Israelin ja Suomen suhteet
Suomi on pitkään kehittänyt suhteitaan Israeliin sekä kahdenvälisesti että osana Euroopan unionia. Erityisen tärkeä painopiste on ollut Lähi-idän rauhanprosessin tukeminen, mihin Suomi on sitoutunut. Suomi tunnusti Israelin de facto jo 11. kesäkuuta 1948, vain kuukausi Israelin itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Virallinen tunnustus annettiin 18. maaliskuuta 1949, ja diplomaattisuhteet solmittiin 14. marraskuuta 1950. Vuonna 1952 Suomi avasi suurlähetystön Tel Avivissa, ja Israel perusti oman suurlähetystönsä Helsinkiin vuonna 1956. Toivo Ilmari Kala oli ensimmäinen Suomea Israelissa edustanut suurlähettiläs. Hänen jälkeensä on ollut monia merkittäviä suurlähettiläitä, kuten Joel Toivola ja Kirsikka Lehto-Asikainen. Nykyinen suurlähettiläs, Nina Nordström, aloitti tehtävässään vuonna 2023.[1]
Kaupallisesti Israel on merkittävä kumppani Suomelle Lähi-idässä, ollen kolmanneksi suurin vientimaa alueella Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien jälkeen. Suomi vie Israeliin erityisesti puu- ja paperituotteita, kun taas Israelista Suomeen tuodaan erilaisia koneita ja sähkölaitteita. Tämä kauppa heijastaa maiden välistä vahvaa taloudellista yhteistyötä.[1]
Teknologian ja innovaation alalla Suomi ja Israel ovat löytäneet monia yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Erityisesti televiestintä on noussut tärkeäksi alaksi suomalaisille yrityksille Israelissa. Lisäksi yhteistyötä tehdään ohjelmistoteollisuuden, terveydenhuoltovälineiden, cleantechin ja ympäristötekniikan parissa. Israelin vahva osaaminen riskipääoman houkuttelemisessa ja korkean teknologian tuotekehityksen kaupallistamisessa tekee siitä houkuttelevan kumppanin suomalaisille kasvuyrityksille.[1]
Suomi-Israel ystävyysseura järjestää monenlaisia tapahtumia, kuten itsenäisyyspäiväjuhlia ja juhannusretkiä, jotka tuovat Israelissa asuvat suomalaiset yhteen. Lisäksi Tel Avivissa ja Ramat Ganissa toimivat suomalaisille suunnatut palvelut, kuten suomalainen kirjasto, joka on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina.[1]
Suomen ja Israelin välistä yhteistyötä tukevat myös useat valtiosopimukset, jotka kattavat viisumivapauden, kulttuuriyhteistyön, kaksinkertaisen verotuksen välttämisen, lentoliikenteen ja sosiaaliturvan. Nämä sopimukset luovat vakaan perustan maiden väliselle yhteistyölle eri aloilla.[1]
Suomen osallistuminen YK:n rauhanturvajoukkoihin Israelin ja sen vihollisten välillä vuodesta 1956 on vahvistanut Suomen mainetta Israelissa. Viime aikoina maiden välistä kauppaa on syventänyt Euroopan muuttunut turvallisuustilanne, jonka myötä Suomen puolustusvoimat on hankkinut useita israelilaisia asejärjestelmiä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Kahdenväliset suhteet Suomi ulkomailla: Israel. Viitattu 31.5.2024.
- ↑ » Suomi ja Israel israel-info.fi. Viitattu 31.5.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Israelin ja Suomen suhteet Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||||||||||