Ero sivun ”Venäjän kieli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 2: Rivi 2:
| nimi = Venäjän kieli
| nimi = Venäjän kieli
| oma = Русский язык (Russki jazyk)
| oma = Русский язык (Russki jazyk)
| muu =
| muu = venäjä
| alue = [[Venäjä]] ja virallinen kieli monessa entisessä [[Neuvostotasavalta|neuvostotasavallassa]].
| alue = [[Venäjä]] ja virallinen kieli monessa entisessä [[Neuvostotasavalta|neuvostotasavallassa]].
| vir = {{Venäjä}} <br/> {{Valko-Venäjä}} <br/> {{Kazakstan}} <small>(virallinen)</small> <br> {{Kirgisia}} <small>(virallinen)</small> <br/> [[Tiedosto:Flag_of_Abkhazia.svg|20px|border]] [[Abhasia]] <small>(virallinen)</small> <br/> {{Etelä-Ossetian lippu}} [[Etelä-Ossetia]] <small>(virallinen)</small> <br/> [[Tiedosto:Transnistria State Flag.svg|20px|border]] [[Transnistria]] <small>(virallinen)</small> <br/> {{YK}} <small>(organisaatio)</small> <br/> {{IVY}} <small>(organisaatio)</small>
| vir = {{Venäjä}} <br/> {{Valko-Venäjä}} <br/> {{Kazakstan}} <small>(virallinen)</small> <br> {{Kirgisia}} <small>(virallinen)</small> <br/> [[Tiedosto:Flag_of_Abkhazia.svg|20px|border]] [[Abhasia]] <small>(virallinen)</small> <br/> {{Etelä-Ossetian lippu}} [[Etelä-Ossetia]] <small>(virallinen)</small> <br/> [[Tiedosto:Transnistria State Flag.svg|20px|border]] [[Transnistria]] <small>(virallinen)</small> <br/> {{YK}} <small>(organisaatio)</small> <br/> {{IVY}} <small>(organisaatio)</small>
Rivi 16: Rivi 16:
}}
}}


'''Venäjän kieli''' (''venäjä'') ({{k-ru|Ру́сский язы́к|Russki jazyk}} [ˈru.skʲij jɪ.ˈzɨk] {{lausunta|Ru-russkiy jizyk.ogg}}) kuuluu [[Itäslaavilainen kieliryhmä|itäslaavilaisiin]] kieliin, joihin kuuluvat myös [[ruteeni]], [[Ukrainan kieli|ukraina]] ja [[Valkovenäjän kieli|valkovenäjä]]. Venäjää puhuu arviolta 275 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielenään noin 165 miljoonaa. Venäjää kirjoitetaan [[Kyrillinen aakkosto|kyrillisin aakkosin]].
'''Venäjän kieli''' (Ру́сский язы́к, Russki jazyk, [ˈru.skʲij jɪ.ˈzɨk] {{lausunta|Ru-russkiy jizyk.ogg}}) kuuluu [[Itäslaavilainen kieliryhmä|itäslaavilaisiin]] kieliin, joihin kuuluvat myös [[ruteeni]], [[Ukrainan kieli|ukraina]] ja [[Valkovenäjän kieli|valkovenäjä]]. Venäjää puhuu arviolta 275 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielenään noin 165 miljoonaa. Venäjää kirjoitetaan [[Kyrillinen aakkosto|kyrillisin aakkosin]].
Venäjä on [[Venäjä|Venäjän federaation]] virallinen kieli, ja sillä on virallinen asema myös [[Kazakstan]]issa, [[Kirgisia]]ssa ja [[Valko-Venäjä]]llä. Venäjää puhutaan paljon entisten neuvostotasavaltojen alueella sekä muun muassa [[Mongolia]]ssa.
Venäjä on [[Venäjä|Venäjän federaation]] virallinen kieli, ja sillä on virallinen asema myös [[Kazakstan]]issa, [[Kirgisia]]ssa ja [[Valko-Venäjä]]llä. Venäjää puhutaan paljon entisten neuvostotasavaltojen alueella sekä muun muassa [[Mongolia]]ssa.


Versio 14. maaliskuuta 2012 kello 20.45

Venäjän kieli
Oma nimi Русский язык (Russki jazyk)
Muu nimi venäjä
Tiedot
Alue Venäjä ja virallinen kieli monessa entisessä neuvostotasavallassa.
Virallinen kieli  Venäjä
 Valko-Venäjä
 Kazakstan (virallinen)
 Kirgisia (virallinen)
Abhasia (virallinen)
Etelä-Ossetia Etelä-Ossetia (virallinen)
Transnistria (virallinen)
 Yhdistyneet kansakunnat (organisaatio)
 IVY (organisaatio)
Puhujia 165 miljoonaa
Sija 8
Kirjaimisto kyrillinen
Kielenhuolto Venäjän tiedeakatemian Venäjän kielen instituutti
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä slaavilaiset kielet
itäslaavilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ru
ISO 639-2 rus
ISO 639-3 RUS

Venäjän kieli (Ру́сский язы́к, Russki jazyk, [ˈru.skʲij jɪ.ˈzɨk] Ru-russkiy jizyk.ogg kuuntele ääntämys (ohje)) kuuluu itäslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluvat myös ruteeni, ukraina ja valkovenäjä. Venäjää puhuu arviolta 275 miljoonaa ihmistä, joista äidinkielenään noin 165 miljoonaa. Venäjää kirjoitetaan kyrillisin aakkosin. Venäjä on Venäjän federaation virallinen kieli, ja sillä on virallinen asema myös Kazakstanissa, Kirgisiassa ja Valko-Venäjällä. Venäjää puhutaan paljon entisten neuvostotasavaltojen alueella sekä muun muassa Mongoliassa.

Venäjä on yksi YK:n kuudesta virallisesta kielestä. Venäjä oli aiemmin käytännössä Neuvostoliiton virallinen kieli. Venäjä oli myös yksi Suomen virallisista kielistä silloin kun Suomi kuului Venäjään. Suomessa asuu nykyisin tilastokeskuksen mukaan yli 50 000 henkilöä, joiden äidinkieleksi on rekisteröity venäjä.

Venäjästä on lainautunut paljon sanoja suomenkin kieleen. Jokapäiväisessä käytössä on useita lainasanoja, muun muassa kapakka (< кабак [kabak]), siisti (< чистый, [ˈtʃʲistɨj]) ja paikka, josta slangisana "mesta" (< место, [mʲesta]). Itämurteissa tunnetaan myös sanat vanna ja palttoo. Venäjää opetetaan osassa Suomen kouluja.

Äännejärjestelmä

Pääartikkeli: Venäjän äänneoppi

Venäjän kielessä on 42 foneemia: 37 konsonanttia ja viisi vokaalia (a, e, i, o, u). Konsonanttifoneemien suuri määrä johtuu siitä, että monilla konsonanteilla on erilliseksi foneemiksi laskettava liudentunut vastineensa. Liudentuminen tarkoittaa kielen nousemista kitalakea kohti j-mäiseen asentoon, jolloin konsonantti ääntyy "heleämpänä" kuin liudentumaton parinsa. Lisäksi äänteiden [t] ja [d] liudentuneet vastineet ovat selvästi affrikoituneet, jolloin ne kuuluvat [tsʲ] ja [dzʲ]. Liudentuneet konsonantit on taulukossa kuvattu korotetulla j:llä.

Venäjän kielen levinneisyys. Tummansininen: Venäjä virallisena kielenä, vihreä: venäjän kieltä puhutaan yleisesti


Venäjän konsonantit ja puolivokaali
bilabiaalit labiodentaalit dentaalit/alveolaarit palatoalveolaarit palataalit velaarit
soinnittomat klusiilit p, pʲ t, tʲ k, kʲ
soinnilliset klusiilit b, bʲ d, dʲ g, gʲ
affrikaatat ts tʃʲ
soinnittomat frikatiivit f, fʲ s, sʲ ʃ, ʃʲː x, xʲ
soinnilliset frikatiivit v, vʲ z, zʲ ʒ, ʒʲ:
nasaalit m, mʲ n, nʲ
lateraalit ɫ, lʲ
tremulantit r, rʲ
puolivokaalit j

Liudentuminen tapahtuu ennen vokaaleja И, Е, Ё, Ю, sekä Я. Poikkeukset merkitään kovalla Ъ ja pehmeällä merkillä Ь. Kovan merkin esiintyminen on suhteellisen harvinaista. Sen laajemmasta käytöstä luovuttiin 1900-luvun alussa, koska se ei useimmissa tapauksissa antanut mitään uutta tietoa lukijalle. Kovan ja pehmeän merkin tarkoituksena on toimia tavuerottimena merkitsemässä sitä, että seuraava Е, Ё, Ю, Я ääntyy /j/-alkuisena liudentumisen merkitsemisen lisäksi. Esimerkiksi nimi Татьяна koostuu tavuista Тать-я-на [tʌtʲ'ˈja.nʌ]; ilman pehmeää merkkiä tavutus olisi *Та-тя-на, missä тя äännettäisiin liudentuneena, ja ääntämys olisi [tʌ.tʲa.nʌ]. Lisäksi sanan alussa Е äännetään [je] ja Ё taas [jo], sekä Я yleensä [ji], painollisena [ja]; lisävaikeutena on se, ettei pisteitä E:n päälle yleensä merkitä.

Venäjässä on leksikaalinen sanapaino, joka joskus muuttuu jopa saman sanan taivutusmuotojen välillä. Jos sanassa on vain yksi vokaali, tämä vokaali on painollinen. Jos sanassa on useampia vokaaleja, niistä aina yksi on painollinen. Sitä, mikä vokaali on painollinen, ei merkitä mitenkään, paitsi oppi- ja sanakirjoissa, minkä seurauksena useampivokaalisten sanojen ääntämystä ei useimmiten voi päätellä pelkän kirjoitetun muodon perusteella. Kuten englannissa, venäjässä on paljon painottomien vokaalien redusoitumista. Venäjässä tähän on olemassa suhteellisen pätevät säännöt. Painottomien tavujen vokaalit eivät ainoastaan sentralisoidu, vaan kirjaimet O, Е ja Я muuttuvat äänteeltään toisiksi kardinaalivokaaleiksi. Painollinen 'o' ääntyy suomen kielen tavoin pyöreänä, kun taas painoton 'o' ei ole pyöreä vaan 'a'-mainen vokaali [ʌ], kuten sanassa молоко [mʌ.ɫʌˈko]. Samoin Е sekä Я muuttuvat painottomina И -äänteeksi (joka vastaa käytännössä suomen i-kirjainta). E ei kuitenkaan usein muutu sanan lopussa ollessaan. Eri murteissa reduktio tapahtuu hieman eri tavalla. Reduktiota ei oteta huomioon translitteroinnissa, joten sanojen translitteroitu muoto ei vastaa venäläisten käyttämää ääntämisasua. Esimerkiksi sanassa "Tolstoi" ensimmäinen o äännetään a:na, koska jälkimmäinen vokaali on painollinen.

Venäjää kirjoitetaan kyrillisillä aakkosilla, joten haluttaessa ilmaista venäläisiä nimiä latinalaisin kirjaimin, nimet on translitteroitava. Järjestelmiä on useita. Ns. tieteellisessä translitteraatiossa (standardi ISO 9:1995) kirjaimilla on yksikäsitteinen vastaavuus. Suomessa yleensä käytetyssä kaavassa (Virittäjä, 1977 ja SFS 4900) merkitään kirjaimia kansainvälisen standardin mukaisesti, mutta suomalaiseen kirjoitustapaan sopivin merkein.

Translitterointi ei täsmällisesti vastaa lausuntatapaa. Kirjain Ы vastaa äännettä [ɨ], joka ei ole suomen [y], vaikka se sitä muistuttaakin. Kirjaimen ääntäminen on lähempänä suomen i:tä kuin y:tä. Hölliä vokaaleja on yksi: Э eli ns. "lyhyt E" on avonainen [ɛ]. Й eli ns. "lyhyt I" on konsonantti [j].

Translitteraatio А
А Б В Г Д Е Ё Ж З

И

Й К Л М Н О П Р С Т У Ф Х Ц Ч Ш

Щ

Ъ Ы Ь Э Ю Я
а б в г д е ё ж з

и

й к л м н о п р с т у ф х ц ч ш

щ

ъ ы ь э ю я
a b v g d

e

ë ž z

i

j k l m n o p r s t u f h

c

č š ŝ (vanhentunut šč) ″ y ′

è

û (ju) â (ja)
a b v g d e (je) jo (o) ž z i i (j) k l m n o p r s t u f h ts tš š štš y e ju ja

Kielioppi

Substantiivit

Venäjässä on yksikössä kolme sukua: maskuliini, feminiini ja neutri. Monikossa sukuja ei erotella. Substantiivien suku on yleensä nähtävissä sanan viimeisestä kirjaimesta lähinnä lukuun ottamatta pehmeään merkkiin loppuvia sanoja. Tyypillisesti konsonanttiin päättyvät sanat ovat maskuliineja, -а- ja -я-päätteiset feminiinejä sekä -о-, -е- ja -ё-päätteiset neutreja. Kuitenkin esimerkiksi -а- ja -я-päätteiset, miespuolista henkilöä tarkoittavat substantiivit ovat maskuliineja. Pehmeään merkkiin (ь) päättyvät sanat voivat olla joko maskuliineja tai feminiinejä. Maskuliinisten pehmeään merkkiin päättyvien substantiivien genetiivi on я-loppuinen, esimerkiksi медведь, genetiivissä медведя. Feminiinisten pehmeään merkkiin päättyvien substantiivien genetiivi on и-loppuinen, esimerkiksi любовь, genetiivissä любви. Kaikki substantiivit, joiden perusmuoto päättyy johonkin kirjaimista tai kirjainyhdistelmistä -знь, -сть, -сь, -вь, -бь, -пь, -шь, -жь, -чь tai -щь, ovat feminiinejä (poikkeuksia: голубь ’kyyhkynen’ ja гость ’vieras’ ovat maskuliineja).

Substantiivit taipuvat yksikössä ja monikossa kuudessa sijassa:

  1. nominatiivi
  2. genetiivi
  3. datiivi
  4. akkusatiivi
  5. instrumentaali
  6. prepositionaali

Prepositionaalia käytetään vain prepositioiden kanssa. Prepositiot о ja при järjestyvät aina prepositionaalilla. Prepositiot в ja на järjestyvät prepositionaalilla silloin, kun ne ilmaisevat oloa: esimerkiksi в Москве ’Moskovassa’, на столе ’pöydällä’. Kun samojen prepositioiden kanssa käytetään akkusatiivia, ne ilmaisevat suuntaa: esimerkiksi в Москву ’Moskovaan’, на стол ’pöydälle’.

Suvuista huolimatta venäjän kielessä ei käytetä lainkaan artikkelisanoja. Adjektiivit ja monet pronominit taipuvat tai määräytyvät kuitenkin pääsanan suvun mukaan.

Adjektiivit

Adjektiivit taipuvat pääsanansa sukua, lukua ja sijaa noudatellen. Useimmilla venäjän adjektiiveilla on normaalin, "pitkän", muodon lisäksi myös ns. lyhyt muoto. Sitä voidaan käyttää vain predikatiivina, eikä se taivu sijoissa (suvussa ja luvussa kylläkin). Lyhyillä muodoilla on joissakin tapauksissa kieliopillinen tai tyylillinen lisämerkitys. Lyhyellä muodolla voidaan esimerkiksi ilmaista ominaisuuden väliaikaisuutta.

Verbit

Verbeillä on kolme tapaluokkaa:

  1. indikatiivi
  2. konditionaali
  3. imperatiivi

Indikatiivissa erotetaan kolme aikamuotoa:

  1. futuuri
  2. preesens
  3. preteriti

Preesensissä ja preteritissä voidaan verbeistä muodostaa tietyin rajoituksin sekä aktiivin ja passiivin partisiipit. Venäjän kielessä on olemassa myös gerundeja: imperfektiivisen ja perfektiivisen aspektin gerundit (käytetään myös hieman harhaanjohtavia nimityksiä gerundin preesens ja preteriti).

Venäjän verbeille ominainen piirre on kahden aspektimuodon olemassaolo. Perfektiivinen aspekti kuvaa loppuun suoritettua toimintaa ja imperfektiivinen aspekti päättymätöntä tai toistuvaa toimintaa. Useimmilla verbeillä on sekä perfektiivinen että imperfektiivinen aspektipari. Venäjän kielessä on olemassa myös yksiaspektisia (verbistä olemassa vain yksi aspektimuoto; imperfektia tantum= vain imperfektiivinen aspekti tai perfektia tantum= vain perfektiivinen aspekti) ja kaksiaspektisia (samaa verbimuotoa voidaan käyttää molempien aspektien merkityksessä) verbejä.

Aspektien lisäksi venäjän verbeille on luonteenomaista runsaahko etuliitteiden käyttö. Liitteitä on parisenkymmentä kappaletta, ja niillä voidaan osoittaa esimerkiksi liikkeen suuntaa (sisään, ulos, pois, luo, ...). Yhdellä etuliitteellä voi olla useita eri merkityksiä eri kantaverbien yhteydessä. Etuliitteitä esiintyy niin konkreettisissa kuin abstrakteissakin verbeissä.

Perfektiivisillä verbeillä ei ole preesensiä, ainoastaan preteriti ja futuuri.

Preesensissä ei käytetä yleensä lainkaan olla-verbiä, esimerkiksi "minä olen opiskelija" sanotaan venäjäksi я студентка, (ja studentka).

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Haapaniemi, Mira & Moijanen, Maisa & Muradjan, Kirsi: Tak ili kak? Venäläistä tapakulttuuria suomalaisille. 3. uusittu ja täydennetty painos. Helsinki: Suomalais-venäläinen kauppakamariyhdistys, 2005. ISBN 952-99189-0-9.
  • Kahla, Martti & Mikkonen, Pirjo (toim.): Venäläisten henkilönnimien opas: Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä. 3. laajennettu laitos. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 136. Kielenkäytön oppaita 5. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005. ISBN 952-5446-13-1.
  • Mikkonen, Pirjo ym. (toim.): Venäjän federaation paikannimiä: Oikeinkirjoitus- ja painotusopas. Kielenkäytön oppaita 6. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2.
  • Nikunlassi, Ahti: Johdatus venäjän kieleen ja sen tutkimukseen. Helsinki: Finn lectura, 2002. ISBN 951-792-115-2.

Aiheesta muualla

Wikibooks
Wikibooks
Wikipedia
Wikipedia
Venäjänkielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja
Slaavilaiset kielet

Malline:Link FA ak:Russian kasa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäjän_kieli&oldid=11386430”