Ero sivun ”Trigonometria” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 158.129.160.27 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
→Peruskaavoja: Sin5(A)=SIN(A)+4 redagavo Marcelius martirosianas |
||
Rivi 72: | Rivi 72: | ||
=== Derivointi === |
=== Derivointi === |
||
<math>\operatorname{D} \sin x = \cos x\qquad \operatorname{D} \cos x = -\sin x \qquad \operatorname{D} \tan x = \frac{1}{\cos^2 x} \qquad \operatorname{D} \cot x = -\frac{1}{\sin^2 x }</math> |
<math>\operatorname{D} \sin x = \cos x\qquad \operatorname{D} \cos x = -\sin x \qquad \operatorname{D} \tan x = \frac{1}{\cos^2 x} \qquad \operatorname{D} \cot x = -\frac{1}{\sin^2 x }</math>sin5(A)=sin4(A)+1=sin2A+3=sin(A)+4 redagavo Marcelius Martirosianads |
||
Trigonometristen funktioiden monikertaisten kulmien kaavat (esimerkiksi <math>\sin 2x</math>) voidaan johtaa [[De Moivren kaava]]lla. |
Trigonometristen funktioiden monikertaisten kulmien kaavat (esimerkiksi <math>\sin 2x</math>) voidaan johtaa [[De Moivren kaava]]lla. |
Versio 26. huhtikuuta 2017 kello 07.29
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Trigonometria (m.kreik. τρίγωνος, trígōnos, kolmekulmainen, ja μέτρον, métron, mitata), kolmiomitanto, on kolmioita ja kulmia käsittelevä matematiikan ala.
Trigonometrian perustana on se tosiasia, että kaikki suorakulmaiset kolmiot, joissa on suoran kulman lisäksi toinen yhtä suuri kulma, ovat keskenään yhdenmuotoisia. Koska yhdenmuotoisten kolmioiden vastinsivujen suhteet ovat samat, suorakulmaisen kolmion sivujen suhteet määräytyvät vain kolmion (ei-suorasta) kulmasta. Nämä suhteet ovat siis pelkästään kulman funktioita .
Suorakulmaisen kolmion , , kolmesta sivusta , ja voidaan muodostaa kuusi suhdetta. Nämä on tapana nimittää kulman funktioiksi seuraavasti:
sin() on eli kulman vastakkainen sivu jaettuna hypotenuusalla; cos() on eli viereinen sivu jaettuna hypotenuusalla ja tan() on eli vastainen jaettuna viereisellä. Lisäksi on :n kotangentti, on :n sekantti ja on :n kosekantti. Näiden suhteiden eli trigonometristen funktioiden arvoja on aikojen kuluessa taulukoitu ja muita menetelmiä niiden tuottamiseksi kehitetty. Trigonometristen funktioiden, erityisesti sinin ja kosinin, arvojen tuntemus ja sinilauseen ja kosinilauseen käyttö tekevät mahdolliseksi kolmion tuntemattomien osien laskemisen, kun kolmiosta tunnetaan vähintään kaksi osaa, joista ainakin yksi on kolmion sivun pituus.
Trigonometrialla on monia sovelluksia esimerkiksi tähtitieteessä, tilastotieteessä, kemiassa, arkkitehtuurissa, meteorologiassa ja kartografiassa.
Trigonometrisista funktioista
- Pääartikkeli: Trigonometrinen funktio
Klassiset määritelmät
Suorakulmaisessa kolmiossa , , sivujen suhteisiin vaikuttaa vain terävän kulman () suuruus, ei kolmion koko. Kolmion pisintä sivua kutsutaan sen hypotenuusaksi, lyhempiä sivuja :n vastaiseksi ja :n viereiseksi kateetiksi. Näitä sivujen suhteita nimitetään kulman trigonometrisiksi funktioiksi.
- SINI sin α = a/c;
- KOSINI cos α = b/c
- TANGENTTI tan α = a/b
- KOTANGENTTI cot α = b/a
- SEKANTTI sec α = c/b
- KOSEKANTTI csc α = c/a
Kateettien ja hypotenuusan pituuksien välillä olevaa yhteyttä kutsutaan nimellä Pythagoraan lause. Se on erikoistapaus kosinilauseesta.
Yleensä käytetään vain kahta tai kolmea ensimmäistä funktiota, koska kotangentti, sekantti ja kosekantti saadaan tangentin, kosinin ja sinin (vastaavasti) käänteisarvoina ja tangentti on sinin ja kosinin osamäärä.
Yleisempi määritelmä
Piirretään suorakulmaiseen xy-koordinaatistoon yksikköympyrä eli ympyrä, jonka keskipiste on origossa ja säde on yksi, ja tarkastellaan ympyrän kehän tason ensimmäisessä neljänneksessä sijaitsevaa pistettä . Jos -akselin ja pisteen origoon yhdistävän janan välinen kulma on , niin sinin ja kosinin määritelmän perusteella ja . Tämä antaa aiheen laajentaa sinin ja kosinin määritelmät myös sellaisille kulmille , jotka eivät toteuta ehtoa . Määritelmä syntyy sijoittamalla kulma niin, että sen kärki on origo ja oikea kylki on positiivinen -akseli. Jos vasen kylki leikkaa yksikköympyrän pisteessä , asetetaan ja . Kun :n ajatellaan syntyvän kiertona positiivisesta -akselista vastapäivään eli positiiviseen kiertosuuntaan, kun on positiivinen, ja myötäpäivään eli negatiiviseen kiertosuuntaan, kun on negatiivinen, saadaan määritelmä koskemaan kaikkia kulmia (tai kiertoja).
Muut trigonometriset funktiot ovat sinin ja kosinin suhteita tai käänteislukuja. Niiden yleiset määritelmät palautuvat siis sinin ja kosinin yleiseen määritelmään. Koska sini ja kosini saavat tietyillä kulmilla arvon 0, niin tangentti, kotangentti, sekantti ja kosekantti eivät ole määriteltyjä kaikilla kulmilla.
Koska kulmia mitataan eri yksiköin, on trigonometristen funktioiden avulla laskettaessa otettava huomioon käytettävä mittayksikkö (asteet, piirut, radiaanit jne.). Silloin, kun trigonometrisia funktioita käytetään alkuperäisestä geometrisesta yhteydestään irrotettuina, oletetaan yleensä, että niiden argumentit ovat paljaita lukuja. Kulmiin palautettuna tämä tarkoittaa kulman yksikköä radiaani eli ns. absoluuttista kulman yksikköä.
Sarjakehitelmät
Sini-ja kosinifunktion arvot voidaan laskea niiden sarjakehitelmistä kaikilla reaaliluvuilla :
- ,
- .
Näistä sarjoista voidaan johtaa myös muiden trigonometristen funktioiden sarjakehitelmiä, esimerkiksi
- ,
- ,
- ,
- .
Näissä :t ovat ns. Bernoullin lukuja ja :t ns. Eulerin lukuja.
Trigonometrisiin funktioihin liittyviä kaavoja
Peruskaavoja
Muunnoskaavoja
Derivointi
sin5(A)=sin4(A)+1=sin2A+3=sin(A)+4 redagavo Marcelius Martirosianads
Trigonometristen funktioiden monikertaisten kulmien kaavat (esimerkiksi ) voidaan johtaa De Moivren kaavalla.
Integrointi
Pallotrigonometria
Yleensä trigonometrialla tarkoitetaan vain tasopinnalle sijoitettuja kolmioita käsittelevää matematiikkaa. Pallotrigonometria käsittelee kolmioita, jotka muodostuvat pallon isoympyröiden kaarista. Pallokolmion kulmien ja sivujen suuruus ilmaistaan kulmamitoin. Pallotrigonometrialla on runsaasti sovelluksia tähtitieteessä.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Matemaattisten aineiden opettajien liitto: MAOL, s. 33 (1992). MAOL ry. ja Otava, 1992 ->.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Trigonometria Wikimedia Commonsissa
- Opetusvideoita aiheesta Opetus.tv-sivustolla
- Matematiikkalehti Solmu, Erkki Luoma-aho: Matematiikan historia aihealueittain, Trigonometria (pdf)