Tankarin majakka
| Tankarin majakka Tankar fyr |
|
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Tankar, Perämeri |
| Kunta | Kokkola |
| Valtio | Suomi |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1889 |
| Valon korkeus | 37,8 m |
| Valon kanto | 51,6 km (27,5 mpk) |
 |
|
Tankarin majakka sijaitsee Perämerellä Öjan saariryhmän ulkoreunalla Tankarin saaressa Kokkolan edustalla ohjaamassa laivoja Kokkolan satamaan. Majakalta on Ykspihlajan satamaan matkaa noin kymmenen meripeninkulmaa. [1]
Historiaa
Paikalla oli merimerkki jo 1750-luvulla, jota ylläpitivät silloin Kokkolan porvarit. Se oli noin 11 jalkaa korkea kivikummeli, ja sen huippumerkkinä oli tynnyri 20-jalkaisen tangon päässä. Kiviraunio on saaressa vieläkin, mutta se on vuosikymmenien saatossa kasvanut talonkorkuiseksi kiviröykkiöksi. Syy siihen on, että Tankarissa on ollut viime aikoihin asti tapana, että ensimmäistä kertaa saareen tulevan ihmisen pitää viedä rannasta kasaan niin suuri kivi kuin hän jaksaa kantaa. Kokkolan porvarit rakennuttivat vuonna 1825 kivikummelin viereen puisen tunnusmajakan, joka oli väriltään punainen, pyramidin muotoinen ja kaksipäätyinen. [1]
1849 perustettiin Pohjanmaan luotsipiiri, ja valtio otti silloin kirjoihinsa Tankarin luotsit, jotka olivat ennen sitä Kokkolan porvareiden palkkaamia. Vuonna 1855 Tankarin kaikki luotsit kuolivat myrskyssä, kun he olivat lähteneet viemään luotsia laivaan. Kovan merenkäynnin vuoksi se ei kuitenkaan onnistunut, vaan vene kaatui ja kaikki hukkuivat. Luotsiasema saatiin uudelleen toimintakykyiseksi vasta monen vuoden päästä. [1]
Majakkahanke
Pohjanlahden merenkulkijat alkoivat kaivata valomajakkaa myös Kokkolan edustalle. Vuonna 1880 majakkakomitea ehdotti uutta valomajakkaa Tankarista uloimpana luoteessa olevalle luodolle, mutta paikka todettiin liian vaikeapääsyiseksi. Lopulta majakka päätettiin rakentaa Tankarin vanhan puupookin paikalle. Alkukeväästä vuonna 1888 luotsilaitos tilasi Helsingistä Osbergin konepajalta rautaisen majakkatornin valolaitteineen. Majakan suunnittelijaksi on esitetty samaa toimistoa, joka suunnitteli Eiffel-tornin, mutta suunnittelija ei kuitenkaan ollut itse Gustave Eiffel vaan Henry Lepaute. On myös mahdollista, että suunnittelija on ollut suomalainen tai saksalainen. Rautaelementit valmistutettiin kuitenkin saksalaisella alihankkijalla. Majakan kokosi Osbergin konepaja. Sen rautainen ulkokuori niitattiin ristikkopalkkeihin. Pariisista tullut 2. luokan valolaite oli aikanaan maamme tehokkaimpia. Sen valo kantoi 13 meripeninkulman päähän. Majakan petrolipoltin sytytettiin ensi kerran 15.10.1889. [1] [2]
Majakka nykyään
Majakka sähköistettiin vuonna 1961, jolloin sen valoteho kasvoi kaksinkertaiseksi 27,5 meripeninkulmaan. Tankarin itärannan tuntumaan on kehittynyt aikojen kuluessa kokonainen mökkikylä. Vanhin mökki on 1780-luvulta. Tosin nykyään osa mökeistä on alkanut jo rapistua. Majakan vuonna 1889 hankittu linssistö on edelleen käytössä. Luotseille rakennettiin Tankariin vuonna 1975 uusi luotsiasemarakennus, ja se peruskorjattiin vuonna 1988. Tankar on kesäisin hyvin suosittu matkailukohde, ja sinne on vesibussiyhteys Kokkolasta. Majakan merkitys ammattiliikenteelle on vähentynyt, ja siitä hyötyvät nykyään lähinnä huviveneilijät. [1] [2]
Kansainväliseen majakka- ja majakkalaivaviikonloppuun Tankarin majakalta ovat virallisena majakka-asemana osallistuneet Kokkolan Radioamatöörit, OH6AI, 1998, 2000 ja 2001 sekä OH6W 2009 [3] ja Hyvinkään Radiokerho, OH2Y, 2014 sekä 2015.
Lähteet
- ↑ a b c d e Seppo Laurell: Suomen majakat, s. 90. Kustannusosakeyhtiö nemo ja Merenkulkulaitos, 2001. ISBN 952-5180-21-2.
- ↑ a b Ari Vihanta: Tankar, arvoitusten majakka Yle.fi. Viitattu 25.7.2009.
- ↑ https://www.youtube.com/watch?v=I9WzIdwTTgE
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tankarin majakka Wikimedia Commonsissa
| Majakat |
|
|---|---|
| Suomen majakat, joista 1940 ja 1944 tuli Venäjän majakkoja | |
| Suomen entiset majakat |