Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+1k, kt |
p r2.6.4) (Botti lisäsi: kk:Маюскулар |
||
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
[[hr:Verzal]] |
[[hr:Verzal]] |
||
[[it:Maiuscolo]] |
[[it:Maiuscolo]] |
||
[[kk:Маюскулар]] |
|||
[[lt:Majuskulai]] |
[[lt:Majuskulai]] |
||
[[hu:Verzál]] |
[[hu:Verzál]] |
||
Versio 27. heinäkuuta 2011 kello 16.50
Suuraakkonen eli versaali eli majuskeli on muun muassa virkkeen tai erisnimien alussa käytettävä ”iso kirjain”, esimerkiksi A vastakohtana gemenakirjain a:lle.[1] [2]
Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi arabiassa ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta.
Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa
- virkkeiden, otsikoiden ja erisnimien alkukirjaimina (Matti Möttönen)
- kirjainlyhenteissä (HTML)
- opasteissa ja mainoskylteissä paremman näkyvyyden vuoksi (TAMPERE)
- kunnioituksen osoittamiseen (Pyydän Teitä lähettämään...)
- korostuskeinona
- netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.
Yksinomaan versaalein kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13-20% hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.[3]
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Korpela, Jukka K.: Pienehkö sivistyssanakirja Jukka K. Korpela. Viitattu 12.5.2007.
- ↑ Schriver, Karen: Dynamics in Document Design, s. 274. Wiley, 1996. ISBN 0-471-30636-3. en_US