Ero sivun ”Ruotsin valtiopäivät” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
→Valtiopäiväpuolueet: tuo ei kuulu tänne |
|||
| Rivi 99: | Rivi 99: | ||
|- |
|- |
||
|} |
|} |
||
===Hallitus=== |
|||
[[Ruotsin valtiopäivävaalit 2018|Vuoden 2018 valtiopäivävaalien]] jälkeen puolueet ajautuivat hallituskriisiin koska niin punavihreät kuin [[Alliansen|porvariallianssi]]kaan eivät pystyneet muodostamaan enemmistöä valtiopäivillä [[Ruotsidemokraatit|Ruotsidemokraattien]] korkean mandaatin vuoksi. Porvaripuolueista varsinkin [[Liberaalit (Ruotsi)|liberaalit]] ja [[Keskustapuolue (Ruotsi)|keskustapuolue]] olivat haluttomia yhteistyöhön Ruotsidemokraattien kanssa, joten päättivät pitkien hallitusneuvottelujen tuloksena tukea entistä [[Löfvenin II hallitus|Löfvenin punavihreää hallituspohjaa]] oppositiosta, jos heidän tavoitteitaan päätyy hallitusohjelmaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10602409 | Nimeke=Ruotsi saa hallituksen kuukausien pattitilanteen jälkeen | Kieli={{fi}} | Julkaisija=Yleisradio | Julkaisu=yle.fi/uutiset | Viitattu=07.04.2020}}</ref> |
|||
==Oikeusasiamies== |
==Oikeusasiamies== |
||
Versio 7. huhtikuuta 2020 kello 17.59
| Ruotsin valtiopäivät Sveriges riksdag | |
|---|---|
 | |
| Tyyppi | |
| Tyyppi | yksikamarinen |
| Johto | |
| Puhemies |
Andreas Norlén (M) 24. syyskuuta 2018 alkaen |
| Kokoonpano | |
| Edustajia | 349 |
 | |
| Puolueet |
Hallitus (116)
Hallituksen tukipuolueet (51)
Oppositio (182)
|
| Vaalit | |
| Viimeisimmät vaalit | 9. syyskuuta 2018 |
| Kokouspaikka | |
 Valtiopäivien istuntosali | |
| Kotisivut | |
| http://www.riksdagen.se | |
Ruotsin valtiopäivät (ruots. Sveriges riksdag tai riksdagen) on Ruotsin lakeja säätävä elin, joka kokoontuu vaaleilla valittuna ryhmän puhemiehen johtamana. Ruotsiin tuli vuonna 1909 pitkän julkisen keskustelun jälkeen osittainen äänioikeus toiseen kamariin, ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus lopulta 1921.
Vaalit
Ruotsin valtiopäivillä on 349 edustajapaikkaa, joista 310 valitaan 29 vaalipiiristä ja 39 valitaan tasauspaikkoina, joilla taataan puolueille valtakunnallisen suhteellisuuden tarkempi toteutuminen. Vaalipiirien paikkaluvut määräytyvät piirin asukasmäärän perusteella. Valtiopäivävaalien äänikynnys on valtakunnallisesta tuloksesta laskettava 4%. Henkilökohtaiset äänet asettavat valtiopäivävaaleissa ehdokkaan ohi puoluelistan, jos ehdokas saa 8% tai enemmän puolueen saamasta äänimäärästä[1].
Äänestyskelpoisia ovat 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttäneet Ruotsin kansalaiset, jotka ovat jossain elämänsä vaiheessa asuneet Ruotsissa[2].
- Katso myös: Ruotsin vaalijärjestelmä ja Ruotsin valtiopäivävaalien tulokset
Valtiopäiväpuolueet
- Pääartikkeli: Luettelo Ruotsin puolueista
Ruotsin valtiopäivillä on vaalikaudella 2018–2022 edustettuna kahdeksan puoluetta, jotka ovat suuruusjärjestyksessä sosiaalidemokraatit (100 paikkaa), maltillinen kokoomus (70), ruotsidemokraatit (62), keskusta (31), vasemmisto (28), kristillisdemokraatit (22), liberaalit (20) ja vihreät (16). Vaalikausi alkoi 24. syyskuuta 2018, jolloin vuoden 2018 vaaleissa valitut edustajat aloittivat kautensa.[3][4]
| Puolue | Ruotsinkielinen nimi |
Aatesuunta | ||
|---|---|---|---|---|
| Keskustapuolue | C | Centerpartiet | keskustalainen liberalismi | |
| Kristillisdemokraatit | KD | Kristdemokraterna | kristillisdemokratia | |
| Liberaalit | L | Liberalerna | keskustalainen sosiaaliliberalismi | |
| Maltillinen kokoomus | M | Moderata samlingspartiet | keskusta-oikeistolainen liberaalikonservatismi | |
| Ruotsidemokraatit | SD | Sverigedemokraterna | kansallismielinen euroskeptismi | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | S | Sveriges socialdemokratiska arbetareparti | keskusta-vasemmistolainen sosiaalidemokratia | |
| Vasemmistopuolue | V | Vänsterpartiet | sosialismi | |
| Ympäristöpuolue Vihreät | MP | Miljöpartiet de Gröna | punavihreä ekososialismi | |
Oikeusasiamies
Eduskunnan oikeusasiamiehet (ruots. Riksdagens justitieombudsmän) eli oikeusasiamies (ruots. Justitieombudsmannen, JO) on valtiopäivien kontrollivaltaa käyttävä viranomainen.[5]
Lähteet
- ↑ Elections in Sweden s. 16-17, 20
- ↑ Elections in Sweden s. 5
- ↑ Ledamöter & partier riksdagen.se. Ruotsin valtiopäivät. Viitattu 21.9.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Ledamöter i partiordning riksdagen.se. Ruotsin valtiopäivät. Viitattu 24.9.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Riksdagens ombudsmän: Oikeusasiamiehestä www.jo.se. Viitattu 21.9.2019.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ruotsin valtiopäivät Wikimedia Commonsissa
- Ruotsin valtiopäivät (ruotsiksi, englanniksi)
| ||||||||||||||||||
