Ero sivun ”Aakkoslaji” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.4) (Botti muokkasi: pt:Caixa alta e caixa baixa |
+1k, kt |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[File:ALLCAPS OIFIG NA bPASANNA.JPG|thumb|200px|Kaksikielinen versaali passitoimiston kyltti [[Dublin]]issa, jossa alempana on irlanninkielen suuraakkosten muunnos eli ''eclipsis''.]] |
|||
'''Suuraakkonen''' eli '''versaali''' eli '''majuskeli''' on muun muassa [[virke|virkkeen]] tai [[erisnimi]]en alussa käytettävä ”iso [[kirjain]]”, esimerkiksi A vastakohtana [[gemena]]kirjain a:lle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja | Ajankohta= | Osoite=http://www.cs.tut.fi/cgi-bin/run/~jkorpela/haku.cgi?key=%3Cdfn%3Eversaali%3C/dfn%3E | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Luettu=12.5.2007 | Kieli=}}</ref> |
'''Suuraakkonen''' eli '''versaali''' eli '''majuskeli''' on muun muassa [[virke|virkkeen]] tai [[erisnimi]]en alussa käytettävä ”iso [[kirjain]]”, esimerkiksi A vastakohtana [[gemena]]kirjain a:lle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Korpela, Jukka K. | Nimeke=Pienehkö sivistyssanakirja | Ajankohta= | Osoite=http://www.cs.tut.fi/cgi-bin/run/~jkorpela/haku.cgi?key=%3Cdfn%3Eversaali%3C/dfn%3E | Julkaisija=Jukka K. Korpela | Luettu=12.5.2007 | Kieli=}}</ref> |
||
Versio 16. heinäkuuta 2011 kello 20.05
Suuraakkonen eli versaali eli majuskeli on muun muassa virkkeen tai erisnimien alussa käytettävä ”iso kirjain”, esimerkiksi A vastakohtana gemenakirjain a:lle.[1] [2]
Kreikkalaisissa, kyrillisissä ja nykyään laajassa mittakaavassa käytetyissä roomalaisissa aakkosissa käytetään isoja kirjaimia pienien vastineidensa ohella. Esimerkiksi arabiassa ei isojen ja pienten kirjainten eroa tunneta.
Versaaleja käytetään moniin tarkoituksiin, muun muassa
- virkkeiden, otsikoiden ja erisnimien alkukirjaimina (Matti Möttönen)
- kirjainlyhenteissä (HTML)
- opasteissa ja mainoskylteissä paremman näkyvyyden vuoksi (TAMPERE)
- kunnioituksen osoittamiseen (Pyydän Teitä lähettämään...)
- korostuskeinona
- netiketissä kokonaan versaalilla kirjoitettu teksti vastaa huutamista.
Yksinomaan versaalein kirjoitetun tekstin lukeminen on noin 13-20% hitaampaa kuin pienaakkosin kirjoitetun tekstin.[3]
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Korpela, Jukka K.: Pienehkö sivistyssanakirja Jukka K. Korpela. Viitattu 12.5.2007.
- ↑ Schriver, Karen: Dynamics in Document Design, s. 274. Wiley, 1996. ISBN 0-471-30636-3. en_US