Luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli on luettelo venäjän kielestä suomen kieleen lainatuista sanoista. Luettelon sanat ovat tulleet suomen kieleen venäjän kielestä tai sen varhaisemmista kehitysvaiheista. Kaikkiaan venäjästä, muinaisvenäjästä tai muista kielistä venäjän kautta on lainattu suomen kieleen noin tuhat sanaa.

Lähes kaikki suomen kielen slaavilaiset lainasanat ovat venäjästä tai muinaisvenäjästä. Slaavilaiset kielet ovat määrällisesti kolmanneksi tärkein suomeen lainattujen sanojen lähde balttilaisten ja germaanisten kielten jälkeen, tosin näistä kahdesta on tullut huomattavasti kauemmin, enemmän ja merkittävämpää sanastoa. Vanhoihin teknologioihin liittyvässä sanastossa venäjän vaikutus lienee voimakkain vaatteiden ja niiden valmistuksessa käytettyjen raaka-aineiden ja työvälineiden osalta. Merkittävästi on lainattu myös ruuanvalmistus- ja ruokailuvälineiden, ja ruokien nimityksiä.

Huomionarvoinen vanha venäläisperäinen lainasanakerrostuma liittyy kristinuskon peruskäsitteisiin, kuten pappi, suntio, risti ja raamattu. Tällä perustellaan näkemyksiä, joiden mukaan kristinusko olisi tullut Suomeen ensin idästä.

Monet venäläisperäiset sanat ovat tulleet suomen kieleen karjalan kielen kautta. Tällainen on esimerkiksi sana rotu, joka tuli tutuksi kalevalaisesta runoudesta, käsitettiin vanhaksi karjalaiseksi sanaksi, ja omaksuttiin siitä huolimatta, että venäläisperäistä sanastoa samaan aikaan kartettiin. Karjalan kielessä on paljon enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin suomessa. Suomen itäisissä murteissa käytetään enemmän venäläisperäisiä sanoja kuin läntisissä murteissa.

Kirjakielen sanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkintä "rekonstruktio" tarkoittaa, että suomen sanan lähteenä olevan muinaisvenäjän sanan tarkkaa ulkoasua ei tunneta, ja esitetty ulkoasu on arvio.

  • bulvaani (bolvan eli hatun valmistuksessa käytetty muotti, "pölkkypää")
  • kampela (камбала, kambala) [1] Suomen sanojen alkuperä -teoksen mukaan kuitenkin omaperäinen; johdos sanasta kampi.
  • kapusta - eli puukauha itämurteissa (kopýtska eli keppi tai keittokauha) [2]
  • kasarmi (joko venäjästä: kazárma, tai ruotsista: kasarm, tai molemmista. Alun perin italian kautta provensaalista) [2]
  • kauha (ковш, kovs eli kousikka ), todennäköisemmin kuitenkin varhaisempi balttilainen laina[3]
  • kassa - eli palmikko (kosá) [2]
  • kasari - eli pieni kattila (monia mahdollisia venäläisiä etymologioita, ehkä alun perin turkin kielestä) [2]
  • kassara (kosár eli vesuri) [2]
  • katiska (muinaisvenäjä:cotici; monikko sanasta häkki) [2]
  • kauhtana (vanha venäjä: kavtan, nykyvenäjä: kaftán eli pitkäliepeinen takki. Venäjään turkin kautta persiasta) [2]
  • koni - eli kaakki, huonokuntoinen hevonen (конь, kon' eli hevonen)
  • kuoma (kumá eli naiskummi, myös mieskummin taivutusmuoto) [2]
  • kuontalo (muinaisvenäjä: kudélja eli langanteossa käytettävä tukko pellavaa tai hamppua)
  • lavitsa (лавица, lavica eli penkki) [1] от слова "лава, лавка, произв. лавочка, лавица)
Heinäveden Valamon luostarin Pyhän Nikolaoksen tsasouna.
  • lusia - eli istua vankilassa (служить, služit' eli palvella armeijassa)
  • lutka (bludnyi eli haureellinen, irstaileva) [2]
  • luuska (лощадь, loštšad')
  • lyydi (люди, ljudi eli ihmiset, kansa), kyseenalainen [2]
  • läävä - eli navetta itämurteissa (muinaisvenäjä: hlev)
  • maatuska (матрёшка, matrjoška eli "eukkoseni")
  • miero - eli kiertolaisuus, vieraus, kodittomuus, kuten ilmaisussa "mieron tiellä" (mir eli maailma, rauha) [2]
  • muokata (muinaisvenäjä, rekonstruktio: moka eli kidutus, vaiva)
  • murju (мурья, murja eli ahdas pimeä huone) [1]
  • naatti (muinaisvenäjä, rekonstruktio: nat eli juurikasvin varsi)
  • nafta (нефть, neft eli öljy)
  • nuusniekka (нужник, nužnik eli käymälä) [1]
  • pajatus eli pajo - eli venäläisperäinen karjalainen kansanlaulu, hoilaus (bajat eli puhua) [2]
  • pajari (bojarin eli venäläinen ylimys) [2]
  • pasha
  • pertuska (berdýs eli hilpari, alkujaan latinasta: barducium) [2]
  • piessa - eli piru varsinaiskarjalassa (bes eli paha henki) [2]
  • piirakka (пирог, pirog) [2]
  • pirtti - eli tupa (muinaisvenäjä: pirti eli sauna) [2]
  • pirtu (spirt eli väkiviina, alkujaan latinasta: spiritus eli henki) [2]
  • pogromi (погром, sanasta громить, gromit eli tuhota)
  • pohu - eli eräänlainen kansanparantaja (Bog eli Jumala) [2]
karjalanpiirakka
  • proppu – eli sulake (пробка, probka, ’korkki’)
  • pätsi - eli helvetti tai uuni (печь eli uuni) [2]
  • remontti - eli korjaus tai urakka (ремонт, remont)
  • revohka - eli sekamelska (trevoga eli huoli, hälytys) [2]
  • riisi - eli riisitauti (gryza, eli tyrä tai kalvava kipu)
  • rotu (vanha venäjä: rodu, nykyvenäjä: rod, eli laji, syntyperä, heimo, laatu) [2]
  • ruoska (rozga) [2]
  • russakka (prusak eli preussilainen) [2]
  • rokuli (progul eli laiminlyöty työaika) [2]
  • rukkanen (рука, ruka eli käsi)
  • samovaari [2]
    samovaari
  • sapiska (zapiska) [2]
  • sassiin (sejčas eli heti paikalla) [2]
  • sepeli (щебень, kivimurske) [2]
  • siisti (чистый, tšistyi eli puhdas) [2]
  • smetana (сметана, smetana)
  • soopeli (соболь, sobal)
  • suntio (muinaisvenäjä, rekonstruktio: sodija, tuomari) [2]
  • tappara (topór eli kirves) [2]
  • tavara (товар, tovar)
  • tsasouna, säässynä (casóvnja eli ortodoksinen rukoushuone) [2]
  • tuska (toská eli ikävä, alakulo) [2]
  • tuuma, duuma (дума, dúma eli ajatus, miete) [2]
    Russakka on tullut preussilaisia tarkoittavasta sanasta
  • tyrmä (тюрьма, tjurmá)
  • vaino (mahdollisesti: vojná, sota) [2]
  • valuutta (валюта, valjuta, valuutta)lähde?
  • vesseli (весёлый, vesjolyi eli iloinen)
  • virsu - eli virsut (verzen eli virsu) [2]
  • värttinä (veretenó) [2]

Slangisanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • bonjata (понять, ponjats eli tajuta, ymmärtää)
  • hotsittaa (хотеться, hotetsja eli haluta)
  • karsina (корзина, karzina eli kori)
  • kohmelo ja pohmelo (похмел, pohmel eli krapula) [2]
  • lafka (лавка, lavka eli puoti, kauppa)[4]
  • mesta (место, mesto eli paikka)[5]
  • narikka eli naulakko (tulee vanhasta vaatekaupustelijan kojua tai vaatteidenmyyntitoria tarkoittavasta sanasta narinkka, joka tulee venäjän ilmaisusta на рынке, na rynke, 'torilla')[6]
  • palttoo (ehkä osittain lainaa venäjästä: пальто, palto eli pitkä takki, myös ruotsissa samankaltainen sana: paletå) [2]
  • prenikka - eli kunniamerkki (prjánik eli piparkakku) [2]
  • pulittaa - eli maksaa velka (venäläinen slangisana: púlit eli hieroa kauppoja) [2]
  • sapuska (закуска, zakuska eli alkupala) [2]
  • sontikka, sontsa (зонтик, zontik eli päivänvarjo) [2]
  • torrakko (ase, pyssy)
  • voda (вода, eli vesi)

Murresanoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • tsaikka, saikka tai tsaiju eli tee (чай, tsai, alun perin kantoninkiinaa)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Nykysuomen sanakirja
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai aj ak al am an ao ap aq ar Suomen sanojen alkuperä
  3. Nykysuomen etymologinen sanakirja
  4. Mistä juontaa juurensa Suomen kielessä käytetty sana "lafka"? Kysy.fi. 2.11.2007. Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 6.12.2013.
  5. Joki, Leena: Kapakka on siisti mesta 24.4.2001. Kotus. Viitattu 6.12.2013.
  6. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 771–772. Helsinki: WSOY, 2004.