Gustavsvärn

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Gustavsvarn.jpg
Gustavsvärn
Sijainti
Sijainti
Arkkitehtuuri
Korkeus
16 mView and modify data on Wikidata
Luokitus
Rekisteröity arkeologinen kohde Suomessa (d)View and modify data on Wikidata
Osa kohdetta
Hankoniemen sotahistorian kohteet (d)View and modify data on Wikidata
Historia
Valmistunut
View and modify data on Wikidata
Otettu käyttöön
View and modify data on Wikidata
Automatisoitu
View and modify data on Wikidata
Varustus
Valon korkeus
18 mView and modify data on Wikidata
Valonkanto
25 kmView and modify data on Wikidata
Valon ominaisuudet
FI(2) W 10sView and modify data on Wikidata
Tunnisteet
ARLHS
Admiralty
C1918.4View and modify data on Wikidata
NGA
15172View and modify data on Wikidata
Koordinaatit

Gustavsvärn (ent. Eldskär[1]) on kalliosaari Hangon Tulliniemen kaakkoispuolella noin kolmen kilometrin päässä Hangosta lounaaseen[1].

Saarella sijaitsee majakkatorni, linnoitteen raunio ja sumusireenin hoitajan entinen asunto, jota nykyisin käytetään majoitustilana. Sumusireenin hoitajan asuntoa käytetään yöpymiseen. Käyttöoikeus on Majakkaseuran talkoisiin osallistuvilla[2].

Saari on kallioinen ja sen pintamaakerros on erittäin ohut, eikä sillä kasva puita muutamia pihlajia lukuun ottamatta. Saaren jyrkät, äkkisyvät kalliorannat ovat suosittuja sukelluskohteita. Äkkisyvien rantojen vuoksi purjelaivat kiinnittyivät saaren rannoille, tästä on edelleen nähtävillä kallioon hakattuja rautarenkaita.[1] Veden syvyys saaren ympärillä on 20–30 metriä. Saaren pituus on 200 metriä, leveys yli 100 metriä[2].

Krimin sodan aikana saarta puolusti pari sataa miestä. Saarella on enimmillään vuosina 1900–1939 ollut asukkaina kolme perhettä, joilla oli 15 lasta. Kaksi miehistä toimi majakanvartijoina, yksi oli sumusireeninhoitaja.[2]

Kalliossa on kuninkaan monogrammi majakan perustamisen ajalta. Kallioista on lohkottu linnoitukseen käytetty kiviainesta. Lisäksi saari yritettiin räjäyttää 27 elokuuta 1854, kun Venäjän vallanpitäjät katsoivat, että sen ylläpito oli liian kallista eikä sillä ollut riittävästi sotilaallista merkitystä. Räjäytysyritykseen käytettiin 10 000 kilo mustaa ruutia. Kymmenkunta vuotta myöhemmin 1865 saarelle tuli kuitenkin johtoloisto, ja siitä alkaen valot ovat ohjanneet laivojen kulkua Hangon vesillä.[2]

Linnoitusta pommitettiin talvisodan aikana. Sodan jälkeen se vuokrattiin Neuvostoliitolle osana Hangon vuokra-aluetta. Venäläiset kaivoivat Gustavsvärnin muurien sisäpuolelle korsuja, joita ei ole enää jäljellä. Vuokra-alue palautettiin 4. joulukuuta 1941.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Majakkaseura.fi – Gustavsvärn, viitattu 25.11.2011
  2. a b c d Arja Kivipelto, Majakkasaaren vahtina, Helsingin Sanomat 25.11.211 sivu D 2
  3. Hangon Vartija luontoon. Metsähallitus. Viitattu 22.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]