Suomen Kuvanveistäjäliitto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Kuvanveistäjäliitto ry
SKL.png
Perustettu 1910
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Anssi Pulkkinen[1]
Jäsenmäärä 434 jäsentä [1]
Sivusto Suomen Kuvanveistäjäliitto

Suomen Kuvanveistäjäliitto on vuonna 1910 perustettu, kuvanveistoa ja kolmiulotteista ilmaisua pääasiallisena välineenään käyttävien ammattikuvataiteilijoiden valtakunnallinen järjestö. Liitto edistää ja esittelee suomalaista kuvanveistotaidetta, ajaa jäsentensä ammatillisia etuja ja pyrkii parantamaan heidän työskentely- ja näyttelymahdollisuuksiaan, edistää kansainvälistä yhteistoimintaa sekä yleisön kiinnostusta kuvanveistoon. Lisäksi liitto ylläpitää galleriaa Helsingin keskustassa, järjestää gallerianäyttelyjen lisäksi temaattisia näyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla, julkaisee suomalaista kuvanveistotaidetta esitteleviä julkaisuja ja näyttelykatalogeja, sekä järjestää kuvanveistoon liittyviä tapahtumia. Liitto toimii myös alan asiantuntijana ja tiedottajana, ja antaa apuaan tutkijoille, kuraattoreille, veistosten hankintaa suunnitteleville, näyttelyiden ja kuvataidekilpailujen järjestäjille, museoille, tiedotusvälineille sekä palkintojen myöntäjille. Liitolta voi myös pyytää kuratointiapua taidehankintoihin.

Kuvanveistäjäliitto on Suomen Taiteilijaseuran jäsenjärjestö yhdessä muiden kuvataidealan keskeisten taiteilijajärjestöjen kanssa. Kuuden jäsenjärjestön muodostama Taiteilijaseura on kuvataiteilijoiden yhteinen äänitorvi valtakunnallisen tason kulttuuripoliittisessa päätöksenteossa.

Suomen Kuvanveistäjäliittoon kuuluu 434 jäsentä.[1] Jäseneksi hyväksytään ammattikuvataiteilija, joka on Suomen kansalainen tai asuu pysyvästi Suomessa ja on osoittanut pätevyytensä kuvanveistäjänä. Liiton kannatusjäseniksi voivat liittyä kuvanveistosta kiinnostuneet yksityiset henkilöt, yritykset ja yhteisöt. Liiton hallinnosta vastaa yhdessä toiminnanjohtaja Tiina Veräjänkorvan kanssa liiton kokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Puheenjohtajana toimii keväästä 2016 lähtien Anssi Pulkkinen.

Näyttelytoiminta:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiton vuodesta 1979 lähtien ylläpitämä, Helsingin Etelärannassa sijaitseva Galleria Sculptor esittelee suomalaista kuvanveistotaidetta. Gallerianäyttelyiden lisäksi Sculptor ylläpitää myyntikokoelmaa, jossa on esillä vaihtuva kattaus Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsenten pienoisveistoksia. Myyntitilassa nostetaan myös jäsenistöstä kuukausittain esille Kuukauden taiteilija, jonka teoksiin ja tuotantoon näyttelyvieraan on mahdollista tutustua laajemmin. Kerran vuodessa Sculptorin myyntikokoelma laajenee Kaapelitehtaalla järjestettävään TEOS-nimiseen teosvälitystapahtumaan, joka järjestetään yhteistyössä Suomen Taidegraafikoiden kanssa.

Liiton viimeisin suurhanke Tila haltuun![2] -nykykuvanveistonäyttely avattiin lokakuussa 2015  Rovaniemen Korundissa. Näyttelyn kuratoi Uppsalan taidemuseon johtaja Daniel Werkmäster ja se esitteli 25 taiteilijan teoksia. Näyttely jatkoi liiton järjestämien suomalaisen kuvanveistotaiteen laajojen esittelyiden perinnettä. Korundia edelsi liiton 100-vuotisjuhlanäyttely Tähtihetkiä, joka järjestettiin v. 2010 Wäinö Aaltosen museossa. Näyttelyn kuratoivat kuvanveistäjä Pekka Jylhä ja museonjohtaja Päivi Kiiski.

Vuodesta 2013 lähtien liitto on ollut vuosittain mukana Tukholman Supermarket-messuilla, sekä järjestänyt muun muassa kutsuttuna näyttelyn Suomen Saksan-instituutissa Berliinissä ja avustanut Royal British Society of Sculptorsin pohjoismaista kuvanveistoa Lontoossa talvella 2015 esittelevän Skulptor-näyttelyn toteuttamisessa.

Liiton historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun 10. päivä 1910 kokoontui joukko kuvanveistäjiä Felix Nylundin aloitteesta keskustelemaan oman yhdistyksen perustamisesta kuvanveistäjille. Liiton puheenjohtajaksi valittiin Felix Nylund, varapuheenjohtajaksi Johannes Haapasalo, raha-asioiden hoitajaksi Viktor Malmberg, sihteeriksi Emil Cedercreutz, sekä varajäseniksi Emil Wikström ja Alpo Sailo. Muita perustaja jäseniä oli koko suomen vuosisadanvaihteen kuvanveiston kerma, muun muassa Yrjö Liipola, Walter Runeberg ja Ville Vallgren.[3]

Tärkein yksittäinen syy perustamiselle oli itsenäisen aseman korostaminen taidemaalareihin nähden. Kuvanveistäjien mielestä veistotaide jäi tuolloin julkisissa näyttelyissä lapsipuolen asemaan. Nähtiin että niin kauan kuin kuvanveisto jäi näyttelyissä paitsioon, ei myöskään taideyleisö voinut muodostaa taiteenlajista kunnollista kokonaiskuvaa. Tämä puolestaan vaikutti suoraan myös veistäjien työtilanteeseen ja taloudelliseen asemaan. Liiton ensimmäisiin sääntöihin kirjattiinkin pääasiallisena tehtävänä levittää tietämystä ja lisätä ymmärrystä kuvanveistosta. Tähän pyrittiin järjestämällä näyttelyitä, pitämällä kuvanveistotaiteeseen liittyviä esitelmiä, sekä järjestämällä kilpailuja, joiden avulla saataisiin veistoksia julkisille paikoille. Tärkeänä tehtävänä nähtiin myös tuottaa Suomeen ulkomaisten kuvanveistäjien näyttelyitä.

Puheenjohtajat:[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pro Sculptura -mitali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen kuvanveistäjäliiton Pro Sculptura -kunniamitalia on myönnetty vuodesta 1960 lähtien erityisistä ansioista suomalaisen kuvanveistotaiteen edistämisessä.Kuvanveistäjien Heikki Varjan ja Kauko Räsäsen muotoilemassa mitalissa on kuvattuna vanhin Suomesta löydetty veistos, Huittisten hirvenpää, neoliittisen kauden suomalaisen tyypin vasarakirves, sekä taltta.

Kunnianosoitus on myönnetty seuraaville henkilöille tai yhteisöille: Wäinö Aaltonen, Arvo Aho, Marja-Leena Ahola, Veli Aine, Alko-yhtiöt, Marja-Liisa Bell, Bengt von Bonsdorff, Forsmanin kiviveistämö, Göran Green, Maire Gullichsen, Roger Gustafsson, Arttu Halonen, presidentti Tarja Halonen, Raimo ja Raini Heino, Helsingin kaupungin taidemuseo, Helsingin Saskiat ry, Helsingin Taidehalli, Jaakko Hemmi, Sara Hildén, Armas Hutri, Hyvinkään kaupunki, Maaretta Jaukkuri, Esko Julin, Yrjö Jäntti, Otso Kantokorpi, Kai Kartio, Urho Kekkonen, Eino Koistinen, Erkki Koponen, Kotkan kaupungin veistospuisto, Erik Kråkström, Väinö Kärkkäinen, Aune Laaksonen, Laura Luostarinen, Loimaan Kivi Ky., Jorma K. Miettinen, Esko Nieminen, Henna ja Pertti Niemistö, Jaakko Numminen, Olli Närvä, Oulun veistoskatu, Oula Pakkala, Juhani Pallasmaa, F. Pehrman, Leena Peltola, Kari Poutasuo, Raimo Utriaisen taidesäätiö, Eero Rantanen, Jenny Rapp, Yrjö Rosola, Aarno Ruusuvuori, Eino Rämänen, Saastamoisen säätiö, Sakari Saarikivi, Matti Saarinen, Jaakko Salminen, Sara Hildénin taidemuseo, Marketta Seppälä, Ulla Shackleton, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen Mitalitaiteen Kilta, Tampereen kaupunki, Henry Tanninen, Jorma Tissari, Aimo Tukiainen, Kalervo Tuukanen, Työväen Sivistysliitto, Olli Valkonen, E. J. Vehmas, Pauli Venäläinen, Matti Viherjuuri, Lauri Viljanen, Jouko Voionmaa, Jukka Vikberg, Vexi Salmi.

Vuonna 2015 mitali myönnettiin Mitalitaiteen Killan puheenjohtaja Ilkka Voionmaalle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Skulptur, Contemporary Sculpture from Denmark, Finland, Iceland, Norway, and Sweden, (toim. Royal British Society of Sculptors), Hatje Cantz, 2015

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jäsenet ja hallinto http://www.sculptors.fi/. Viitattu 23.5.2016.
  2. TILA HALTUUN! - Suomalaista kuvanveistoa - Näyttelyhistoria - Korundi www.korundi.fi. Viitattu 23.5.2016.
  3. Mamia, Hanna: Kuvanveisto ajassa ja tilassa. SKS, 2010. ISBN 978-952-222-178-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä järjestöön, yhdistykseen tai organisaatioon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.