Ero sivun ”Kettujärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
uusia lähteitä, SYKE:n tietoja, tarkennuksia ja kuvailua |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta Edistynyt mobiilimuokkaus |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
| järvinumero = 14.112.1.020 |
| järvinumero = 14.112.1.020 |
||
}} |
}} |
||
'''Kettujärvi''' <ref name=kp/><ref name=syke/> on [[ |
'''Kettujärvi''' <ref name=kp/><ref name=syke/> on [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeessä]] [[Iitti|Iitissä]], [[Perä-Mankala]]n pohjoispuolella sijaitseva [[Kymijoki|Kymijokeen]] laskeva [[järvi]].<ref name=syke/><ref name=kp/> |
||
== Maantietoa == |
== Maantietoa == |
||
Versio 15. joulukuuta 2020 kello 01.40
| Kettujärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Iitti |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | salmi Kymijokeen [1] |
| Järvinumero | 14.112.1.020 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 74,1 m [1] |
| Rantaviiva | 9,66838 km [2] |
| Pinta-ala | 1,24115 km² [2] |
| Tilavuus | 0,00460761 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 3,71 m [2] |
| Suurin syvyys | 8,01 m [2] |
| Saaria | 3 [2] |
 Kettujärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kettujärvi [1][2] on Päijät-Hämeessä Iitissä, Perä-Mankalan pohjoispuolella sijaitseva Kymijokeen laskeva järvi.[2][1]
Maantietoa
Järven pinta-ala on 124 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä, se on 2,4 kilometriä pitkä ja 1,3 kilometriä leveä. Kettujärvi on käytännössä järvenosa, jolla on lännessä Kymenkäänteessä suuret vesiyhteydet Kymijokeen ja sen takana olevaan Arrajärveen sekä idässä pengertien silta-aukon kautta vesiyhteys Keskimmäiseen. Järvenrantojen ympäristöt ovat pääasiassa kallioista metsämaata, jota rikkovat pohjoispuolella Keikkin pienialaiset peltomaat ja eteläpuolella Myllyjärven ja Tuhkurin peltoaukeat. Järvi alkaa Kymenkäänteessä Tapolanniemen luoteispuolelta ja se päättyy Sitikkalaan johtavalle tielle. Järvessä on kolme saarta, joiden pinta-ala on 0,94 hehtaaria. Saarista kaksi on kooltaan yli aarin ja kolmas on alle aarin kokoinen. Saaret sijaitsevat Tapolanniemen pohjoiskärjessä ja niitä kutsutaan Lakinsaariksi. Saarten kohdalla työntyy etelään 800 metriä pitkä Märkälahti. Pengertien ympäristö on matalinta järvialuetta ja siellä on ruohikkossa ahdas vesitie. Täällä järven ylittää korkeajännitelinja.[2][1][3][4]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuus on 4,61 miljoonaa kuutiometriä eli 0,00461 kuutiokilometriä. Sen keskisyvyys on 3,7 metriä ja suurin syvyys on 8,0 metriä. Järven rantaviivan pituus on 9,7 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 650 metriä. Järven ympäristön haja-asutuksen muodostaa yli kymmenen maatilaa tai muuta taloutta sekä rannoille rakennetut noin 40 vapaa-ajan asuntoa. Niille tulee tiet Vuolenkoskelta, Kalaksueelta tai Iitin Sitikkalasta.[2][1]
Kymenkäänteessä Kettujärven puolella sijaitsee kalliossa vaatimaton Kymenkäänteen kalliomaalaus.[1]
Säännöstely
Järven vedenpinnan korkeus on 74,1 metriä mpy. Järvi on säännöstely siten, että vedenpinnan korkeudeksi on määrätty raja-arvot 73,93 metriä ja 74,13 metriä mpy. Säännöstely on toteutettu tyydyttämään Mankalan voimalaitoksen tarpeita patoaltaassa, joka jää tämän ja yläjuoksulla sijaitsevan Vuolenkosken vesivoimalaitoksen välille.[1]
Vesistösuhteet
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Kymijoen alueen (14.1) Kymijoen alaosan alueella (14.11), jonka Anjalan voimalaitoksen alueeseen (14.112) järvi kuuluu.[5] Sen vedenpinnan korkeus on 74,1 metriä mpy., mikä on sama kaikille järville ja Kymijoelle Mankalan- ja Vuolenkosken vesivoimalaitoksen välissä. Huomattavimmat järvet ovat Kotojärvi, Selkojärvi, Arrajärvi, Keskimmäinen ja Iso Valkjärvi. Kettujärven vesi vaihtuu laajan salmen vuoksi Kymijoen vedestä. Idästä siihen tulee vettä Keskimmäisen kautta Ylimmäisestä. Näillä kahdella järvellä on valuma-alueellaan muutamia järviä.[1]
Historiaa
Kalmbergin kartastossa vuodelta 1855–1856 järven karttanimenä käytettiin ”Mäkilähdenjärvi”, ja sen vedenpinnan korkeus on ollut hyvinkin samalla korkeudella kuin nykyään. Järvi on silloin katsottu yltävän Kottikallion kaakkoispuolella asti, josta alkoi ”Kalaksudenlampi” (Keskimmäinen). Vuoden 1964 peruskartassa sen rannat olivat pääosin vapaan ranta-asutuksesta, mutta vuoden 1978 kartassa vapaa-ajan asuntoja oli paljon.[6][7][8][9]
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Kettujärvi, Iitti (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Kettujärvi, Iitti (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Kettujärvi, Iitti (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Kettujärvi (14.112.1.020) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 3.5.2019.
- ↑ Kalmbergin kartasto: Sotilaskartta 1:100 000. Keisarillisen Venäjä, 1855–1856. Kartta (fc20050742.jpg) Heikki Rantatuvan karttapalvelussa (JPG) (viitattu 1.5.2019) suomi
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3111 12 Arrajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1964. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3111 12 Arrajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1978. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3111 12 Arrajärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 11.4.2019)
