Suomen ja Tšekin suhteet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomi ja Tšekki Euroopan kartalla

Suomen ja Tšekin väliset suhteet tarkoittavat nykyään Tšekin ja Suomen välisiä diplomaattisia, kulttuurillisia ja niiden kansalaisten välisiä suhteita.

Maiden suhteet ovat läheiset, ja ne kumpikin kuuluvat Euroopan unioniin, Natoon sekä Yhdistyneisiin kansakuntiin.

Suomen ulkoministeriö arvioi Tšekissä asuvan noin 400–600 suomalaista.[1]

Tšekin ja Suomen välisten suhteiden voidaan sanoa alkaneen 1300-luvun lopulla, jolloin muiden pohjoismaisten opiskelijoiden mukana myös suomalaisia opiskelijoita opiskeli Prahan yliopistossa. Uskonpuhdistuksen jälkeen Olomoucin jesuiittakampuksen yhteyteen perustettiin Collegium nordicum -seminaari, jonka tehtävänä oli kouluttaa katolisia käännytystyöntekijöitä toimimaan salassa Euroopan uusilla ei-katolisilla alueilla. Moni suomalainen sai koulutuksensa juuri Olomoucissa, mutta Kaarle IX:n vainot lopettivat tämän toiminnan.[1]

Böömin kuningaskunta oli yksi kolmikymmenvuotisen sodan aikana eniten kärsineistä alueista. Ruotsin armeijassa soti myös suomalaisia hakkapeliittoja, jotka ryöstivät muun muassa Prahan Strahovin luostarin kirjaston ja veivät sen mukanaan Turkuun. Kokoelmat kuitenkin tuhoutuivat täysin Turun palossa vuonna 1827.[1]

1800-luvun kuluessa suomalaisten ja tšekkien väliset yhteydet lisääntyivät vähitellen. Böömissä vierailleet suomalaiset ihailivat tšekkien pidemmälle edityneenpää kansallisuustoimintaa suuren keisarikunnan vähemmistökansana. Muun muassa Anton Fredrik Almberg kirjoitti Uuteen Suomettareen oleskelustaan Prahassa ja tapaamisistaan maan johtavien aktivistien kanssa. Suomen suurruhtinaskunnassa julkaistiin František Palackýn kirjoituksia, ja Josef Holeček käänsi Kalevalan tšekiksi jo vuonna 1895.

Tšekkoslovakian ja Suomen suhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä Suomi että Tšekkoslovakia itsenäistyivät ensimmäisen maailmansodan jälkeen, mutta niiden hyvin erillaisten tilanteiden takia ne eivät solmineet diplomaattisuhteita välittömästi. Tšekkoslovakia tunnusti Suomen itsenäisyyden 15. heinäkuuta 1920[1] ja avasi konsulaatin Suomessa syyskuussa 1923.[2]

Toisen maailmansodan aikana Tšekkoslovakia lakkasi olemasta ja maiden välit menivät jäihin kunnes ne muodostettiin uudestaan vuonna 1946. Kummankin maan edustustustot ylennettiin suurlähetystöiksi vuonna 1959.[2]

Suomen ja Tšekin pääministerit Prahassa vuonna 2022.

Tšekin ja Suomen suhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tšekkoslovakia jakaantui Tšekiksi ja Slovakiaksi niin kutsutussa samettierossa 1. tammikuuta 1993. Suomi tunnusti maiden itsenäisyyden jo samana päivänä. Seuraavien vuosikymmenten aikana maat liittyivät käytännössä kaikkiin samoihin kansainvälisiin organisaatioihin.[1] Tšekki liittyi Euroopan unioniin vuonna 2004 ja Natoon 1999, kun Suomi liittyi EU:hun 1995 ja Natoon 2023.

Sekä suomeksi että tšekiksi on käännetty lukuisia romaaneja toisesta kielestä. Kuuluisimpia suomennettuja tšekkiläisiä romaaneja ovat muun muassa Jaroslav Hašekin Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa sekä Jan Pelcin ja Jan Nerudan tuotannot. Kääntäjä Eero Balk on suomentanut lukuisia tekstejä suoraan tšekistä. Tšekissä suomalaiskirjailijoista suosiota nauttii erityisesti Mika Waltari, mutta myös muualla Euroopassa suosittujen Arto Paasilinnan ja Sofi Oksasen teoksia on tšekinnetty.[3]

Myös tšekkiläinen ruokakulttuuri on kohtuullisen suosittua Suomessa, mistä esimerkkinä on muun muassa Helsingissä sijaitseva tšekkiläinen ravintola Vltava.[3]

Valtiovierailuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kummallakin maalla on omat suurlähetystönsä toisessa maassa. Vuodesta 2022 Suomen Prahan suurlähettiläänä on toiminut Pasi Tuominen ja Tšekin Helsingin suurlähettiläänä Adam Vojtĕch.[2][1]

Ystävyyskunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde[4]

Ystävyysseurat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimii kaksi Tšekin ystävyysseuraa:[1]

  1. a b c d e f g Kahdenväliset suhteet Suomi ulkomailla. Viitattu 21.6.2024.
  2. a b c History of diplomatic representation in Finland Embassy of the Czech Republic in Helsinki. Viitattu 21.6.2024. (englanniksi)
  3. a b Hejkalová, Markéta: Miksi tšekit pitävät Suomesta ja päinvastoin 19.5.2022. Tšekin tasavallan suurlähetystö Helsingissä. Viitattu 21.6.2024.
  4. Tsekki Kuntaliitto. Viitattu 21.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]