Pinta (geometria)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Geometria

Tasogeometria
Piste
Suora
Käyrä
Taso
Pinta
Pinta-ala
Pituus
Kulma
Trigonometria

Ympyrä
Ellipsi
Monikulmio
Kolmio
Nelikulmio
Suorakulmio
Neliö
Suunnikas
Neljäkäs
Puolisuunnikas

Avaruusgeometria
Tilavuus
Avaruuskappale
Pallo
Kartio
Lieriö
Särmiö
Suuntaissärmiö
Suorakulmainen särmiö
Säännöllinen monitahokas
Platonin kappale
Tetraedri
Heksaedri eli kuutio
Oktaedri
Dodekaedri
Ikosaedri
Keplerin–Poinsot'n kappale

Euklidinen geometria
Paralleeliaksiooma

Epäeuklidinen geometria
Hyperbolinen geometria
Elliptinen geometria

Analyyttinen geometria

Määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olkoon topologinen avaruus. Tällöin joukon pinta on mikä tahansa jatkuva kuvaus , missä joukko on yhtenäinen.[1]

Kuvauksen kuvajoukkoa kutsutaan pinnan kuvaajaksi. Usein tosin pinnan kuvaajaa kutsutaan lyhyesti vain pinnaksi.

:n pinnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euklidisen avaruuden pintoja kutsutaan yleensä parametrisoiduiksi pinnoiksi. Nimitys juontuu siitä, että voimme aina kirjoittaa pinnan kaavan jatkuvien funktioiden avulla siten, että pisteessä pinnan kaava

.

Funktioita kutsutaan pinnan koordinaattifunktioiksi.

Oletetaan, että on pinta ja että sen koordinaattifunktioiden osittaisderivaatat ovat olemassa ja jatkuvia (ts. ne koordinaattifunktiot ovat jatkuvasti derivoituvia). Määrittelemme, että pinnan osittaisderivaatat pisteessä ovat funktiot ,

.

Näiden osittaisderivaattojen avulla voimme määritellä pinnan derivaatan. Pinnan derivaattafunktio on funktio ,

.

Derivaattafunktion kaavaa kutsumme lyhyesti derivaataksi pisteessä . Lisäksi sanomme, että pinta on derivoituva jos sillä on olemassa derivaattafunktio (eli derivaatta jokaisessa D:n pisteessä).

Pinnan derivaatan hyöty näkyy esimerkiksi siinä, että jos , niin lineaarinen funktio ,

,

on likimääräisesti sama kuin itse pinta pisteen läheisyydessä. Funktiota kutsutaan pinnan tangenttitasoksi pisteessä .

:n pintojen tärkeä sovellus on ns. pintaintegraali.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 312–313. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]