Veikka Gustafsson

Veikka Gustafsson heinäkuussa 2014.

Eero Veikka Juhani Gustafsson (s. 14. tammikuuta 1968 Espoo) on suomalainen vuorikiipeilijä, sittemmin lehtikustantaja. Hänellä on takanaan 20 vuoden ura ammattivuorikiipeilijänä. Hän valloitti ensimmäisenä suomalaisena Mount Everestin ja on ainoana suomalaisena noussut maailman korkeimman vuoren huipulle kolmesti, joista kerran ilman lisähappea. Gustafsson asuu Kirkkonummella.

Heinäkuussa 2009 Gustafsson saavutti tavoitteensa nousta kaikille yli kahdeksan kilometriä korkeille huipuille valloittaessaan Gasherbrum I:n japanilais-suomalais-bulgarialaisen kiipeilyryhmän mukana, jälleen käyttämättä happilaitteita. Hän on yksi vain neljästä ihmisestä maailmassa, jotka ovat nousseet kaikkien yli kahdeksankilometristen vuorten korkeimmille kohdille.

Gustafsson on toiminut henkilöstövalmentajana Start Now -valmennuskeskuksessa ja kolumnistina Retki-lehdessä. Hän on Retki-lehteä kustantavan Outdoor Media Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Lapsuus ja nuoruus

Veikka Gustafssonin vanhemmat ovat Helsingissä syntyneet ja opiskelleet Kaj Gustafsson (s. 1937) ja Marja Gustafsson. Vuonna 1968 perheen lapset, viisivuotias Elina ja kolmevuotias Erkki, saivat Eero-veljen (Veikka). Seuraavana vuonna syntyi perheen nuorimmainen Esa.

Kaj ja Maria Gustafsson ostivat vuonna 1968 Tuupovaaran Pirttijärven kylästä vaatimattoman vapaa-ajan mökin jossa perhe alkoi viettää lomiaan, kunnes vuonna 1976 kauppakorkeakoulussa opettajana työskennellyt Kaj Gustafsson näki ilmoituksen, jossa Tuupovaaraan etsittiin elinkeinoasiamiestä. Kaj Gustafsson haki virkaa ja sai sen, ja perhe muutti Tuupovaaraan pieneen mökkiinsä. Pian Veikan isä valittiin Tuupovaaran kunnanjohtajaksi ja mökin lähelle rakennettiin omakotitalo. Mökki ja omakotitalo sijaitsivat Gustafssonien ostamalla maatilalla. Veikka kävi Tuupovaarassa peruskoulun toisen ja kolmannen luokan.

Veikan isä Kaj, koulutukseltaan ekonomi, opetteli Märsyvaaran tilalla maanviljelijäksi ja metsänhoitajaksi. Pojat, Erkki, Veikka ja Esa kilpailivat joskus miten pitkään jaksoivat tehdä metsätöitä: poikien tehtävänä oli käydä vesurilla karsimassa metsään jääneet latvat ja vetää ne tien varteen. Vähän yli kymmenvuotiaana Veikka teki joskus 15-tuntisia työpäiviä. Isä Kaj maksoi pojille urakkapalkkaa.

Tuupovaarassa pojilla oli tilaisuus seikkailla. Talvella he joskus yöpyivät metsässä havulaavussa ja kesällä saattoivat lähteä vaeltamaan pariksi päiväksi mukanaan vain onget, suolaa ja tulitikut. Pojat harrastivat rajuja leikkejä, hippaa puiden latvoissa, juoksua koskissa, ja sillalta veteen hyppimistä. Pienenä poikana Veikka harrasti Himalajalle sijoittuvien seikkailukertomusten lukemista: Veikan idoli oli Mount Everestille ensimmäisenä noussut sherpa Tenzing Norgay.

Kun isä Kaj valittiin Kirkkonummen kunnanjohtajaksi perhe muutti pois Tuupovaarasta ja Veikka aloitti neljännen luokan uudessa koulussa. Gustafssonit jatkoivat Tuupovaaran tilalla metsänhoitoa.

Valmistuttuaan lukiosta Gustafsson suoritti varusmiespalveluksen Rannikkojääkärikoulussa Porkkalan Upinniemessä. Fyysisesti vaativan koulutuksen jälkeen Gustafsson pääsi 21-vuotiaana YK:n rauhanturvaajaksi Golanille. Eräässä vaiheessa kaikki kolme Gustafssonin veljestä palvelivat Golanilla samanaikaisesti. Puolentoista vuoden pestin aikana Gustafsson yleni vääpeliksi.

Ura vuorikiipeilijänä

Gustafssonin ensimmäinen vuori oli Euroopan korkein vuori Mont Blanc Alpeilla. Kun hänen isänsä oli lähdössä ystävineen sitä kiipeämään, teini-ikäinen Veikka pyysi päästä mukaan. Suomalaisryhmä nousi Mont Blancin huipulle elokuussa 1986 yhdessä päivässä. Vaikka Gustafsson kärsikin väsymyksestä ja vuoristotaudista, hänessä syttyi voimakas halu jatkaa kiipeilyä. Seuraavina vuosina Gustafsson käytti rakennustyömailla ansaitsemansa rahat vuorikiipeilyharrastuksensa rahoittamiseen, ja kiipeili runsaasti Pohjoismaissa ja Alpeilla, koko ajan vaikeampia nousuja valiten. Gustafsson myös luki kaiken vuorikiipeilykirjallisuuden jonka löysi ja opiskeli Himalajan korkeimpien vuorten reitit ulkoa. Vuodenvaihteessa 1989–1990 Gustafsson kiipesi Afrikan korkeimmalle vuorelle Kilimanjarolle.

Vuonna 1992 Gustafsson oli Suomen Alppikerhon hallituksen jäsenenä kerhon kokouksessa, kun siellä esiteltiin uusiseelantilaisen Adventure Consultantsin kirjettä. Yritys tarjosi paikkaa Himalajan-retkikuntaansa 40 000 dollarin maksua vastaan. Gustafssonin lähettämä hakemus hyväksyttiin, ja hän alkoi etsimään matkalleen sponsoria. Päärahoittajakseen Gustafsson sai vakuutusyhtiö Yritys-Kansan. Hän teki myös sopimuksen suorien raporttien lähettämisestä Radio City -radiokanavalle sekä kirjoitustensa julkaisemisesta Iltalehdessä ja 7 päivää -lehdessä.. Vaaditun summan Gustafsson täydensi henkilökohtaisella pankkilainalla.

Gustafsson saapui ensimmäiselle retkelleen Himalajalle keväällä 1993. Toukokuussa hän nousi uusiseelantilaisen retkikunnan mukana lisähappea käyttäen maailman korkeimman vuoren Mount Everestin huipulle ensimmäisenä suomalaisena. Korkeimmalla käynnin Suomen-ennätyksen hän oli tehnyt jo 7 000 metrissä. Samana kesänä hän nousi myös Pik Kommunizmalle, ja syksyllä 1993 yli 8 100-metriselle Dhaulagirille, nyt ilman lisähappea.

Seuraavien 16 vuoden aikana Gustafsson valloitti maailman kaikki 14 kahdeksan kilometrin huippua, kaikki ilman lisähappea. Viimeisenä niistä hän nousi Gasherbrum I:lle vuonna 2009. Etelämantereella Gustafsson on tehnyt neljä ensinousua, joista yhden huipun nimeksi annettiin Gustafssonin pyynnöstä Mount Sisu.

Tilastot

Kaikki yli 8 000 m vuoret -projekti

1. Mount Everest (8 848 m), kevät 1993
2. Dhaulagiri (8 167 m), syksy 1993
3. K2 (8 611 m), 1994
4. Lhotse (8 501 m), kevät 1995
5. Makalu (8 483 m), kevät 1995
6. Manaslu (8 163 m), kevät 1999
7. Shishapangma (8 013 m), kevät 2001
8. Nanga Parbat (8 125 m), kesä 2001
9. Cho Oyu (8 201 m), 22.4.2005
10. Annapurna (8 091 m), 12.5.2005
11. Kanchenjunga (8 586 m), 14.5.2006
12. Gasherbrum II (8 035 m), 8.7.2008
13. Broad Peak (8 047 m), 31.7.2008
14. Gasherbrum I (8 080 m) 26.7.2009

Yli 8 000 m huiputukset (ilman lisähappea)

• Dhaulagiri (8 167 m), syksy 1993
• K2 (8 611m), kesä 1994
• Lhotse (8 501 m), kevät 1995
• Makalu (8 483 m), kevät 1995
• Mount Everest (8 850 m), kevät 1997
• Manaslu (8 163 m), kevät 1999
• Dhaulagiri (8 167 m), kevät 1999
• Shishapangma (8 013 m), kevät 2001
• Nanga Parbat (8 125 m), kesä 2001
• Cho Oyu (8 201m), 22.4.2005
• Annapurna (8 091 m), 12.5.2005
• Kanchenjunga (8 586 m), 14.5.2006
• Gasherbrum II (8 035 m), 8.7.2008
• Broad Peak (8 047 m), 31.7.2008
• Gasherbrum I (8 080 m) 26.7.2009

Gustafssonin kiipeämät huomattavimmat nousut

Alpeilla

• Frendo-harjanne
• Bonatti-pilari
• Les Courtesin pohjoisseinä (sveitsiläisten reitti)

Himalajalla

• Mount Everest (8 850 m), kevät 1993 (lisähapen turvin).
• Qullai Ismoili Somonī (7 495 m) ja Pik Korsenevskaja (nykynimi Qullai Korženevskaja; 7 105 m), kesä 1993. Ensimmäiset suomalaiset alppityylin nousut yli 7 000 metriä korkeille vuorille.
• Dhaulagiri (8 167 m), syksy 1993. Ensimmäinen suomalainen alppityylin nousu yli 8 000 metriä korkealle vuorelle.
• K2 (8 611m), kesä 1994, yritys 1/2, kääntyminen n. 40 m:n korkeusmetriä huipulta
• K2, kesä 1994, Abruzzi-harjanne.
• Lhotse (8 501 m), kevät 1995, normaali reitti, yksin.
• Makalu (8 483 m), kevät 1995, alppityyli.
• Pik Kommunisma (uudelleen, eli Qullai Somoni, 7 495 m), syksy 1995. Nousu perusleiristä perusleiriin kesti 36 tuntia.
• Mount Everest (8 850 m), kevät 1996. Yritys nousta huipulle ilman lisähappea. Saavutettiin 8 600 m:n korkeus.
• Mount Everest (8 850 m), kevät 1997. Ensimmäisenä suomalaisena huipulle ilman lisähappea.
• Broad Peak (8 047 m), esihuippu, korkein huippu jäi saavuttamatta, kesä 1997, alppityyli.
• Dhaulagiri (8 167 m), kevät 1998. Saavutettiin 7 500 m:n korkeus.
• Manaslu (8 163 m), kevät 1999.
• Dhaulagiri (8 167 m), kevät 1999.
• Annapurna (8 091 m), kevät 2000. Ei saavutettu huippua.
• Shishapangma (8 046 m), kevät 2001
• Nanga Parbat (8 125 m), kesä 2001.
• Annapurna (8 091 m), kevät 2002. Saavutettiin 7 300 m:n korkeus.
• Kangchenjunga (8 586 m), kevät 2003. Saavutettiin 7 100 m:n korkeus.
• Mount Everest (8 850 m), 17.5.2004. Retken tarkoituksena oli kuvata materiaalia elokuvaan. Materiaalia on käytetty Storm over Everest -dokumenttielokuvassa.
• Cho Oyu (8 201 m), 22.4.2005.
• Annapurna (8 091 m), 12.5.2005.
• Kanchenjunga (8 586 m), 14.5.2006
• Gasherbrum II (8 035 m), 8.7.2008
• Gasherbrum I (8 080 m), 16.7.2008 nousi 100 metrin päähän huipusta
• Broad Peak (8 047 m), 31.7.2008

Muualla

• Mount Vinson (5 140 m) sekä Mount Shinn, talvi 1996. Mount Vinson on Etelämantereen korkein vuori. "Ei se korkein, ei se vaikein, mutta se kylmin".
• 4 ensinousua Etelämantereella, talvi 1997: Mount Bentley, Mount Davis ja kaksi aiemmin nimeämätöntä. Nousu Mount Gardnerille (4 587 m). Toinen nimeämättömistä huipuista nimettiin Mount Sisuksi. Retki tehtiin yhdessä Patrick Degermanin kanssa.

Veikka-vuorikiipeilijä -nukke

Gustafssonista julkaistiin vuonna 1999 toimintafiguuri. Veikka vuorikiipeilijä -nuken ideana oli olla aseeton ja väkivallaton sankarihahmo.

Katso myös

• Luettelo suomalaisista yli 8000 metriä korkeille vuorille kiivenneistä

Lähteet

• Ammattikiipeilijä Veikka Gustafsson Apu.fi. 6.6.2005. Arkistoitu 14.7.2008. Viitattu 15.7.2008. Lapsuus ja nuoruus-osion lähde
• Veikka Gustafsson & kuoleman kosketus Valitut Palat. 2001. Arkistoitu 29.4.2003. Viitattu 15.7.2008. Lapsuus ja nuoruus-osion lähde
• Gustafsson, Marko: Miten minusta tuli minä. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35300-4
• Gustafsson, Veikka & Leino, Eino: Kohti huippua. WSOY, 1995. ISBN 951-0-20575-3

Aiheesta muualla

• Ylen Elävä arkisto: Miten minusta tuli minä, Veikka Gustafsson
• Ylen Elävä arkisto: Veikka Gustafsson – maan ja taivaan välillä
• Hirotaka Takeuchin blogi 6.6.2008 alkaneesta matkasta: 2008/06 (Arkistoitu – Internet Archive) 2008/07 (Arkistoitu – Internet Archive)2008/08 (Arkistoitu – Internet Archive)