Ero sivun ”Samojedit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Uhriateria Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Lisätään malline:commonscat-rivi (Commons-luokka P373 = Samoyedic peoples) ja luodaan Aiheesta muualla -osio |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
=== Viitteet === |
=== Viitteet === |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{commonscat-rivi}} |
|||
{{Uralilaiset kansat}} |
{{Uralilaiset kansat}} |
||
Versio 6. marraskuuta 2020 kello 22.19
Samojedit on yhteisnimitys eräille Uralin itäpuolella eläville paimentolaiskansoille, jotka puhuvat samojedikieliä. Samojedikansoja ovat nenetsit eli jurakit, enetsit, nganasanit ja selkupit, joista selkupit ovat viimeisiä eteläsamojedeja. Matorit ja juratsit ovat kuolleet sukupuuttoon jo 1800-luvulla, viimeinen kamassi, joka puhui kamassien omaa kieltä, kuoli vuonna 1989. Samojedit mainittiin keskieurooppalaisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1600-luvun lopussa, mutta kiinalaisissa lähteissä hieman ennen ajanlaskumme alkua on maininta metsästäjäkansasta, jonka arvellaan edustaneen samojedeja[1].
Samojedikielet ja suomalais-ugrilaiset kielet muodostavat yhdessä uralilaisen kielikunnan. Samojedit eivät kuitenkaan ole geneettisesti kovinkaan läheistä sukua läntisemmille suomalais-ugrilaisille kansoille kuten suomalaisille tai virolaisille, vaan muille alueen aasialaisille kansoille.
Pohjoissamojedien tärkein elinkeino on poronhoito, ja muita elinkeinoja ovat metsästys ja kalastus. Etelämpänä asuvien selkuppien pääelinkeino on lähellä asuvien itäisten hantien tavoin oravanmetsästys, mutta myös ketunmetsästystä ja kalastusta harjoitetaan. Samojedien luontaiselinkeinojen tulevaisuutta uhkaavat Länsi-Siperian lisääntyvät öljyn- ja kaasunporaukset, sillä ne supistavat porojen laidunmaita ja saastuttavat jokia.[2]
Samojedien uskonto edustaa muiden Siperian kansojen tapaan šamanismia. Jumaluuksia ovat ylijumala ja lukuisat henget, joihin pitävät yhteyttä šamaanit. Merkittävässä asemassa ovat myös puusta valmistettavat kotijumalat, jotka edustavat muun muassa esi-isien henkiä. Uskonnollisiin menoihin kuuluu uhraaminen henkien lepyttämiseksi. Esimerkiksi metsästäjä kaadettuaan suuremman otuksen, uhraa metsän ja veden hengille uhriaterian. Uhriateriaan kuuluu lihaa,leipää,viina sekä ainoastaan tätä tarkoitusta varten pähkinöistä valmistettua voita. Rukouksen jälkeen heitetään ateria tuleen, jotta ruoat hävityksen kautta pääsisivät perille henkien luo. Uskomuksen mukaan kaikissa kappaleissa piilee henki, joka vapautuu sitten kun esine on rikottu tai hävitetty.
Lähteet
- Korhonen, Mikko & Kulonen, Ulla-Maija: Samojedit. Teoksessa Laakso Johanna (toim.): Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista, s. 302–317. Porvoo: WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.
Viitteet
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Samojedit Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||