Turkin suuri kansalliskokous

Turkin suuri kansalliskokous
	; Logo
	; Parlamenttirakennus
Tyyppi	yksikamarinen
Perustettu	23. huhtikuuta 1920
Puhemies	Mustafa Şentop (AKP)
Edustajia	600
Ryhmät	Hallitus (289) AKP (289); Hallituksen tukijat (49) MHP (48); BBP (1); Oppositio (235) CHP (135); HDP (56); İYİ (36); DP (2); TİP (2); DBP (1); DEVA (1); Saadet (1); YP (1);
Viimeisimmät vaalit	24. kesäkuuta 2018
Seuraavat vaalit	25. kesäkuuta 2023
	Kotisivut
	Infobox OK

Turkin suuri kansalliskokous (turk. Türkiye Büyük Millet Meclisi) on Turkin yksikamarinen lainsäädännöllinen elin. Se koostuu 600 edustajasta, jotka valitaan viiden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen parlamentti perustettiin jo vuonna 1877 sulttaani Abdulhamid II:n aloitteesta. Osmanien valtakunnan romahdettua Turkin tasavaltaan perustettiin parlamentti nuorturkkilaisten aloitteesta vuonna 1908.^selvennä Nykymuodossaan parlamentti perustettiin 23. huhtikuuta 1920.^[1] Ensimmäisissä parlamenttivaaleissa valittiin yhteensä 324 edustajaa. Näistä kuitenkin vain 115 pääsi osallistumaan ensimmäiseen istuntoon. Tasavallan ensimmäinen perustuslaki astui voimaan 1921.^[2]

Kansanedustajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkin perustuslain mukaan kansanedustajia valitaan yhteensä 600. Vaalipiirejä on yhteensä 87.^[3].

Ehdokkaaksi voivat asettua kaikki vähintään 25-vuotiaat Turkin kansalaiset, jotka eivät ole hakeutuneet konkurssiin, saaneet tuomiota tietyistä perustuslaissa mainituista rikoksista perustuslakia tai kärsineet vankeustuomiota viimeisen vuoden aikana. Miehiltä vaaditaan myös suoritettua asevelvollisuutta.^[4]

Viimeisimmät vaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viimeisimmät vaalit pidettiin vuonna 2018. Erdoğanin johtama AK-puolue sai hieman yli 50% kaikista äänistä.^[5].

Naisten osuus edustajien määrästä kasvoi, mutta on edelleen matala verrattuna miehiin. Naispuolisia kansanedustajia valittiin yhteensä 103.^[6].

Mustafa Şentop valittiin parlamentin puhemieheksi helmikuussa 2019. Hän oli aikaisemmin toiminut varapuhemiehenä.^[7].

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Parlamentin istuntosali
Puhemiehen istuin
Pienoismalli parlamenttirakennuksesta Istanbulissa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ Karcic, Hamza: How the Turkish Parliament was founded TRT World. 23.4.2020. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
↑ History global.tbmm.gov.tr. 2021. Arkistoitu 24.2.2020. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
↑ Duties and Powers global.tbmm.gov.tr. 2021. Arkistoitu 5.4.2019. Viitattu 6.3.2021.
↑ IPU PARLINE database: TURKEY (Türkiye Büyük Millet Meclisi (T.B.M.M)), Full text archive.ipu.org. Viitattu 6.3.2021.
↑ Erdoğan nousi voittajaksi Turkin vaaleissa – presidentti on saamassa entistä enemmän valtaa Helsingin Sanomat. 24.6.2018. Viitattu 6.3.2021.
↑ Spotlight: Despite increased women representation in parliament, Turkey's political gender equality still long way to go www.xinhuanet.com. 4.7.2018. Arkistoitu 12.8.2020. Viitattu 6.3.2021.
↑ Mustafa Sentop elected Turkey’s new parliament speaker www.aa.com.tr. Viitattu 6.3.2021.

[1] Karcic, Hamza: How the Turkish Parliament was founded TRT World. 23.4.2020. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)

[2] History global.tbmm.gov.tr. 2021. Arkistoitu 24.2.2020. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)

[3] Duties and Powers global.tbmm.gov.tr. 2021. Arkistoitu 5.4.2019. Viitattu 6.3.2021.

[4] IPU PARLINE database: TURKEY (Türkiye Büyük Millet Meclisi (T.B.M.M)), Full text archive.ipu.org. Viitattu 6.3.2021.

[5] Erdoğan nousi voittajaksi Turkin vaaleissa – presidentti on saamassa entistä enemmän valtaa Helsingin Sanomat. 24.6.2018. Viitattu 6.3.2021.

[6] Spotlight: Despite increased women representation in parliament, Turkey's political gender equality still long way to go www.xinhuanet.com. 4.7.2018. Arkistoitu 12.8.2020. Viitattu 6.3.2021.

[7] Mustafa Sentop elected Turkey’s new parliament speaker www.aa.com.tr. Viitattu 6.3.2021.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]