoittavat Vimpelin koulua. Myöhemmin Vimpelin koulusta on alettu käyttää myös nimeä Vimpelin kurssi. Vimpelin sotakoulun oppilasmäärä oli kaikkiaan noin 200, ja vaikka koulutusaika oli lyhyt, sillä annettiin kuitenkin jonkinlainen pohja käytännössä tapatuvalle lisäopiskelulle. Tästä "Suomen ensimmäisen upseerikurssin" oppilasjoukosta sata oli sisällissodan sitten alettua vaativissa johtotehtävissä aina pataljoonan komentajasta joukkueenjohtajiin.

Sotakoulun synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajatus sotilaskoulutuksen antamisesta suojeluskuntajohtajille tuli työjaoston jäsenten Sven Donnerin ja Thure Svedlinin suojeluskomppanioiden esikunnan kokouksessa. Asia eteni sotilaskomitean myöntämien varojen, joskin niukkojen sellaisten johdattamana, kun vielä joulukuun alussa 1917 Matti Laurila toi tiedon Pohjanmaalta Helsinkiin, että sopivat tilat koululle olivat löytyneet. Vuoden lopussa tehtiin päätös sotakoulun perustamisesta.[4] 28. joulukuuta 1917 – 14. tammikuuta 1918 oli Saksassa olleiden jääkäreiden Suomen kokous ja ensimmäinen katselmus. Suomen valkoinen armeija perustettiin tässä tilaisuudessa.

Sotakoulun henkilökunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kurssin johtajana toimi koulun päällikkö kenraali Paul von Gerich. Hänen esikuntarakennuksenaan oli kauppias Lakasen talo.

Koulu oli jaettu kahteen komppaniaan:

Pokelan komppania oli majoitettu Pokelan Kivipellon ja Rintaniemen taloihin, joista jälkimmäinen toimi komppanian ruokailupaikkana.

Opettajina olivat etukomennuskunnissa Suomeen palanneet jääkärit. Kurssi oli alun perin tarkoitettu vain Helsingin ylioppilassuojeluskunnan jäsenille, mutta sille kelpuutettiin muitankin.

Sotakoulun lakkautus ja siirto Vöyriin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vimpelin sotakoulun historia jäi kahteen kurssiin, koska sotilaskomitea katsoi ettei kursseja voitu enää järjestää Vimpelissä, vaan toiminta siirrettiin Vöyrin kirjonkylälle Vöyrin sotakouluun.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haapala, Pertti & Hoppu, Tuomas (toim.): Sisällissodan pikkujättiläinen, s. 185. Porvoo: WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35452-0.
  • Ignatius, Hannes ym.: Suomen vapaussota vuonna 1918 osa IV, s. 173, 175. julk. Vapaussodan historian komitea. Helsinki: Otava, 1923.
  • Peruskalliomme maanpulustus – Suomen Reserviupseeriliitto 1931–1951, Suomen Reserviupseeriliitto: Helsinki 1951.
  • Toim. Kai Donner, Th. Svedlin, Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I, Gummerus Jyväskylä 1930.
  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hollolan reseviupseerikerhon 50-vuotisjuhlaesitelmä. Viitattu 19.8.2007
  2. Facta 2001, WSOY 1986, 18. osa, palsta 297
  3. Peruskalliomme maanpuolustus 1951: 87.
  4. Sisällissodan pikkujättiläinen 2009, 94
  5. Ignatius, Hannes, Theslöf, Gösta, Palmén, E. G., Grotenfelt, E. G., Nordenstreng, Sigurd & Soikkeli, Kaarle: Suomen vapaussota vuonna 1918 osa IV, s. 173, 175. julk. Vapaussodan historian komitea. Helsinki: Otava, 1923.