Porkkalan majakka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Porkkalan majakka

Porkkalan majakka pohjoisesta nähtynä

Sijainti
Vesistö
Arkkitehtuuri
Väri
Luokitus
valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (d)View and modify data on Wikidata
Osa kohdetta
Kallbådan ja Rönnskärin majakat (d)View and modify data on Wikidata
Historia
Valmistunut
View and modify data on Wikidata
Varustus
Valon korkeus
26,1 m[1]View and modify data on Wikidata
Valonkanto
22,2 km[2]View and modify data on Wikidata
Valon ominaisuudet
Fl(3) WRG 20sView and modify data on Wikidata
Tunnisteet
ARLHS
Admiralty
C5130View and modify data on Wikidata
List of Lights
MarineTraffic
NGA
116-14656View and modify data on Wikidata
Kartta
Koordinaatit

Porkkalan majakka eli Kallbådan majakka on entinen merimajakka, joka sijaitsee Suomenlahdella Kallbådanin matalalla kallioluodolla noin yhdeksän kilometriä Porkkalanniemen kärjestä etelään. Majakka valmistui vuonna 1920 ja sen valon korkeus oli 21,4 metriä. Se on Suomen viimeinen miehitetyksi tehty merimajakka.

Majakkarakennus on noin 19,5 metriä korkea ja se käsittää majakkatornin sekä siihen kiinteästi liittyvän asuinsiiven. Samankaltaista perusratkaisua on käytetty muun muassa Bengtskärin majakassa ja Ahvenanmaan Märketin majakassa. Itse majakkatorni on Kallbådanissa vain hieman muuta rakennusta korkeampi, ja se on sijoitettu rakennuksen eteläkulmaan. Koko rakennus on perustettu massiiviselle betonisokkelille, jonka sisällä on varastotiloja. Sokkelin päälle rakennetun yläosan sisärunko on muurattu tiilestä ja ulkorunko on valettu rautabetonista.

Majakan yhteydessä oli asuintilat majakkamestarille ja majakanvartijalle, konehuone, sauna, keittiö ja makean veden säiliö. Majakkaan kuului alun perin myös sumumerkinantoasema.

Kallbådanin majakka rakennettiin korvaamaan Rönnskärin majakka joka sijaitsi liikaa sisäsaaristossa. Muutama vuosi Kallbådan majakan valmistumisen jälkeen Rönnskärin majakan valo sammutettiinkin tarpeettomana vuonna 1928. Kallbådanilla oli 1920–1939 majakkamestari ja kaksi majakanvartijaa. Enimmillään Kallbådanilla oli kaksikymmentä ihmistä, myös majakkamestarin ja majakanvartijoiden perheenjäseniä. Talvisodan aikana majakan yli lensi kaksi Helsinkiin matkalla olevaa neuvostoliittolaista pommituslentokonetta ja Kallbådan evakuoitiin.[3]

Lokakuussa 1932 Kallbådan majakalla paljastettiin miinanpurkutöissä vuosina 1920 ja 1924 menehtyneiden neljän miinaraivaajan muistotaulu.[4]

Majakka kuului vuosina 1944–1955 Porkkalan vuokra-alueeseen ja se oli alueen palauttamisen jälkeen niin huonossa kunnossa ettei sinne enää asetettu miehitystä vaan majakanvartijat toimivat Rönnskäriltä käsin. Myöhemmin majakka oli automatisoitu ja sen kauko-ohjaus tapahtui Harmajan majakalta käsin.

Majakka sammutettiin vuonna 2015 ja sen viereen perustettiin uusi sektoriloisto[5]. Majakan yhteydessä on laskeutumisalusta helikopterille.

Kallbådanin luoto kuuluu hylkeidensuojelualueeseen, ja sille rantautuminen ilman lupaa on kielletty.[6]

Vuorikiipeilijä Veikka Gustafsson ylläpitää matkailuyritystä Kallbådanilla. [7]

Majakalle on tehty valtion rahoittama, 2,5 vuotta kestänyt ja 800 000 euroa maksanut peruskorjaus, joka valmistui vuonna 2024. Peruskorjauksessa uusittiin mm. majakan ja majakkatornin betoniset julkisivupinnat, sokkeli, ikkunat, valokojun rakenteet sekä parvekelaatat.[8]

  1. Suomen Rannikon loistoluettelo, VäylävirastoView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. (en) NGA List of Lights, Radio Aids and Fog Signals, NGA, s. 200View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. hs.fi
  4. Juhla merellä, Kansan kuvalehti, 21.10.1932, nro 43, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. Tiedonanto merenkulkijoille 162/10.06.2015 Liikennevirasto. Arkistoitu 8.7.2015. Viitattu 7.7.2015.
  6. Valtioneuvoston asetus hylkeidensuojelualueista Finlex. 9.8.2001. Helsinki: Edita. Viitattu 31.10.2011.
  7. Veikka Gustafsson kiipesi hylättyyn majakkaan ukkosenjohdatinta pitkin – 16 vuotta myöhemmin keskellä Suomenlahtea pyörii uskomaton sirkus, jonka keskiössä on tauotta puhuva vuorikiipeilijä Helsingin Sanomat. 2.9.2018. Viitattu 25.7.2024.
  8. Entinen vuorikiipeilijä elää pitkiä aikoja luodolla, johon ei saa rantautua – muille vierailun hinta on 3 500 euroa Yle Uutiset. 25.7.2024. Viitattu 25.7.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]