Suomen ja Taiwanin suhteet
Suomen ja Taiwanin suhteet ovat lähinnä kaupalliset ja epäviralliset. Suomi noudattaa yhden Kiinan politiikkaa ja pitää Taiwania osana Kiinan kansantasavaltaa. Suomen hallituksen käyttämä nimitys alueesta on pääsääntöisesti Taiwan eikä esimerkiksi Kiinan tasavalta.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomi allekirjoitti vuonna 1926 ystävyyssopimuksen Kiinan tasavallan kanssa. Sopimus on edelleen virallisesti voimassa, koska sen seuraajaksi tunnustettu Kiinan kansantasavalta koskaan mitätöinyt sitä. Suhteet Kiinan tasavaltaan kuitenkin katkesivat, kun Suomi tunnusti Kiinan tasavallan.[2] Suomi tunnusti Kiinan kansantasavallan 13. tammikuuta 1950 ja diplomaattiset suhteet solmittiin saman vuoden lokakuussa.[3]
Vuonna 1990 Helsinkiin avattiin Taipein Helsingin yhteystoimisto ja vuotta myöhemmin Taipeihin vastaava Suomea edustava toimisto.[4] Suomen Taipein-toimiston henkilökunta on esimerkiksi säännöllisesti yhteydessä Suomen ulkoministeriöön edistääkseen Suomen etuja Taiwanissa.[2]
Suhteiden nykytilanne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen virallinen linja on esitetty vuoden 2021 Kiinaa koskevassa hallituksen toimintasuunnitelmassa, jossa todetaan Suomen ja Euroopan unionin sitoutuminen yhden Kiinan politiikkaan. Suomi pitää Taiwaninsalmen tilanteen rauhanomaista kehitystä ratkaisevan tärkeänä.[5] EU ja Suomi pitävät Taiwania virallisesti samanmielisenä kumppanina, joka on sitoutunut muun muassa demokratiaan ja sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestykseen.[2]
Suomen eduskunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen eduskunnassa ei ole vaalikaudella 2023–2026 virallista Taiwan-ystävyysryhmää.[2][6] Eduskunnassa toimii kuitenkin epävirallinen Taiwan-ystävyysryhmä, joka ei saa eduskunnalta taloudellista tukea eikä apua asioiden hoitoon eduskunnan sihteeristöltä.[7] Yksittäiset kansanedustajat ovat ilmaisseet tukeaan Taiwanille julkisesti tai eduskunnan keskusteluissa. Lukuisat suomalaiset kansanedustajat, kuten Fatim Diarra (vihr.), Mikko Kärnä (kesk.) ja Tom Packalén (ps.), ovat vierailleet Taiwanissa.[7]
Kaupalliset ja sosiaaliset suhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen ja Taiwanin välillä on järjestetty vuodesta 2011 lähtien kahden vuoden välein kauppaneuvotteluja ja yritysten edustajille tarkoitettua yritysfoorumia. Taiwanilla on huomattava kauppavaje Suomeen nähden, ja kokonaiskaupan volyymi on kasvanut tasaisesti vuodesta 2019 vuoteen 2023. Taiwanin vienti Suomeen keskittyy tieto- ja viestintätekniikkaan sekä elektronisiin laitteisiin.[2]
Suomessa asuu noin 200 taiwanilaista, joista suurin osa on avioitunut suomalaisten kanssa. Vuosittain Suomeen saapuu noin sata taiwanilaista opiskelijaa tai vierailevaa tutkijaa.[2]
Toukokuussa 2020 Taiwan lahjoitti pohjoisen sairaanhoitopiirille suu-nenäsuojamia.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomi ja Taiwan 2020. Ulkoministeriö. Viitattu 4.12.2020.
- 1 2 3 4 5 6 Chen, Julie Yu-Wen: ”Finland-Taiwan relations: Warming slowly”, Partners in need, partners indeed? : Tracking Europe-Taiwan relations amidst global disruption, s. 111-116. (toim. Šimalčík, Matej; Kironskа, Kristina & Gerstl, Alfred) Central European Institute of Asian Studies. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Kahdenväliset suhteet: Kiina 2020. Ulkoministeriö. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Bilateral relations between Finland and Taiwan 2012. Taipei Representative Office in Finland. Arkistoitu 23.8.2021. Viitattu 4.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Suomen valtionhallinnon Kiina-toimintaohjelma 2021 Ulkoministeriö. Viitattu 1.1.2026.
- ↑ https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/eduskunnan_tehtavat/kansainvalinentoiminta/sivut/ystavyysryhmat.aspx www.eduskunta.fi. Arkistoitu 10.6.2025. Viitattu 1.1.2026.
- 1 2 Tuomas Savonen / STT: Fatim Diarra ihmettelee Taiwanin-matkasta noussutta mediakohua, syyttää tiedotusvälineitä rasismista Etelä-Suomen Sanomat. 11.2.2025. Viitattu 1.1.2026.
- ↑ Taiwanista merkittävä lahjoitus pohjoisen sairaanhoitopiireille: 200 000 kirurgista suojaa, jotka riittävät kolmeksi viikoksi Yle Uutiset. Viitattu 4.12.2020.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuorio, Aarre: Tiikeri leijonan silmin : Suomen ja Taiwanin suhteiden kehitys 1970-luvulta 1990-lukuun. (pro gradu -tutkielma) Turun yliopisto, 2024. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomen ja Taiwanin suhteet Wikimedia Commonsissa
- Taipein Helsingin-yhteystoimiston verkkosivut (Arkistoitu – Internet Archive)