Tiitisen lista

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tiitisen lista on suojelupoliisin vuonna 1990 saama nimilista henkilöistä, jotka ovat kiinnostaneet Itä-Saksan turvallisuuspalvelu Stasia. Listalla on 18 nimeä, ja se tulee julkiseksi vuonna 2050 mutta on tutkijoiden käytössä vuodesta 2015.[1]

Lista saatiin Länsi-Saksan turvallisuuspalvelu Bundesnachrichtendienstilta (BND), ja se sisältää lyhyen johdanto-osan sekä luettelon 18 suomalaisesta henkilöstä.[2][3] Tiitisen lista sai julkisuudessa nimensä suojelupoliisin silloisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan.[2] Asiakirja eroaa ns. Rosenholz-aineistosta, sillä Tiitisen listassa ei ole kyse vakoojiksi värvätyistä ihmisistä.[4] Seppo Tiitinen perustelee salaamista sillä, että listalla on hänen oletuksensa mukaan yhä aktiivisesti työskenteleviä ihmisiä, ja: "Oikeusvaltiossa ei ihmisen mainetta niin vain pilata."[1]

Listalla mainittuja henkilöitä kohtaan ei ole tehty esitutkintaa eikä heitä epäillä negatiivisesta toiminnasta.[1][5] Tiitisen lista antaa sitä tutkineiden tahojen mukaan (mm. BND[5] ja Supo[5] ja Helsingin Sanomien saamien tietojen mukaan[5]) hieman suuntaa siitä, kenestä Itä-Saksan tiedustelupalvelu Stasi oli kiinnostunut, ei siitä, ketkä heille vakoilivat.[5] Supon mukaan listalla on vain epämääräistä vihjetietoa.[6] Lista tulee julkiseksi viimeistään 2050. Kuitenkin riippumattomat ja puolueettomat tutkijat pääsevät mahdollisesti tutustumaan aineistoon 2015,[7] mutta vielä joulukuuhun 2015 mennessä yhtään pyyntöä ei ollut tullut.[1]

Tiitisen listan historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stasin arkistot tuhottiin osittain Itä-Saksan romahtaessa vuonna 1989, mutta Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu onnistui hankkimaan Stasin ulkomaantiedustelupalvelun (Hauptverwaltung Aufklärung, HVA) arkistoista kriisitilannetta varten tehdyn kopion toisesta Itä-Euroopan maasta niin sanotussa Rosewood-operaatiossa (saks. Rosenholz).[8][9]

Seppo Tiitisen mukaan Supo sai listan Länsi-Saksan tiedustelupalvelun BND:n Helsingin aseman päälliköltä kevätkesällä 1990. BND:n Helsingin päällikkö epäili listan koostuneen "entisen MfS-residentin kontakteista Helsingissä". MfS tarkoittaa Stasia ja residentti päällikköä. On oletettu, että Saksojen yhdistymisen jälkeen Itä-Saksan oli suostuttava tiedonluovutuksiin.[10] Vuonna 1990 Suomen presidentti Mauno Koivisto päätti Supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen esityksestä, ettei lista anna aihetta lisätutkimuksiin ja lista arkistoitiin Supon kassakaappiin.[11][6]

Oikeuskansleri Paavo Nikulan mukaan Tiitinen ei toiminut väärin jättäessään käynnistämättä esitutkintaa listan perusteella.[12] Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan suojelupoliisin päätös salata Tiitisen lista on Suomen lain mukainen.[13] Myös Helsingin käräjäoikeus päätyi samaan lopputulokseen päätöksessään 25. huhtikuuta 2007.[14]

Helsingin hallinto-oikeuden 24.6.2008 tekemän päätöksen mukaan Supon on annettava lista sitä pyytäneelle toimittajalle. Nelosen uutisten toimittaja Susanna Reinbothin mielestä tilanne oli vuoden 2003 päätöksen jälkeen oleellisesti muuttunut.[15] Poliisiylijohtaja Mikko Paatero toivoi, että suojelupoliisi valittaisi oikeuden päätöksestä,[16] minkä suojelupoliisi tekikin Paateron lausunnon jälkeen ennen valitusajan umpeen kulumista 24.7.2008.[17] Toukokuussa 2010 Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen suojelupoliisin valitukseen. Suojelupoliisin päätös olla antamatta asiakirjasta tietoa pysytettiin ja hallinto-oikeuden päätös kumottiin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ei ollut ilmeistä, että tiedon antaminen asiakirjasta ei vaaranna valtion turvallisuutta.[18]

Julkinen keskustelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lista nousi julkisuuteen ensimmäisen kerran lokakuussa 2002, jolloin Helsingin Sanomat kertoi Seppo Tiitisen esittäneen 18 nimeä koskeneen listan Mauno Koivistolle, joka päätti salata sen ja arkistoida aineiston Supon kassakaappiin "Ei aiheuta toimenpiteitä" -kommentilla varustettuna.[19]

Uudelleen lista nousi julkisuuteen Alpo Rusia ja hänen veljeään Jukka Rusia vastaan kohdistettujen vakoiluepäilyjen yhteydessä. Alpo Rusi vaati julki Tiitisen listaa oikeudenkäynnissä, jossa hän peräsi vahingonkorvauksia valtiolta Supon toimista häntä koskevien vakoiluepäilyjen tutkinnassa.[20] Supon apulaispäällikkö Hannu Moilasen mukaan Rusi-tutkinta ei pohjautunut Tiitisen listaan[21]

Suojelupoliisin toiminta Rusi-jutussa herätti arvostelua. Jukka Tarkka ihmetteli, miksi Supo keskittyi vain Rusien tutkintaan ja jätti muut vuodot tutkimatta[22] Rusi itse yhdessä Olli Rehnin kanssa kirjoitti teoksen Kylmä tasavalta, jossa arvosteltiin Supoa ja kirjoittajat muun muassa epäilivät esitutkinnan hitauden johtuneen poliittisista vaikutteista ja estäneen Rusin eduskuntavaaliehdokkuuden. Kirjassa he ihmettelevät, miksei Tiitisen listaa tutkittu, ja esittävät, että listan esitutkinta oli johtanut hallituksen kaatumiseen.[23] Suojelupoliisi oli ilmoittanut vuoden 2003 alussa ulkoasiainvaliokunnan kyselyyn, että oli tarkistanut listan.[24]

Kesällä ja alkusyksystä 2007 Tiitisen listan ja muun Stasi-aineiston julkistamisesta käytiin Suomessa laajalti julkista keskustelua. Painostuksesta huolimatta Supo päätti pysyä aikaisemmassa kannassaan ja pitää aineiston salattuna. Supo perusteli salassapitoa sillä, ettei se halua vaarantaa yksityishenkilöiden oikeusturvaa ja että tiedot on saatu ulkomaiselta tiedustelupalvelulta vain ja ainoastaan Supon sisäiseen käyttöön. Tiitisen listaa on halunnut syksyllä 2007 julki muun muassa presidentit Mauno Koivisto ja Martti Ahtisaari, Seppo Tiitinen ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Vielä marraskuussa 2003 Koivisto ei pitänyt listan julkistamista kannatettavana. Supon apulaispäällikkö Hannu Moilasen mukaan salauspäätös on lopullinen.[25][26][27][28][29]

Helsingin Sanomien mukaan listalla olevat nimet eivät esiinny Rosenholz-aineistossa, joten sen todistusarvo on vähäinen. Stasin upseerit työskentelivät Suomessa monenlaisten diplomaattisten peitevirkojen suojassa. Onkin todennäköistä, että moni Tiitisen listalle päätynyt piti poliittisia tai kulttuurisia suhteita täysin lailliseen tapaan johonkin DDR:n diplomaattiin. Mikäli joku Tiitisen listan henkilöistä olisi ryhtynyt vakoilemaan, hänet olisi merkitty Rosenholz-aineiston henkilökorttiin tai peräti operaatiokorttiin.[30]

Listan henkilöitä on yritetty arvata. Kansanedustaja Neittaanmäki siteerasi kirjallisessa kysymyksessään vuonna 2003 Espanjan Sanomien kesänumeroa 2003, jossa päätoimittaja Arto Ryynänen ilmoitti "listan nähneen lähteen" perusteella neljä nimeä listalta. Sisäministeri Kari Rajamäen vastauksen mukaan nimet eivät ole listalla.[31][32]

Myös listan merkittävyydestä on kiistelty. Korkeimman hallinto-oikeuden ja suojelupoliisin mukaan listan julkistaminen saattaisi vaarantaa valtion turvallisuuden.[33] Ilkka Kanerva (kok) ei usko listan sisältävän suuria yllätyksiä. Kanervan mielestä "Tiitisen listan kohtalo pitää jättää oikeuden päätettäväksi, sillä poliitikot ovat jäävejä sitä päätöstä tekemään".[34] Tiitisen mukaan listalla ei ollut merkittävissä asemissa olevia henkilöitä.[35] Entinen poliisiylijohtaja Reijo Naulapää ei kommentoinut Tiitisen listaa, vaikka oli nähnyt sen Jukka ja Alpo Rusiin liittyvän tutkinnan yhteydessä.[36]

Syyskuun alussa 2007 Tiitisen listan julkistamista kannatti Nelosen kyselyssä 167:stä kansanedustajasta 106. Kansanedustajista 27 vastusti julkistamista. Lähes joka viides ei halunnut ilmaista kantaansa asiaan. Vähiten listan julkistaminen sai kannatusta SDP:n kansanedustajien keskuudessa.[37]

Oikeustoimittajat ry myönsi 2007 suojelupoliisille Sumuverho-palkinnon muun muassa Tiitisen listan salaamisesta.[38]

24.10.2010 Iltalehti uutisoi että Wikileaksillä on hallussaan kahdeksan dokumenttia, joiden väitetään olevan Tiitisen lista.[39]

Käsitteistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ministerium für Staatssicherheitin eli Stasin tunnus.

Itä-Saksan tiedustelupalvelun arkistoaineistosta ja sen osista käytetyt suomenkieliset nimitykset ovat vakiintumattomia ja osin ristiriitaisia.

Sisäministeriön tarkastuskertomuksen selitykset Stasi-termeille:[40]

  • Stasi-aineistolla tarkoitetaan entisen Itä-Saksan turvallisuusministeriötä (Ministerium für Staatssicherheit) koskevaa tiedustelutietoa ja asiakirjoja.
  • Rosenholz-aineisto. Stasin tiedottaja- ja yhteyshenkilökortisto, jonka Yhdysvaltain CIA sai Rosenholz-nimisessä operaatiossa ennen Itä-Saksan romahtamista. Alkuperäinen aineisto on mikrofilmille siirrettyjä valokuvia Stasin asiakirjoista ja korteista. CIA toimitti Saksaan 381 CD-levyn laajuisen kopion Itä-Saksan tiedustelupalvelulta viemästään tiedusteluaineistosta.
  • Tiitisen lista on suojelupoliisin aikanaan saamaa tiedustelutietoa. Tiitisen lista sisältää pelkkiä nimiä suomalaisista henkilöistä, joihin Stasin Helsingin edustaja piti yhteyttä.
    Tiitisen listalla ei Helsingin Sanomien tietojen mukaan ole merkittäviä poliitikkoja tai päättäjiä. Tiitisen listalla olevat nimet eivät lehden mukaan esiinny ns. Rosenholz-aineistossa eivätkä he myöskään olleet tekemisissä Stasin kanssa. Jos Tiitisen listalla oleva henkilö olisi vastannut Stasin uteluihin myönteisesti, lehti arvelee, että hänet olisi otettu pois Tiitisen listalta ja siirretty Rosenholz-aineiston henkilö- tai tapauksesta riippuen jopa operaatiokorttiin.[5]
  • Rusi-lista on Alpo Rusin kokoama lista henkilöistä, joilla Rusin mukaan oli jatkuva yhteys Itä-Saksan edustustoon Helsingissä 1969–1977. Rusi julkaisi käyttämänsä arkistolähteet syksyllä 2007 ilmestyneessä kirjassaan. Alpo Rusi ilmoitti 7. maaliskuuta 2007 kertovansa kirjassaan Vasemmalta ohi – kamppailu Suomen ulkopoliittisesta johtajuudesta rautaesiripun varjossa 1945-1990 oman epäilynsä siitä, keitä on Tiitisen listalla.[41][42] Rusin lista sisältää 12 nimeä.
  • F-16-kortisto sisältää Stasia kiinnostaneiden henkilöiden oikean ja mahdollisen peitenimen. Korteista vain 2–5 prosenttia kuului henkilöille, joista oli tullut Stasin kontakti, avustaja tai värvätty vakooja.[43] F-22-kortisto on erillinen, jossa on tiedusteluoperaatoiden yksityiskohtia.
  • Sira-rekisteri on salakielinen aineisto, jota Itä-Saksan ulkomaantiedustelu HVA hankki. Salaus pystyttiin purkamaan 1990-luvun lopulla, jolloin saatiin käsitys Suomea koskeneesta Stasin toiminnasta. Siitä ilmenee yksittäisten tiedusteluoperaatioiden koodi- ja peitenimet ja kuvaus aineiston sisällöstä.

Suomen ulkopoliittinen johto linjasi Stasi-aineiston tiedot julkisiksi keväällä 2000. Lipposen II:n hallituksen avoimuuslinjauksen hyväksyi presidentti Tarja Halonen.[44] Alma Median kesällä 2007 teettämän mielipidekyselyn mukaan vajaa kolmannes suomalaisista haluaisi suomettumisen ajan poliitikkojen tekemisten tarkempaa tutkimista, kun taas 51% ei pidä sitä tarpeellisena. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 1001 15–79-vuotiasta suomalaista.[45] Alma Median Helsingin toimitus kysyi heinäkuussa 2007 joidenkin entisten ministerien ja muiden johtavien poliitikkojen kantoja Stasi-kysymykseen. Sauli Niinistö, Johannes Koskinen, Suvi-Anne Siimes, Kimmo Sasi, Ben Zyskowicz, Esko Aho, Päivi Räsänen, Heidi Hautala, Eero Heinäluoma ja Tuija Brax kannattavat avoimuuden linjaa. Alma Median Helsingin toimituksen hallituslähteiden mukaan ministereitä oli neuvottu olemaan vastaamatta galluppeihin. Kyselyyn vastasi vain kaksi ministeriä kahdestakymmenestä.[46]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Virpi Kiviranta: Video: Tiitinen sai listansa – toisen niistä Yle.fi/uutiset. 19.12.2015. Viitattu 19.12.2015.
  2. a b Helsingin Sanomat: Tiitisen listan 18 vuotta
  3. KHO: Tiitisen lista pysyy salaisena Yle
  4. Helsingin Sanomat: Nimilista levännyt Supon kassakaapissa kauan
  5. a b c d e f Supo ei julkista Tiitisen listaa, Helsingin Sanomat, 7.9.2007, Kotimaa, A4
  6. a b Koivistolta tiukka ei Stasi-komitealle, Yle.fi 22.1.2003
  7. Helsingin Sanomat: Tiitisen lista julki viimeistään 2050
  8. Kenraalieversti Markus Wolf: Ten Years of German Unification
  9. Matthias Fuchs Open Source-Intelligence and the Internet
  10. Seppo Tiitisen selvitys oikeuskanslerille (pdf) 24.6.2008, Iltasanomat Tästä on kyse Tiitisen listassa
  11. Supo pitää Tiitisen listan visusti kassakaapissaan, Iltalehti 6.9.2007
  12. Nikula: Tiitinen ei toiminut väärin Yle.fi 16.10.2003
  13. Valtio haluaa salata Stasi-listat Mtv3.fi 23.3.2007
  14. Stasi-listat pysyvät salassa Iltasanomat.fi 25.4.2007
  15. Jouni Mölsä: Supo ei julkaise Tiitisen listaa vieläkään. Helsingin Sanomat. hs.fi 24.6.2008. Viitattu 24.6.2008.
  16. Paatero toivoo Tiitisen listan käsittelyä KHO:ssa. Yle uutiset 14.7.2008. Viitattu 13.9.2008.
  17. Supo jätti valituksen Tiitisen listan julkisuudesta. Yle uutiset 24.7.2008. Viitattu 13.9.2008.
  18. KHO:n päätös KHO:2010:31
  19. Jaakko Hautamäki: Seppo Tiitinen pani Stasi-listansa Supon kassakaappiin, Helsingin Sanomat 10.10.2002
  20. Valtio vastustaa Stasi-listojen julkistamista HS 23.3.2007
  21. Tuomo Pietiläinen: Supon mukaan "Tiitisen lista" on vain epämääräistä vihjetietoa, Helsingin Sanomat 9.11.2002
  22. Tarkka ihmettelee Supon toimia Yle 6.6.2003, viitattu 10.9.2007
  23. Alpo Rusi kritisoi ankarasti Supoa Yle 15.9.2003, viitattu 10.9.2007
  24. Supoa on kuultu ns. Stasi-listasta Yle 31.1. 2003
  25. Supo: Tiitisen listaa ei julkisteta MTV3.fi 6.9.2007, viitattu 8.9.2007
  26. Tiitisen listaa ei julkisteta YLE.fi 6.9.2007, viitattu 8.9.2007
  27. Tuomo Pietiläinen: Supo ei julkista Tiitisen listaa HS.fi 6.9.2007, viitattu 8.9.2007
  28. Ahtisaari julkistaisi Tiitisen listan Iltasanomat.fi 8.9.2007, viitattu 8.9.2007
  29. Presidentti Koivisto ei julkaisisi Stasi-listoja, Yle.fi 24.11.2003, viitattu 8.9.2007
  30. Supo ei julkista Tiitisen listaa, Helsingin Sanomat, 7.9.2007, Kotimaa, A4
    (lähde viittaa koko kappaleeseen)
  31. Keskustelu Stasi-listoista ei ota laantuakseen Sataseutu 24.9.2003
  32. Stasi-listojen sisältö KK 118/2003
  33. KHO: Tiitisen listaa ei tarvitse julkistaa Yle.fi 7.11.2003
  34. Kanerva ei usko Stasi-listojen paljastavan suuria Hs.fi 26.4.2007
  35. Tiitinen: Stasi-listassa ei merkittäviä nimiä Yle 25.1.2003
  36. Seppo Kuisma: Rusi aikoo julkistaa oman Tiitisen listansa. Suomenmaa 6.3.2007
  37. Kansanedustajat: Tiitisen lista julki Ilta-Sanomat. 11.9.2007. Viitattu 11.9.2007.
  38. Mtv3
  39. Aula, Leena Maria: WikiLeaksin Julian Assange Iltalehdelle: "Tutkimme Tiitisen listaa" Iltalehti. 24.10.2010. Viitattu 25.10.2010.
  40. Stasi-termit, lyhyt oppimäärä HS 24.8.2007, viitattu 8.9.2007
  41. Oikeuden eteen tuotiin nyt Rusin lista Stasi-kontakteista Aamulehti
  42. Alpo Rusi: "Suomi salailee lähimenneisyyttään", Helsingin Sanomat 22.4.2007
  43. Alpo Rusi: "Suomi salailee lähimenneisyyttään", HS 22.4.2007 osastolla Sunnuntai
  44. Hautala: Stasi-vakoilutietojen avoimuudelle ei estettä. 30.10.2008 Yle.fi. Viitattu 8.10.2011.
  45. Stasi-kiistat eivät kiinnosta suomalaisia HS 7.7.2007, viitattu 8.9.2007
  46. Aamulehti 23.7.2007, sivu A7

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Rusi, Alpo: Tiitisen lista. Stasin vakoilu Suomessa 1960–1989. Helsinki: Gummerus, 2011. ISBN 978-951-208-607-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]