Afrosuomalaiset
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Määritelmä pitäisi ottaa jostain lähteestä, nyt se on kai pelkkää induktiivista päättelyä sen pohjalta, keitä yksilöitä afrosuomalaisiksi on kutsuttu. |
| Afrosuomalaiset | |
|---|---|
| Väkiluku | arviolta 20 000 (2009) |
| Kielet |
lukuisia; suomen lisäksi suurimpana yksittäisenä somalia |
| Uskonnot | useita; etenkin islam (sunnalaisuus)[1] ja kristinusko[2] |
|
Huomautukset
a14 769 somalin puhujaa vuonna 2012
|
|
_1899.jpg)
Afrosuomalaiset[3][4] ovat Suomessa asuvia henkilöitä, joiden sukujuuret ovat ainakin osittain Saharan eteläpuolisen Afrikan alkuperäisväestössä. Heitä on asunut Suomessa 1800-luvulta saakka. Vuonna 2009 afrosuomalaisia arvioitiin olevan noin 20 000.
Historia
Tiettävästi ensimmäinen Suomen kansalaisuuden saanut afrosuomalainen oli Ambomaalta lähetyssaarnaajien mukanaan tuoma Rosa Emilia Clay. Hän työskenteli sittemmin kansakoulun opettajana. 1900-luvun puolella afrosuomalainen Rudolf Prüss oli mukana Suojeluskuntien toiminnassa ja johti talvisodassa hiihtopartiota.[4]
Suomalaisten suhtautumista varhaisiin afrosuomalaisiin on kuvailtu lapsekkaaksi uteliaisuudeksi ja ihmetykseksi. Suomalaiset miehet painostivat kuitenkin naisia käyttäytymään siveellisesti ”eksoottisten” tummaihoisten seurassa. Rasismi alkoi kasvaa voimakkaasti somalipakolaisten alkaessa saapua Suomeen 1990-luvun alussa. Suomalaiset skinheadit tekivät hyökkäyksiä afrosuomalaisia vastaan, ja etenkin Joensuu nousi tunnetuksi rasismin keskukseksi.[5] Nastolassa poliisin täytyi suojella paikallista vastaanottokeskusta paikallisten väkivallalta suomalaisten syyllistyttyä ammuskeluihin, joukkopahoinpitelyihin ja rasistisen musiikin soittamiseen radiossa.[6] Euroopan unionin perusoikeusviraston vuonna 2018 julkaistua tutkimusta varten haastatelluista afrosuomalaisista 63 % oli kokenut Suomessa rasistista häirintää, joka oli ilmennyt esimerkiksi loukkaavina eleinä, kommentteina, uhkauksina tai väkivaltana.[7] Lukema oli vertailussa olleista Euroopan unionin valtioista selvästi suurin: esimerkiksi Maltalla samaan kysymykseen vastasi myöntävästi 20 %. Myös 14 % afrosuomalaisista kertoi joutuneensa Suomessa ihonvärinsä takia väkivallan uhriksi. Tämäkin lukema oli Euroopan unionin valtioista selvästi suurin: esimerkiksi Portugalissa samaan kysymykseen vastasi myöntävästi 2 %.[8]
Vuoden 2009 arvion mukaan Suomessa asuu arviolta 20 000 afrosuomalaista. Afrosuomalaiset muodostavatkin suuremman vähemmistön kuin esimerkiksi saamelaiset tai romanit. Afrosuomalaisten oma identiteetti vaihtelee: jotkut pitävät itseään suomalaisina, kun taas osalla on kokonaan erillinen identiteetti.[4]
Lähteet
- ↑ Somalialaiset Ajankohta 27.7.2007, päivitetty 13.4.2011 Turun kaupunki
- ↑ Afrikkalaisperäiset kirkot pääkaupunkiseudulla Teologia.fi. 19.2.2008. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Blondeja barbeja ja Unicef kuvastoja - Miten afrosuomalainen rakentaa identiteettinsä,kun samaistumisen kohteita ei ole tarjolla? Mahadura & Özberkan. Yle Areena: Yle Puhe. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ a b c Afro-Suomen historia Yle Teema. 9.12.2009. Yleisradio. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Muurinen, Heta: Suomen musta menneisyys 13.12.2011. Plan Suomi. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Kajava, Marie: Mustan Suomen historia Maailman Kuvalehti. 7.1.2010. Kepa ry. Viitattu 28.6.2018.
- ↑ Vuoripuro, Verna: Linnan juhliin osallistuva taiteilija Sonya Lindfors moittii perinnettä eriarvoistamisesta: ”Tämä voisi olla hetki, jona mietimme suomalaisuutta uudelleen” Helsingin Sanomat. 6.12.2018. Viitattu 9.2.2019.
- ↑ Lehtonen, Joonas: Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain Iltalehti. 28.11.2018. Viitattu 9.3.2019.
| ||||||||||||||||||