Ero sivun ”Aleksei Navalnyi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta   Edistynyt mobiilimuokkaus 
→‎Poliittiset näkemykset: Mitään ukrainan sisällissotaa ei ole olemasakaan
Rivi 55: Rivi 55:
Navalnyin siirtolaisvastaiset puheet olivat syynä siihen, että vuoden 2021 alussa [[Amnesty International|Amnesty]] ei suostunut kutsumaan Navalnyitä [[Mielipidevanki|mielipidevangiksi]].<ref name=":8" /> Amnesty kuitenkin pyörsi päätöksensä myöhemmin ja pitää nyt Navalnyitä mielipidevankina hänen vanhoista lausunnoistaan huolimatta<ref name=":19" />.
Navalnyin siirtolaisvastaiset puheet olivat syynä siihen, että vuoden 2021 alussa [[Amnesty International|Amnesty]] ei suostunut kutsumaan Navalnyitä [[Mielipidevanki|mielipidevangiksi]].<ref name=":8" /> Amnesty kuitenkin pyörsi päätöksensä myöhemmin ja pitää nyt Navalnyitä mielipidevankina hänen vanhoista lausunnoistaan huolimatta<ref name=":19" />.


Navalnyi kannatti [[Georgian sota]]a ja pitää [[Krim]]iä Venäjän osana. Venäjän osallisuutta [[Itä-Ukrainan sota|Ukrainan sisällissodassa]] hän on toisaalta kritisoinut.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.themoscowtimes.com/2014/10/16/navalny-wouldnt-return-crimea-considers-immigration-bigger-issue-than-ukraine-a40477 |nimeke =Navalny Wouldn't Return Crimea, Considers Immigration Bigger Issue Than Ukraine|tekijä=Dolgov, Anna|julkaisu=The Moscow Times|ajankohta=16.10.2014|viitattu=20.1.2021}}</ref> Navalnyi on puhunut talouskasvun ja yrittäjyyden puolesta. Hän lakkauttaisi pienyritysten verotuksen, joka korvattaisi vuosittaisilla patenttimaksuilla. Navalnyi kannattaa siirtymistä vapaaehtoisempaan ammattiarmeijaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://2018.navalny.com/en/platform/9/ |nimeke =Economic Agenda|julkaisu=navalnyi.com|viitattu=20.1.2021}}</ref>
Navalnyi kannatti [[Georgian sota]]a ja pitää [[Krim]]iä Venäjän osana. Venäjän osallisuutta [[Itä-Ukrainan sota|Ukrainan sodassa]] hän on toisaalta kritisoinut.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.themoscowtimes.com/2014/10/16/navalny-wouldnt-return-crimea-considers-immigration-bigger-issue-than-ukraine-a40477 |nimeke =Navalny Wouldn't Return Crimea, Considers Immigration Bigger Issue Than Ukraine|tekijä=Dolgov, Anna|julkaisu=The Moscow Times|ajankohta=16.10.2014|viitattu=20.1.2021}}</ref> Navalnyi on puhunut talouskasvun ja yrittäjyyden puolesta. Hän lakkauttaisi pienyritysten verotuksen, joka korvattaisi vuosittaisilla patenttimaksuilla. Navalnyi kannattaa siirtymistä vapaaehtoisempaan ammattiarmeijaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://2018.navalny.com/en/platform/9/ |nimeke =Economic Agenda|julkaisu=navalnyi.com|viitattu=20.1.2021}}</ref>


Navalnyi sanoo Venäjän olevan osa Eurooppaa ja länsimaita<ref name=":21">{{Verkkoviite|osoite= https://www.nytimes.com/2021/08/25/world/europe/navalny-interview-excerpts.html |nimeke =Read Excerpts From Navalny’s Interview With The Times|tekijä=The New York Times|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2021-08-25|viitattu=2021-08-26|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. Hänen mukaansa maassa tulisi olla [[Parlamentarismi|parlamentaarinen]] demokratia, jossa on reilut vaalit, [[Vallanjako-oppi|riippumattomat tuomioistuimet]] ja täysi [[lehdistönvapaus]], ja sen tulisi olla edelläkävijä [[Ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] vastaisessa taistelussa<ref name=":21" />.
Navalnyi sanoo Venäjän olevan osa Eurooppaa ja länsimaita<ref name=":21">{{Verkkoviite|osoite= https://www.nytimes.com/2021/08/25/world/europe/navalny-interview-excerpts.html |nimeke =Read Excerpts From Navalny’s Interview With The Times|tekijä=The New York Times|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2021-08-25|viitattu=2021-08-26|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. Hänen mukaansa maassa tulisi olla [[Parlamentarismi|parlamentaarinen]] demokratia, jossa on reilut vaalit, [[Vallanjako-oppi|riippumattomat tuomioistuimet]] ja täysi [[lehdistönvapaus]], ja sen tulisi olla edelläkävijä [[Ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] vastaisessa taistelussa<ref name=":21" />.


Navalnyi moittii Euroopan ja Yhdysvaltain johtajia Venäjää vastaan asetetuista taloudellisista pakotteista, sillä hän katsoo niiden vahingoittavan tavallisia kansalaisia ja siten vieraannuttavan mahdolliset liittolaiset maansa toisinajattelijoiden pyrkimyksistä<ref name=":22">{{Verkkoviite|osoite= https://www.nytimes.com/2021/08/25/world/europe/navalny-jail-prison.html |nimeke =In First Interview From Jail, an Upbeat Navalny Discusses Prison Life|tekijä=Andrew E. Kramer|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2021-08-25|viitattu=2021-08-26|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. Sen sijaan pakotteet tulisi kohdistaa suoraan johtoasemissa oleviin oligarkkeihin, jotka ovat toistaiseksi onnistuneet välttymään vakavilta seurauksilta<ref name=":22" />.
Navalnyi moittii Euroopan ja Yhdysvaltain johtajia Venäjää vastaan asetetuista taloudellisista pakotteista, sillä hän katsoo niiden vahingoittavan tavallisia kansalaisia ja siten vieraannuttavan mahdolliset liittolaiset maansa toisinajattelijoiden pyrkimyksistä<ref name=":22">{{Verkkoviite|osoite= https://www.nytimes.com/2021/08/25/world/europe/navalny-jail-prison.html |nimeke =In First Interview From Jail, an Upbeat Navalny Discusses Prison Life|tekijä=Andrew E. Kramer|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2021-08-25|viitattu=2021-08-26|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>. Sen sijaan pakotteet tulisi kohdistaa suoraan johtoasemissa oleviin oligarkkeihin, jotka ovat toistaiseksi onnistuneet välttymään vakavilta seurauksilta<ref name=":22" />.


== Älykäs äänestäminen ==
== Älykäs äänestäminen ==

Versio 26. marraskuuta 2021 kello 13.58

Aleksei Navalnyi
ven. Алексей Анатольевич Навальный
Aleksei Navalnyi
Aleksei Navalnyi
Henkilötiedot
Syntynyt4. kesäkuuta 1976 (ikä 47)
Butyn, Moskovan alue, Neuvostoliitto
Kansalaisuus Venäläinen
Ammatti juristi
Titteli oppositiojohtaja, yhteiskunnallinen aktivisti ja bloginpitäjä
Muut tiedot
Tunnustukset Saharov-palkinto 2021
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Kotisivu

Aleksei Anatoljevitš Navalnyi ([nɐˈvalʲnɨj] tai suomalaistettuna [nɑˈvɑlnij]; ven. Алексей Анатольевич Навальный; s. 4. kesäkuuta 1976 Butyn, Moskovan alue, Neuvostoliitto) [1] on venäläinen oppositiojohtaja, yhteiskunnallinen aktivisti, bloginpitäjä ja mielipidevanki. Hän on tullut kuuluisaksi korruption vastaisesta taistelustaan[2] ja väärinkäytöksiä paljastavan RosPil-nettisivuston perustajana[3]tarvitaan parempi lähde. Navalnyin poliittiset vastustajat ovat korostaneet hänen väitettyä äärikansallismielisyyttään[2]. Navalnyi on luonnehtinut itseään kansallismieliseksi demokraatiksi[2].

Navalnyi on kasvattanut viime vuosina suosiotaan myös suurkaupunkien ulkopuolella. Vähitellen hänestä on tullut suuri ongelma Venäjän johdolle. Kreml on käyttänyt paljon hallinnollisia resursseja Navalnyin pysäyttämiseksi. Hänen mainettaan on yritetty mustata, ja hänen arkeaan ovat olleet usein toistuvat ratsiat, tekaistut syytteet, sakot ja vangitsemiset.[2][4] Huhtikuussa 2021 syyttäjä määräsi hänen korruptionvastaisen säätiönsä ja tukiryhmänsä keskeyttämään toimintansa.[5] Tunnetuin vainotoimi häntä kohtaan on elokuussa 2020 tapahtunut myrkytys, josta Navalnyi selvisi hengissä.[6]

Maaliskuusta 2021 lähtien Navalnyi on ollut vankilassa Vladimirin alueella Pokrovin kaupungissa sijaitsevassa IK-2-rangaistussiirtolassa, joka on tunnettu ankarista olosuhteistaan.[7][8] Hänet tuomittiin 2,5 vuoden vankeusrangaistukseen,[9] koska hänen katsottiin rikkoneen ehdonalaismääräyksiä aiemmassa oikeusjutussa, jota Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kutsui "mielivaltaiseksi ja perusteettomaksi".[10] Amnesty Internationalin mukaan hän ei ole vankilassa rikoksen, vaan korruption vastustamisen ja poliittisen osallistumisen takia, ja sen vuoksi Amnesty kutsuu häntä mielipidevangiksi[11]. Asianajajansa mukaan häntä kidutetaan vankilassa valvottamalla.[12][13]

Navalnyille myönnettiin lokakuussa 2021 Euroopan unionin ihmisoikeuspalkinto Saharov-palkinto.[14]

Poliittinen toiminta

Navalnyi on koulutukseltaan juristi.[15] Hän on entinen sosiaaliliberaalin Jabloko-puolueen aktiivi.[16] Vuodesta 2004 vuoteen 2007 Navalnyi toimi Jablokon Moskovan alueen johtajana. Vuonna 2007 Navalnyi erotettiin Jablokosta liiallisen kansallismielisyyden takia.[17] Vuonna 2011 Navalnyi nousi Putin-vastaisten mielenosoitusten kärkeen. Hän perusti sittemmin Edistyspuolueen ja pyrki Moskovan pormestariksi. Hän oli vaaleissa toinen 27,24 prosentin ääniosuudella.[18] Navalnyi perusti vuonna 2018 Tulevaisuuden Venäjä -puolueen. Se jatkaa Edistyspuolueen perinteitä.[19]

Korruption vastustus

Navalnyin korruptionvastaisen toiminnan kohteena ovat olleet erityisesti valtionyhtiöt. Hän on tehnyt paljastuksia muun muassa Gazpromin, Transneftin ja VTB-pankin toiminnasta.[20] Vuonna 2010 hän sai laajempaa kansainvälistä huomiota, kun Time-lehti tituleerasi häntä Venäjän Erin Brockovichiksi jutussa, joka käsitteli Navalnyin pyrkimyksiä saada Venäjän valtion pörssiyhtiöiden kirjanpitotiedot avoimemmiksi.[21]

Navalnyin johtama korruption vastainen säätiö FBK julkaisi maaliskuussa 2017 dokumenttielokuvan On vam ne Dimon (Он вам не Димон, 'Teille hän ei ole Dimon'), jonka mukaan Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev on kavaltanut omaisuutta noin 1,2 miljardin dollarin arvosta. Dokumenttia katsottiin YouTubessa maaliskuun aikana yli 12 miljoonaa kertaa.[22] Eri puolilla Venäjää järjestettiin 26. maaliskuuta mielenosoituksia korruptiota vastaan. Poliisi pidätti päivän aikana satoja mielenosoittajia, ja pidätettyjen joukossa oli myös Navalnyi.[23]

Poliittiset näkemykset

Navalnyin vuonna 2007 perustama "Ihmiset" liike kannatti "demokraattista nationalismia".[24] "Ihmiset" perusti vuonna 2008 kahden puolueen, erään maahanmuuttoa vastustavan ja toisen Suur-Venäjää kannattavan liikkeen kanssa ryhmittymän nimeltä "Venäjän kansallinen liike". Vaikka ryhmittymän vastusti liberalismia, Navalnyi halusi etäännyttää liikkeen jyrkimmän linjan nationalisteista.[25] Navalnyi on ollut myös mukana "Venäjän marssilla".[26][27] Navalnyi on aiemmin useaan otteeseen puhunut tiukemman maahanmuuttopolitiikan puolesta. Hän on toivonut "laittomien" maahanmuuttajien karkotusta ja kannattanut viisumijärjestelmän asettamista Keski-Aasian maille.[28]

2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä Navalnyi näytti vertaavan Pohjois-Kaukasian muslimikapinallisia torakoihin ja kärpäsiin.[29] Sittemmin Navalnyi on ottanut etäisyyttä nationalisteihin, mutta puheitaan hän ei ole perunut. [29]

Navalnyin siirtolaisvastaiset puheet olivat syynä siihen, että vuoden 2021 alussa Amnesty ei suostunut kutsumaan Navalnyitä mielipidevangiksi.[29] Amnesty kuitenkin pyörsi päätöksensä myöhemmin ja pitää nyt Navalnyitä mielipidevankina hänen vanhoista lausunnoistaan huolimatta[11].

Navalnyi kannatti Georgian sotaa ja pitää Krimiä Venäjän osana. Venäjän osallisuutta Ukrainan sodassa hän on toisaalta kritisoinut.[30] Navalnyi on puhunut talouskasvun ja yrittäjyyden puolesta. Hän lakkauttaisi pienyritysten verotuksen, joka korvattaisi vuosittaisilla patenttimaksuilla. Navalnyi kannattaa siirtymistä vapaaehtoisempaan ammattiarmeijaan.[31]

Navalnyi sanoo Venäjän olevan osa Eurooppaa ja länsimaita[32]. Hänen mukaansa maassa tulisi olla parlamentaarinen demokratia, jossa on reilut vaalit, riippumattomat tuomioistuimet ja täysi lehdistönvapaus, ja sen tulisi olla edelläkävijä ilmaston lämpenemisen vastaisessa taistelussa[32].

Navalnyi moittii Euroopan ja Yhdysvaltain johtajia Venäjää vastaan asetetuista taloudellisista pakotteista, sillä hän katsoo niiden vahingoittavan tavallisia kansalaisia ja siten vieraannuttavan mahdolliset liittolaiset maansa toisinajattelijoiden pyrkimyksistä[33]. Sen sijaan pakotteet tulisi kohdistaa suoraan johtoasemissa oleviin oligarkkeihin, jotka ovat toistaiseksi onnistuneet välttymään vakavilta seurauksilta[33].

Älykäs äänestäminen

Pääartikkeli: Älykäs äänestäminen

Navalnyi on ollut keulakuvana myös älykkään äänestämisen kampanjassa, johon kuuluvat sekä puhelinsovellus, että verkkosivusto. Hänen tiiminsä kehitti vuonna 2018 tämän taktisen äänestysmenetelmän, jonka tarkoitus on löytää ja suositella äänestäjille omasta vaalipiiristä oppositiomielisiä ehdokkaita, joilla on parhaat mahdollisuudet voittaa valtapuolueen ehdokas.[34]

Ennen vuoden 2021 parlamenttivaaleja sovellus sai suurta kansainvälistä julkisuutta siksi, että viranomaiset yrittivät estää sen jakamisen ja käytön.[35]

Rikossyytteitä

Navalnyi tuomittiin heinäkuussa 2013 viiden vuoden vankeuteen kavalluksesta. Syytteen mukaan hän kavalsi 400 000 euroa kirovilaiselta metsäyhtiöltä. Tuomiota arvostelivat poliittiseksi ihmisoikeusjärjestöt, Britannia, Saksa, EU ja Yhdysvallat.[36] Navalnyi ehti kärsiä tuomiotaan vain päivän ennen kuin hänet vapautettiin ehdonalaiseen. Vuonna 2014 Navalnyi joutui jälleen oikeuteen syytettynä petoksesta, ja hänet tuomittiin kolmen ja puolen vuoden ehdolliseen vankeuteen. Navalnyin veli Oleg Navalnyi tuomittiin samassa oikeudenkäynnissä ehdottomaan vankeuteen.[18]

Kun Navalnyi palasi Saksasta tammikuussa 2021, poliisi pidätti hänet. Navalnyi joutui oikeuteen ehdonalaisen tuomionsa ehtojen rikkomisesta.[37] Lisäksi viranomaiset avasivat Navalnyita vastaan kaksi uutta rikostutkintaa.[38] 2. helmikuuta 2021 Navalnyi tuomittiin kahdeksi vuodeksi ja kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen sotaveteraanin kunnian loukkaamisesta Twitterissä. Navalnyi valitti tuomiosta ja 20. helmikuuta oikeus antoi päätöksen, jossa vankeustuomio jäi voimaan. Tuomio kuitenkin lyheni hieman, koska tuomari päätti laskea vankeusrangaistuksen suoritetuksi jo ne kuusi viikkoa, jotka Navalnyi oli ollut kotiarestissa. Tuomioksi tuli siis hieman yli kaksi ja puoli vuotta rangaistussiirtolassa. Lisäksi hänet tuomittiin sakkoihin sotaveteraanin kunnian loukkaamisesta.[39]

Toukokuussa 2021 Navalnyitä vastaan aloitettiin jälleen uusi rikostutkinta[40]. Häntä epäillään muun muassa oman korruption vastaisen säätiönsä rahojen kavaltamisesta, tuomarin kunnian loukkaamisesta ja sellaisen järjestön perustamisesta, joka yllyttää venäläisiä olemaan täyttämättä kansalaisvelvollisuuksiaan[40].

Hyökkäyksiä Navalnyita vastaan

Ohikulkija heitti maaliskuussa 2017 briljanttivihreää Navalnyin kasvoille. Välikohtaus sattui siperialaisessa Barnaulin kaupungissa, jossa Navalnyi oli kampanjoimassa presidentinvaalien edellä. Myöhemmin Navalnyi julkaisi videon, jossa hän vetosi ihmisiin, jotta nämä osallistuisivat korruption vastaisiin mielenosoituksiin eri puolilla Venäjää.[41] Huhtikuun lopussa Navalnyin kasvoille heitettiin jälleen briljanttivihreää, joka sisälsi myös happoa. Navalnyi menetti toisen silmänsä näöstä 80 prosenttia.[42]

Navalnyi ilmoitti haluavansa asettua ehdolle Venäjän 2018 presidentinvaalissa, mutta Venäjän keskusvaalilautakunnan mukaan hän ei voinut asettua ehdolle rikostuomioiden vuoksi.[43][44]

Navalnyi tuomittiin 30 päiväksi vankilaan laittoman mielenosoituksen järjestämisestä heinäkuussa 2019.[45] Vankilasta hänet vietiin sairaalaan "vakavan allergiakohtauksen" vuoksi.[46] Hänen lääkärinsä epäili hänen joutuneen myrkytyksen uhriksi.[45] Navalnyi palautettiin takaisin vankilaan ennen kuin kaikkia tarvittavia testejä oli ennätetty tehdä.[45][47]

Myrkytys elokuussa 2020

Navalnyi myrkytettiin 20. elokuuta 2020 novitshok-hermomyrkyllä.[48] Hän tuli huonovointiseksi ja alkoi huutaa tuskissaan lentokoneessa, joka oli matkalla Tomskista Moskovaan. Kone teki hätälaskun Omskiin.[49] Navalnyi vietiin venäläissairaalaan, jossa häntä pidettiin koomassa. Sairaalan lääkärien mukaan myrkytyksestä ei löytynyt todisteita, vaan Navalnyin diagnoosi olisi aineenvaihdunnallinen sairaus, jonka laukaisevana tekijänä olisi ollut matala verensokeri.[50] Navalnyi kuitenkin sai Omskin sairaalassa atropiinia, jota annetaan muun muassa hermomyrkyn aiheuttamaan myrkytykseen, muttei matalaan verensokeriin.[51] Brittiläisessä The Sunday Timesin artikkelissa väitettiin, että Navalnyin myrkyttäjät yrittivät myrkyttää tämän toistamiseen sairaalassa Venäjällä. Tämäkin epäilty myrkytys saattoi epäonnistua Navalnyille aiemmin ambulanssissa annetun atropiinin takia.[52][53]

Navalnyi kuljetettiin 21.8.2020 hoitoon Saksaan.[54] Tämä tapahtui mm. Sauli Niinistön myötävaikutuksella[55]. Navalnyin avustaja Ljubov Sobol uskoo Niinistön olleen asiassa ratkaisevassa roolissa[56]. Niinistön ja Navalnyin puolison yhteydenottojen jälkeen presidentti Putin käski valtakunnansyyttäjää päästämään Navalnyin Saksaan hänelle asetetuista matkustusrajoituksista huolimatta[57].

Navalnyitä hoidettiin Charitén yliopistollisessa sairaalassa Berliinissä.[58] Hän pääsi sairaalasta 22.9.2020 ja hänen odotettiin toipuvan hyvin.[59]

Todentaminen

Charité-sairaala ilmoitti 24. elokuuta 2020 Navalnyin oireiden viittaavan asetyylikoliiniesteraasin estäjän (tietynlaisen hermomyrkyn) aiheuttamaan myrkytykseen.[60][61] Saksan hallitus ilmoitti 2. syyskuuta 2020 laboratoriokokeiden perusteella, että myrkky on jokin novitšok-hermomyrkky.[62][63] Myöhemmin muun muassa Ranska ja Ruotsi vahvistivat Saksan tulokset omissa kokeissaan. Myös kemiallisten aseiden kieltojärjestö OPCW vahvisti, että aine oli novitšok-muunnelma, muttei kuitenkaan sama, jolla Sergei ja Julija Skripal myrkytettiin maaliskuussa 2018. Navalnyin edustajan mukaan tämä tarkoittaa, että Venäjä kehittää kemiallisia aseita edelleen aktiivisesti.[48] Myrkyn tarkkaa rakennetta ei ole kerrottu, mutta OPCW:n mukaan myrkky on rakenteellisesti samankaltainen kuin novitšokeihin kuuluvat A-232 ja A-242. Nämä aineet lisättiin kielletyiksi aineiksi OPCW:n kemiallisten aseiden kieltosopimukseen vuonna 2019 vastaavasti numeroin 1.A.14 (CAS-numero 2387496-04-8) ja 1.A.15 (CAS-numero 2387496-14-0).[64][65]

Navalnyin edustajat epäilivät aluksi hänen juoneen myrkytettyä teetä ennen lentoaan.[58] Navalnyin hotellihuoneen vesipulloista löytyi novitšokin jäämiä, mikä viittasi toiseen mahdolliseen tapaan.[66] Bellingcat, The Insider, Der Spiegel ja muut tutkivat journalistit esittivät mahdollisuuden, että myrkky olisi toimitettu nanokapselissa, mikä olisi hidastanut vaikutuksen alkua.[67]

Sitten Bellingcat ja venäläinen tutkivan journalismin Insider-sivusto kertoivat, että Navalnyi soitti itse FSB:n myrkkyryhmän työntekijälle. Soitto oli naamioitu niin, että se näytti tulevan toisen FSB:n työntekijän numerosta. Navalnyi esiintyi puhelimessa entisen FSB:n johtajan Nikolai Patruševin avustajana "Maksim Ustinovina". Hän väitti hieman epäluuloiselle Konstantin Kudrjavtseville tekevänsä selvitystä tapahtumien kulusta ja pyysi arviointipisteitä. Kudrjavtsevin mukaan myrkky siveltiin Navalnyin alushousuihin. Navalnyin ei olisi pitänyt selvitä hengissä. Myrkytys epäonnistui lentokapteenin ja ambulanssimiehistön nopean toiminnan takia. FSB lähetti Kudrjavtsevin kaksi kertaa Omskiin puhdistamaan Navalnyin vaatteet myrkyn jäljiltä.[68][69][70]

Navalnyin julkaisema paljastusvideo herätti runsaasti huomiota Venäjän opposition piirissä.[71] Poliisi pidätti Navalnyin korruptionvastaisen työntekijän Ljubov Sobolin kotirauhan rikkomisesta väkivallan uhalla, koska tämä oli yrittänyt päästä Kudrjavtsevin puheille, eikä tämä ollut avannut ovea.[72]

Reaktiot

Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Jussi Lassilan mukaan myrkytyksen takana oli todennäköisesti Venäjän järjestäytynyt rikollisuus, ylin valtiojohto tai turvallisuuspalvelut.[63]

Tutkivan journalistijärjestön Bellingcatin ja joidenkin muiden medioiden mukaan syyllinen oli FSB:ssä toimiva myrkyttäjäryhmä.[73][74] Se oli seurannut Navalnyitä vuodesta 2017 ja yrittänyt aiemmin myrkyttää tämän pari kertaa.[75] Bellingcatin tutkimuksessa käytettiin kahdeksan Navalnyita seuranneen FSB:n agentin matkapuhelinten dataa ja muuta henkilökohtaista tietoa. FSB:n agentit käyttivät henkilökohtaisia puhelimiaan töissä, ja Venäjällä laittomasti saatavasta matkapuhelindatasta selvisi puhelutietoja.[76] Agentit varjostivat Navalyita hyökkäykseen asti ja heillä oli yhteyksiä kemiallisten aseiden valmistajiin.[77] Bellingcat tunnisti ryhmän kuuluvaksi FSB:n kriminalistiikan instituuttiin, joka tunnetaan nimellä Tutkimusinstituutti - 2 tai sotilasyksikkö 34435.[78]

Navalnyi itse syytti teosta Vladimir Putinia.[79] Myöhemmin hän sanoi ymmärtävänsä Putinin motiivin, sillä FSB:n peiteoperaatio alkoi, kun Navalnyi ilmoitti asettuvansa ehdolle Putinia vastaan presidentinvaalissa. “Meillä on nyt roisto, syy, murhaajat ja murha-ase", hän julisti. Navalnyi sanoi myös tunnistavansa myrkytyshetkensä. Illalla ennen lentoaan Tomskista Moskovaan hän oli tilannut koktailin hotellin ravintolassa. Navalnyi sanoi, että se oli maistunut niin mauttomalta, että jätti sen muutaman siemauksen jälkeen ja meni nukkumaan puolelta öin.[80]

Putinin lehdistöpäällikön 3.9.2020 antaman lausunnon mukaan Venäjän valtion syyttäminen myrkytyksestä on perusteetonta todeten samalla, ettei Navalnyista löytynyt myrkkyä venäläisten tekemissä kokeissa. Siksi myöskään rikostutkintaa tapauksesta ei aiota aloittaa Venäjällä ainakaan toistaiseksi.[81] Venäjän sisäministeriön kanta on, että Navalnyin sairastuminen johtui aineenvaihduntahäiriöstä ja kroonisesta haimatulehduksesta.[82]

Vladimir Putin sanoi uudestaan joulukuussa 2020 julkisessa esiintymisessään, että jos Navalnyi olisi haluttu tappaa, siinä olisi onnistuttu. Venäjällä ei hänen mukaansa ollut syytä myrkyttää Navalnyita. Putinin mukaan Navalnyita saatettiin seurata sen takia, että hän oli saanut tukea Yhdysvaltain tiedusteluelimiltä, joilta myös myrkytysväitteet ovat peräisin.[83][84][77]

FSB:n mukaan Navalnyin nauha Navalnyin ja FSB:n myrkytykseen osallistuneen työntekijän välillä on väärennetty.[85] Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Navalnyi kärsii vainoharhoista ja suuruudenhulluudesta.[86]

Venäläinen poliisi pidätettiin epäiltyjen Navalnyin myrkyttäjien tietojen vuotamisesta.[87][88]

Vaikutukset

Tapauksen vuoksi Euroopan unioni asetti pakotteita Venäjän kansalaisille.[89] Ensin pakotelistalle joutuivat turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov, presidentinhallinnon varajohtaja Sergei Kirijenko, apulaispuolustusministeri Pavel Popov, apulaispuolustusministeri Aleksei Krivorutsko, presidentinhallinnon kotimaisen politiikan johtaja Andrei Jarin; sekä presidentti Putinin edustaja Siperian federaatiopiirissä Sergei Menjailo.[89] Lisäksi EU-pakotteiden kohteeksi joutui myrkyn kehittänyt tutkimusinstituutti.[89] Myöhemmin EU lisäsi listalleen seuraavat nimet: valtakunnansyyttäjä Igor Krasnov, liittovaltion vankeinhoitolaitoksen johtaja Aleksandr Kalašnikov, Venäjän liittovaltion tutkintakomitean johtaja Aleksandr Bastrykin ja kansalliskaartin johtaja Viktor Zolotov.[90]

Yhdysvallat asetti pakotteisiin seitsemän venäläistä tahoa, muiden muassa Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov, valtakunnansyyttäjä Igor Krasnov sekä liittovaltion vankeinhoitolaitoksen johtaja Aleksandr Kalašnikov. Pakotelistalle asettaminen tarkoittaa, että heidät asetettiin maahantulokieltoon ja heidän varansa jäädytettiin. Lisäksi muita pakotteita julistettiin 13 yritykselle ja valtion tutkimuslaitokselle, joiden katsottiin osallistuneen kiellettyjen biologisten tai kemiallisten aineiden tuotantoon.[90]

Myös Kanada on asettanut enimmäkseen samoja henkilöitä kohtaan vastaavat pakotteet.[91][92]

Vankilassa

Aleksei Navalnyi palasi Venäjälle 17. tammikuuta 2021. Häntä kuljettaneen lentokoneen oli määrä saapua Moskovan Vnukovon lentoasemalle, mutta se käännytettiin Šeremetjevon kentälle.[93] Kun Navalnyi oli saapunut sinne, hänet pidätettiin passintarkastuksessa[94].

Venäjän vankilavirasto ilmoitti Navalnyin pidätyksen syyksi, että tämä vältteli ehdollista tuomiota vuoden 2014 petosjutussa, jota Navalnyi itse on kuvannut poliittiseksi kyhäelmäksi. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin asettui Navalnyin kannalle päätöksessään vuonna 2017.[94]

Navalnyin välitöntä vapauttamista vaativat muun muassa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ja Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki.[94]

Navalnyi tuomittiin 2. helmikuuta 2021 3,5 vuodeksi vankeuteen ehdonalaisrikkomuksesta. Oikeuden mukaan tuomiosta vähennetään aika, jonka Navalnyi vietti kotiarestissa. Hän valittaa tuomiosta.[95]

Maaliskuussa Navalnyi uhattiin siirtää eristysselliin lukuisten pienten rikkomusten vuoksi: hän oli muun muassa noussut sängystä kymmenen minuuttia ennen virallista käskyä, kieltäytynyt liikunnasta ja videoluennosta sekä tavannut asianajajiaan pukeutuneena t-paitaan.[96]

Alkuaikoina häntä kidutettiin valvottamalla.[12][13] Elokuussa 2021 Navalnyi kertoi vartijoiden sittemmin lopettaneen unenriiston.[33]

Navalnyi on nostanut vankilaa vastaan kanteen laitoksen olosuhteista[97].

Kirjeenvaihdossa New York Timesin kanssa Navalnyi kuvailee vankilassa kokemaansa "psykologiseksi väkivallaksi"[33]. Vangit ovat jatkuvasti maksimaalisen valvonnan alaisina, joko laitoksen henkilökunnan tai toisten vankien toimesta[33]. Vankeja provosoidaan norminrikkomuksiin, jolloin henkilökunta saa tekosyyn asettaa vangeille lisää syytteitä[32]. Heidät pakotetaan katsomaan valtion televisiokanavia ja propagandafilmejä kahdeksan tuntia päivässä[33].

Syömälakko

Maaliskuun 31. päivänä 2021 Navalnyi julisti aloittavansa syömälakon protestiksi lääkärihoidon epäämistä vastaan.[98] 18:n päivän kuluttua hän oli laihtunut yhdeksän kiloa, ja hänen kerrottiin olevan hengenvaarassa munuais- ja sydänongelmien vuoksi.[99] Hänet siirrettiin vankilan sairasosastolle.[100] Navalnyi sai tukea mm. Beslanin koulukaappauksesta selvinneiden vanhemmilta, jotka myös menivät syömälakkoon[101], sekä ympäri maata järjestettyjen mielenosoitusten osanottajilta[102], joista yli 1 900 otettiin kiinni[103]. Lopulta Navalnyi päästettiin riippumattomien lääkärien tutkittavaksi, ja nähtyään tutkimuksen tulokset, hänen omat lääkärinsä kehottivat Navalnyitä lopettamaan syömälakkonsa, mihin hän suostuikin[104][105]. Hän lopetti lakkonsa hitaasti 24 päivän aikana[106]. Hänet palautettiin sairaalasta rangaistussiirtolaan 7.6.2021[107]. Syömälakon alkaessa Navalnyi painoi 85 kiloa ja hänen painonsa laski alimmillaan 76 kiloon[108].

Järjestöjen ja vaalikelpoisuuden kieltäminen

26.4. syyttäjä määräsi Navalnyin Štab Navalnogo -kampanjaverkoston keskeyttämään toimintansa[5][109]. Tulevasta kieltämisestä varmana[110] verkoston johtaja ilmoitti verkoston lopettavan toimintansa kokonaan[109][111]. 30.4. Venäjän talouden seurantavirasto lisäsi verkoston terroristien ja äärijärjestöjen listalleen[112]. Listalla olevat järjestöt lakkautetaan, ja valtio takavarikoi niiden omaisuuden[110]. Järjestöjen jäseniä uhkaavat tilien jäädyttäminen ja pitkät vankeusrangaistukset[110].

27.4. moskovalainen tuomioistuin määräsi myös Navalnyin perustaman korruptiota tutkivan FBK-säätiön rajoittamaan toimintaansa[113]. Päätös estää FBK:ta julkaisemasta internetissä, järjestämästä mielenosoituksia ja osallistumasta vaaleihin.[110] FBK on jo aiemmin nimetty "ulkovaltojen agentiksi".[110]

Kesäkuussa 2021 Moskovan tuomioistuin julisti Navalnyin organisaatiot "äärijärjestöiksi"[114]. Venäjän parlamentin alahuone duuma on kieltänyt äärijärjestöiksi tai terroristijärjestöiksi luokiteltujen ryhmien jäsenten pääsyn kansanedustajiksi[115][116]. Äärijärjestöiksi luokittelemisen perusteella Venäjän mediaa valvova viranomainen Roskomnadzor on estänyt pääsyn Navalnyihin liittyville verkkosivuille[117].

Viranomaisten vainon seurauksena useat Navalnyin liittolaiset ovat poistuneet maasta[109]. Venäjälle jääneistä monet on määrätty kotiarestiin[109]. Näkyvät tukijat ovat kertoneet uhkailusta ja pelottelusta[109]. 29.4. Navalnyin verkoston entinen koordinaattori sai 2,5 vuoden vankeustuomion Rammstein-yhtyeen musiikkivideon jakamisesta internetissä.[109]

Video Putinin palatsista

Jouduttuaan pidätetyksi Navalnyi julkaisi YouTubessa vajaat kaksi tuntia kestävän videon otsikolla Putinin palatsi. Suurimman lahjuksen historia. Dokumentti on tutkimus Mustanmeren rannikolle sijaitsevasta salaisena pidetystä, yli 17 000:n neliömetrin palatsista.

Video alkaa Dresdenistä, jossa Vladimir Putin toimi KGB:n upseerina 1980-luvulla DDR:n aikaan. Navalnyi väittää videossa, että Dresdenissä Putin määritteli elämänsä pääperiaatteet, jotka myöhemmin tulivat Venäjän valtion perustaksi:

»1. Sano aina yksi asia ja tee toinen. Valehteleminen ja teeskentely ovat työn tehokkaimmat menetelmät. 2. Luottamuksen perusta on korruptio. Tärkeimmät ystäväsi ovat ne, jotka ovat varastaneet ja petkuttaneet kanssasi vuosia. 3. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin tämä: Ei ole koskaan liikaa rahaa.[118]»

Videossa Navalnyi väittää, että palatsin on rakentanut Vladimir Putinin lähipiiri hänen käyttöönsä.[119] Selvityksen mukaan rahat on otettu Putinin ystäviin linkittyviltä yrityksiltä, mukaan lukien valtionyhtiö Rosneftilta ja Transneftilta ja rahat hankittu fiktiivisten vuokramaksujen ja muiden korruptiokuvioiden avulla.[120]

Putin kiisti väitteet ja sanoi Venäjän valtion Rossia 24-kanavalla, että videossa hänen omaisuudekseen esitetty ei kuulu hänelle tai hänen läheisilleen.[121] Ylellisen palatsin omistajaksi ilmoittautui sen jälkeen Vladimir Putinin läheinen ystävä ja liittolainen, miljardööri Arkadi Rotenberg.[122]

Venäjän protestit

Pääartikkeli: Venäjän mielenosoitukset 2021
Poliisi ja mellakkapoliisi jahtaavat mielenosoittajia Moskovassa Navalnyitä puolustavien protesteissa.

Aleksei Navalnyin pidätyksen jälkeen Venäjällä syntyi laaja mielenosoitusliike, jossa vaadittiin Navalnyin vapauttamista. Lauantaina 23 tammikuuta protesteja oli Venäjällä ainakin 122 paikkakunnalla. Ennen mielenosoituspäivää poliisi pidätti toistakymmentä järjestäjää ja opposition tukijaa.[123] Näistä mielenosoituksista otettiin kiinni 3 400 ihmistä eri puolilla Venäjää ja mukana oli myös lehdistön edustajia.[124] Venäjän protestoijille ilmaistiin tukea mielenosituksissa Berliinissä, Münchenissä, Prahassa, Krakovassa, Helsingissä, Haagissa, Wienissä, useissa Yhdysvaltain kaupungeissa, Tel Avivissa, Kööpenhaminassa, Lontoossa ja Tokiossa.[125] Rossija 1 -kanavan uutisissa väitettiin, että mielenosoituksia olisivat ohjanneet ulkomaiset tiedustelupalvelut, ja Putinin tiedottaja Dmitri Peskov syytti Yhdysvaltoja Venäjän asioihin sekaantumisesta.[124]

Mielenosoitukset Navalnyin puolesta jatkuivat Venäjällä sunnuntaina 31. tammikuuta 2021. Tarkkailijoiden mukaan poliisi pidätti eri puolilla Venäjää yli 5 000 ihmistä.[126]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Alexey Navalny Geohistory geohistory.today. Viitattu 9.8.2021.
  2. ↑ a b c d Mikä teki Venäjän oppositiojohtaja Aleksei Navalnyista niin tärkeän, että hänet piti myrkyttää? Kaleva.fi. Viitattu 20.9.2020.
  3. ↑ Paul M. Healey: Rospil.info Harward business school, Faculty & Research. Kesäkuu 2012. Viitattu 9.8.2021.
  4. ↑ Miksi Aleksei Navalnyi otettiin kiinni ja mitä hänelle tapahtuu seuraavaksi? Katso vastaukset neljään kysymykseen Yle Uutiset. Viitattu 18.1.2021.
  5. ↑ a b Syyttäjä määräsi Navalnyin tukiryhmät keskeyttämään toimintansa Yle Uutiset. Viitattu 26.4.2021.
  6. ↑ Jos Venäjä myrkytti Aleksei Navalnyin, miksi se jäi heti kiinni? Yle Uutiset. Viitattu 18.1.2021.
  7. ↑ Navalnyi siirretty vankileirille, avautuu oloista kovin sanoin: ”Kuin keskitysleiri sadan kilometrin päässä Moskovasta” iltalehti.fi. Viitattu 29.3.2021.
  8. ↑ The Moscow Times: Kremlin Critic Navalny Moved to Notorious Prison Colony The Moscow Times. 15.3.2021. Viitattu 29.3.2021. (englanniksi)
  9. ↑ Oppositiojohtaja Navalnyi kahdessa oikeudenkäynnissä Venäjällä: Vankeustuomio pysyi voimassa, veteraanin herjaamisesta sakkotuomio Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2021.
  10. ↑ Oikeus muutti Aleksei Navalnyin ehdollisen tuomion ehdottomaksi, edessä yli kaksi ja puoli vuotta vankileiriä Helsingin Sanomat. 2021-02-0 2. Viitattu 28.2.2021.
  11. ↑ a b Statement on Alexei Navalny’s status as Prisoner of Conscience amnesty.org. Viitattu 7.5.2021. (englanniksi)
  12. ↑ a b Lähipiiri pelkää vangitun Aleksei Navalnyin ”hengen ja terveyden puolesta” Helsingin Sanomat. 24.3.2021. Viitattu 29.3.2021.
  13. ↑ a b Navalnyin jatkuva herättely venäläisellä vankileirillä vastaa kidutusta, sanoo suomalaispsykiatri Helsingin Sanomat. 26.3.2021. Viitattu 29.3.2021.
  14. ↑ Venäläiselle oppositiopoliitikolle Aleksei Navalnyille myönnettiin EU:n ihmisoikeuspalkinto, Yle.fi, uutiset 20.10.2021, viitattu 20.10.2021
  15. ↑ Niemeläinen, Jussi: Oppositiobloggaaja Navalnyi uhosi taistelun jatkuvan Venäjällä Helsingin Sanomat. 21.12.2011. Arkistoitu 27.12.2013. Viitattu 25.1.2012.
  16. ↑ Niemeläinen, Jussi: Huijareiden ja varkaiden jahtaaja. Helsingin Sanomat, 25.1.2012, s. B1. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.9.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Alexei Navalny Moscow Times. Arkistoitu 18.12.2011. Viitattu 13.12.2011. (englanniksi)
  18. ↑ a b Niemeläinen, Jussi & Hakala, Pekka: Venäläinen oppositiohahmo Navalnyi tuomittiin kavalluksesta Helsingin Sanomat. 30.12.2014. Arkistoitu 30.12.2014. Viitattu 30.12.2014.
  19. ↑ Kremlin Foe Navalny Launches New Political Party Radio Free Europe/Radio Liberty. 19.5.2018. Viitattu 7.9.2020. (englanniksi)
  20. ↑ Netistä nousi tuima oppositionmies, Karjalainen, lauantai 10.12.2011, 1. painos
  21. ↑ Russia's Erin Brockovich: Taking On Corporate Greed Time. 9.3.2010. Arkistoitu 11.3.2010. Viitattu 12.12.2011. (englanniksi)
  22. ↑ Он вам не Димон (tekstitetty englanniksi) YouTube. 2.3.2017. Viitattu 27.3.2017. (venäjäksi)
  23. ↑ Satoja ihmisiä pidätetty Venäjällä Suomenmaa. 26.3.2017. Viitattu 27.3.2017.
  24. ↑ Навальный, Алексей lenta.ru. Viitattu 17.9.2020.
  25. ↑ Грани.Ру: "Политические националисты" заключили пакт о сотрудничестве graniru.org. Viitattu 17.9.2020. (venäjäksi)
  26. ↑ В столице отрепетировали "Русский марш" / Регионы России / Независимая газета ng.ru. Viitattu 17.9.2020.
  27. ↑ Moscow nationalist rally hears attack on Putin party BBC News. 4.11.2011. Viitattu 17.9.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Coalson, Robert: Is Aleksei Navalny a Liberal or a Nationalist? The Atlantic. 29.7.2013. Viitattu 20.1.2021.
  29. ↑ a b c Amnesty vaatii Aleksei Navalnyin vapauttamista mutta ei enää pidä häntä mielipidevankina Yle Uutiset. Viitattu 28.2.2021.
  30. ↑ Dolgov, Anna: Navalny Wouldn't Return Crimea, Considers Immigration Bigger Issue Than Ukraine The Moscow Times. 16.10.2014. Viitattu 20.1.2021.
  31. ↑ Economic Agenda navalnyi.com. Viitattu 20.1.2021.
  32. ↑ a b c The New York Times: Read Excerpts From Navalny’s Interview With The Times The New York Times. 25.8.2021. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
  33. ↑ a b c d e f Andrew E. Kramer: In First Interview From Jail, an Upbeat Navalny Discusses Prison Life The New York Times. 25.8.2021. Viitattu 26.8.2021. (englanniksi)
  34. ↑ Matti Posio: Näin Aleksei Navalnyi teki Venäjän aluevaaleista uudelleen merkitykselliset Länsi-Suomi. 13.9.2020. Lännen media. Viitattu 16.9.2021.
  35. ↑ Arja Paananen: Navalnyin tiimi julkisti listan äänestys­suosikeistaan Ilta-Sanomat. 16.9.2021. Sanoma. Viitattu 16.9.2021.
  36. ↑ Venäjän oppositiojohtaja Navalnyille viiden vuoden vankilatuomio Helsingin Sanomat. 18.7.2013. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 20.7.2013. Viitattu 18.7.2013.
  37. ↑ Oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin vangitsemisoikeudenkäynti alkoi Moskovan esikaupungin poliisiasemalla Yle Uutiset. Viitattu 18.1.2021.
  38. ↑ Moskovassa lentokentällä kiinni otetun Aleksei Navalnyin vangitsemisoikeudenkäynti alkoi yllättäen poliisiasemalla Helsingin Sanomat. 17.1.2021. Viitattu 18.1.2021.
  39. ↑ Navalnyille sakkotuomio veteraanin kunnianloukkauksesta iltalehti.fi. Viitattu 20.2.2021.
  40. ↑ a b Navalnyille tulossa tukku uusia syytteitä Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2021.
  41. ↑ Venäjällä heitettiin vihreää nestettä oppositiojohtaja Navalnyin naamalle ja hän teki siitä videon Yle.fi. 21.3.2017. Viitattu 5.5.2017.
  42. ↑ Russian Opposition Leader Navalny Says He’s Nearly Blind in One Eye After Attack The Daily Beast. 3.5.2017. Viitattu 6.5.2017. (englanniksi).
  43. ↑ Venäjän oppositiojohtaja Navalnyi kolmeksi viikoksi vankilaan Yle Uutiset. Viitattu 24.10.2017.
  44. ↑ Venäjän keskusvaalilautakunta: Oppositiojohtaja Navalnyi ei voi asettua ehdolle presidentinvaaleissa Yle Uutiset. Viitattu 24.10.2017.
  45. ↑ a b c Nurminen, Jussi: Sairaalaan "vakavan allergiakohtauksen" vuoksi joutunut Navalnyi palautettiin vankilaan Yle Uutiset. 29.7.2019. Yleisradio. Viitattu 29.7.2019.
  46. ↑ Lääkäri epäilee, että eilen vankilasta "vakavan allergiakohtauksen" takia sairaalaan kiidätetty oppositiojohtaja Navalnyi on myrkytetty Yle Uutiset. Viitattu 20.8.2020.
  47. ↑ Navalnyin oikeudenkäynnin alku siirtyy helmikuulle Helsingin Sanomat. 20.1.2021. Viitattu 20.1.2021.
  48. ↑ a b Saksa ja Ranska valmistelevat Venäjälle pakotteita Navalnyin myrkytyksen takia Helsingin Sanomat. 6.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  49. ↑ BBC Russian: Alexei Navalny: Two hours that saved Russian opposition leader's life BBC News. 3.9.2020. Viitattu 4.9.2020. (englanniksi)
  50. ↑ Navalnyi voidaan lennättää Saksaan hoitoon, venäläislääkärin mukaan oppositiopoliitikkoa ei myrkytetty Helsingin Sanomat. 20.8.2020. Viitattu 22.8.2020.
  51. ↑ Kasperi Summanen: ”Tarkoitus oli tappaa” verkkouutiset.fi. 9.3.2020. Viitattu 3.9.2020.
  52. ↑ Brittilehti: Aleksei Navalnyi yritettiin myrkyttää toistamiseen ennen siirtoa Berliiniin Yle Uutiset. Viitattu 13.12.2020.
  53. ↑ Matthew Campbell: Revealed: Kremlin made a second attempt to poison Alexei Navalny in botched assassination thetimes.co.uk. Viitattu 13.12.2020. (englanniksi)
  54. ↑ Jani Parkkari: Oppositiojohtaja Navalnyi on saapunut Berliiniin yle.fi, uutiset. 22.8.2020. Viitattu 22.8.2020.
  55. ↑ Niinistö kertoo puhuneensa Navalnyista paljon Putinin kanssa: ”Otin esiin, onko ulkopuolisilla lääkäreillä mahdollisuutta päästä tarkistamaan tilannetta” Helsingin Sanomat. 19.4.2021. Viitattu 3.5.2021.
  56. ↑ Aleksei Navalnyin juristi uskoo Sauli Niinistön poikkeukselliseen rooliin Ilta-Sanomat. 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  57. ↑ Putin teki Navalnyi-tunnustuksen Ilta-Sanomat. 22.10.2020. Viitattu 6.9.2021.
  58. ↑ a b Navalnyi selvinnee hengissä mutta tulee olemaan toimintakyvytön kuukausia iltalehti.fi. Viitattu 24.8.2020.
  59. ↑ Myrkytetty Aleksei Navalnyi on päässyt pois sairaalahoidosta mutta jää vielä Saksaan: ”Harjoittelen seisomista yhdellä jalalla” Helsingin Sanomat. 23.9.2020. Viitattu 8.10.2020.
  60. ↑ Charité-Universitätsmedizin Berlin: Pressemitteilung charite.de. Viitattu 5.9.2020. (saksaksi)
  61. ↑ Yrjö Kokkonen: Sairaala: Navalnyin näytteistä löytyi myrkkyä Yle Uutiset. 24.8.2020. Viitattu 4.9.2020.
  62. ↑ Erklärung der Bundesregierung im Fall Nawalny bundesregierung.de. Viitattu 5.9.2020. (saksaksi)
  63. ↑ a b Venäjä-asiantuntijan mukaan Navalnyista löytynyt myrkky viittaa valtiolliseen myrkyttäjään Helsingin Sanomat. 3.9.2020. Viitattu 3.9.2020.
  64. ↑ OPCW Issues Report on Technical Assistance Requested by Germany OPCW. 6.10.2020. Viitattu 10.10.2020.
  65. ↑ Guidance for states parties on article VI declaration obligations and inspections following entry into force of changes to schedule 1 of the annex on chemicals to the chemical weapons convention (pdf) OPCW. 2019. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 10.10.2020.
  66. ↑ Navalnyi olikin myrkytetty jo hotellissa Ilta-Sanomat. 17.9.2020. Viitattu 10.10.2020.
  67. ↑ Navalnyin myrkky saatettiin kätkeä nanokapseliin Ilta-Sanomat. 24.10.2020. Viitattu 24.10.2020.
  68. ↑ Uutissivusto: Aleksei Navalnyi huiputti tunnustuksen myrkkyryhmän jäseneltä, jonka mukaan novitšok oli sivelty alushousuihin Helsingin Sanomat. 21.12.2020. Viitattu 21.12.2020.
  69. ↑ "If it Hadn't Been for the Prompt Work of the Medics": FSB Officer Inadvertently Confesses Murder Plot to Navalny bellingcat. 21.12.2020. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)
  70. ↑ «Он не должен был выжить». Один из участников отравления Навального признался в покушении The Insider. Viitattu 21.12.2020. (venäjäksi)
  71. ↑ Aleksei Navalnyi nolasi Vladimir Putinin verkkouutiset.fi. 24.12.2020. Viitattu 24.12.2020.
  72. ↑ Aleksei Navalnyi huijasi FSB:ltä tunnustuksen myrkytyksestään Helsingin Sanomat. 25.12.2020. Viitattu 25.12.2020.
  73. ↑ FSB Team of Chemical Weapon Experts Implicated in Alexey Navalny Novichok Poisoning bellingcat. 14.12.2020. Viitattu 14.12.2020. (englanniksi)
  74. ↑ Tim Lister, Clarissa Ward ja Sebastian Shukla CNN: CNN-Bellingcat investigation identifies Russian specialists who trailed Putin's nemesis Alexey Navalny before he was poisoned CNN. Viitattu 14.12.2020.
  75. ↑ Tutkiva ryhmä Bellingcat: Aleksei Navalnyin yritti murhata Venäjän turvallisuuspalvelun myrkky-yksikkö Helsingin Sanomat. 14.12.2020. Viitattu 14.12.2020.
  76. ↑ Venäjän tiedustelupalvelu mokasi pahemman kerran iltalehti.fi. Viitattu 18.12.2020.
  77. ↑ a b Putin rejects Navalny poisoning allegations as 'falsification' the Guardian. 17.12.2020. Viitattu 17.12.2020. (englanniksi)
  78. ↑ Alexei Navalny: Report names 'Russian agents' in poisoning case BBC News. 14.12.2020. Viitattu 17.12.2020. (englanniksi)
  79. ↑ Oppositiojohtaja Navalnyi saksalaislehdelle: Myrkytyksen takana on Vladimir Putin Helsingin Sanomat. 1.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  80. ↑ Russian FSB hit squad poisoned Alexei Navalny, report says the Guardian. 14.12.2020. Viitattu 17.12.2020. (englanniksi)
  81. ↑ Putinin tiedottaja Navalnyista: ”Berliinin potilaan” tilasta ei voi syyttää Venäjän valtiota Ilta-Sanomat. 3.9.2020. Viitattu 3.9.2020.
  82. ↑ Venäjä: Navalnyi ei sairastunut myrkystä vaan kärsi haimatulehduksesta Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2020.
  83. ↑ Putin: Jos Navalnyi olisi haluttu tappaa, siinä olisi onnistuttu Ilta-Sanomat. 17.12.2020. Viitattu 17.12.2020.
  84. ↑ Putin kiisti taas Venäjän myrkyttäneen Navalnyin Helsingin Sanomat. 17.12.2020. Viitattu 17.12.2020.
  85. ↑ Venäläinen oppositiojohtaja Navalnyi huijasi myrkyttäjiltään tunnustuksen puhelimessa: "Jos he olisivat olleet ilmassa pidempään, ehkä asiat olisivat päättyneet toisin" Yle Uutiset. Viitattu 22.12.2020.
  86. ↑ Putinin tiedottajan mukaan Navalnyi kärsii vainoharhoista ja suuruudenhulluudesta Helsingin Sanomat. 22.12.2020. Viitattu 22.12.2020.
  87. ↑ Venäläinen poliisi pidätettiin FSB:n myrkkymiesten tietojen vuotamisesta verkkouutiset.fi. 19.1.2021. Viitattu 19.1.2021.
  88. ↑ Полицейского проверят на «слив» о перелетах для расследования о Навальном РБК. Viitattu 19.1.2021. (venäjäksi)
  89. ↑ a b c Navalnyin myrkytyksen takia EU:n pakotelistalle määrättyjen venäläisten nimet julki Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2020.
  90. ↑ a b EU ja Yhdysvallat lisäävät pakotteita Venäjää vastaan, Venäjä uhkaa vastatoimilla Yle Uutiset. Viitattu 2.3.2021.
  91. ↑ Canada hits nine Russian officials with sanctions over Moscow’s persecution of critic Alexey Navalny theglobeandmail.com. Viitattu 30.3.2021.
  92. ↑ Global Affairs Canada: Regulations Amending the Special Economic Measures (Russia) Regulations GAC. 19.10.2015. Viitattu 30.3.2021.
  93. ↑ Emma Beswick: What happened in the moments before Alexei Navalny's arrest in Russia? euronews. 18.1.2021. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)
  94. ↑ a b c Aleksei Navalnyi saapui murhayrityksen jälkeen kotiin Venäjälle, pidätettiin heti passintarkastuksessa Hämeen Sanomat. Viitattu 25.1.2021.
  95. ↑ Aleksei Navalnyi sai 3,5 vuoden vankeusrangaistuksen iltalehti.fi. Viitattu 2.2.2021.
  96. ↑ Aleksei Navalnyia voi pian odottaa eristyssellin yksinäisyys, syynä rikkomukset kuten sängystä nouseminen liian aikaisin yle.fi. Viitattu 31.3.2021.
  97. ↑ Navalnyi osallistui nostamansa kanteen käsittelyyn vankilassa Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2021.
  98. ↑ Saana Uosukainen: Aleksei Navalnyi kertoo aloittavansa syömälakon 31.3.2021. Yle uutiset. Viitattu 31.3.2021.
  99. ↑ Putin critic Navalny could 'die within days', say doctors BBC News. 18.4.2021. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  100. ↑ Alexei Navalny moved to prison hospital amid fears for Putin critic’s life the Guardian. 19.4.2021. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
  101. ↑ Beslanin koulukaappauksen eloonjääneiden vanhemmat syömälakkoon iltalehti.fi. Viitattu 26.4.2021.
  102. ↑ Tuhannet Navalnyin tukijat lähtivät kaduille ennen kuin ”navalnismi” kielletään Helsingin Sanomat. 21.4.2021. Viitattu 26.4.2021.
  103. ↑ Navalnyi ilmoitti lopettavansa syömälakkonsa Helsingin Sanomat. 23.4.2021. Viitattu 26.4.2021.
  104. ↑ Aleksei Navalnyin lääkärit kehottavat oppositiopoliitikkoa lopettamaan syömälakkonsa välittömästi Yle Uutiset. Viitattu 26.4.2021.
  105. ↑ Oppositiopoliitikko Navalnyi lopettaa syömälakkonsa Yle Uutiset. Viitattu 26.4.2021.
  106. ↑ Navalnyi ilmoitti lopettavansa syömälakkonsa Helsingin Sanomat. 23.4.2021. Viitattu 26.4.2021.
  107. ↑ Syömälakkonsa vuoksi sairaalaan siirretty Navalnyi palautettiin rangaistussiirtolaan Ilta-Sanomat. 7.6.2021. Viitattu 9.6.2021.
  108. ↑ Vankilajohtaja: Navalnyi on toipunut syömälakostaan "enemmän tai vähemmän" Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2021.
  109. ↑ a b c d e f Syömälakkonsa lopettanut Navalnyi esiintyi valitusistunnossa huomattavasti laihtuneena Helsingin Sanomat. 29.4.2021. Viitattu 3.5.2021.
  110. ↑ a b c d e Venäjä kielsi Navalnyin liikkeet, kannattajat varautuvat äärijärjestöksi julistamiseen: ”Kaikkia ei voi vangita” Helsingin Sanomat. 26.4.2021. Viitattu 3.5.2021.
  111. ↑ Navalnyin tukijat: Aluetoimistot suljetaan, korruptionvastaisen säätiön toiminta jatkuu muodossa tai toisessa Yle Uutiset. Viitattu 3.5.2021.
  112. ↑ Venäjä on määritellyt oppositiopoliitikko Navalnyin verkoston terroristien ja äärijärjestöjen tietokantaansa Yle Uutiset. Viitattu 3.5.2021.
  113. ↑ Venäjällä tuomioistuin määräsi Navalnyin korruptionvastaisen säätiön rajoittamaan toimintaansa Yle Uutiset. Viitattu 3.5.2021.
  114. ↑ Venäjällä tuomioistuin totesi Aleksei Navalnyin järjestöt äärijärjestöiksi Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2021.
  115. ↑ Venäjällä etenee hanke kieltää äärijärjestöjen jäsenten ehdokkuus vaaleissa Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2021.
  116. ↑ Venäjällä oikeus käsittelee Navalnyin järjestöjen luokittelua äärijärjestöiksi Yle Uutiset. Viitattu 9.6.2021.
  117. ↑ Venäjällä estettiin pääsy kymmenille vangittuun oppositiojohtajaan Aleksei Navalnyiin liittyville sivustoille Yle Uutiset. Viitattu 26.7.2021.
  118. ↑ Navalnyi, Aleksei: Дворец для Путина. История самой большой взятки (Putinin palatsi. Suurimman lahjuksen historia) Youtube. 19.1.2021. FBK.
  119. ↑ Uudet tiedot kohutusta ”Putinin palatsista”: urakoitsijoiden asiakirjoissa epäilyttäviä linkkejä Kremliin iltalehti.fi. Viitattu 1.2.2021.
  120. ↑ Navalnyi julkaisi laajan selvityksen: tällainen on Putinin salattu miljardin euron palatsi iltalehti.fi. Viitattu 1.2.2021.
  121. ↑ Navalnyin verkkovideo Putinin väitetystä palatsista kerännyt yli 100 miljoonaa katselukertaa Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  122. ↑ Venäläismedia: Liikemies Arkadi Rotenberg ilmoittautuu ”Putinin palatsin” omistajaksi Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  123. ↑ День всероссийского протеста: как прошли акции в поддержку Навального - Новости на русском языке BBC News Русская служба. Viitattu 1.2.2021. (venäjäksi)
  124. ↑ a b Yli 3 000 ihmistä pidätettiin Venäjällä Navalnyin tukimielenosoituksissa Yle Uutiset. Viitattu 1.2.2021.
  125. ↑ За рубежом прошли акции солидарности с Навальным Newsru.com. 23.1.2021. Viitattu 1.2.2021. (venäjäksi)
  126. ↑ Navalny: Thousands join fresh protests across Russia BBC News. 31.1.2021. Viitattu 1.2.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksei_Navalnyi&oldid=20134529”