Siirry sisältöön

Skype

Wikipediasta
Skype
Skype 5.1 Windows 7:ssä
Skype 5.1 Windows 7:ssä
Luoja Niklas Zennström, Janus Friis, Ahti Heinla ja Priit Kasesalu
Kehittäjä Microsoft
Kehityshistoria
Ensijulkaisu 29. elokuuta 2003
Vakaa versio 8.150.0.125
(Microsoft Store -versio, Windows-työpöytäversio, macOS, Linux[1], Android[2]),
8.138.0.213
(verkkoversio),
8.150
(iOS)[3]
Kehitystilanne lakkautettu 5. toukokuuta 2025
Tiedot
Ohjelmistotyyppi pikaviestintäohjelma, videopuheluohjelma
Alusta Windows, macOS, Linux, Android, iOS, Windows Phone, HoloLens, Xbox One
Lisenssi omisteinen ohjelmisto
Aiheesta muualla
Verkkosivusto

Skype ([ˈskaɪp]) oli alun perin Niklas Zennströmin kehittämä kaupallinen VoIP-palvelu sekä pikaviestintäohjelma. Vuodesta 2011 lähtien Skype oli ollut Microsoftin tuote, jota ylläpiti Microsoftin tytäryhtiö Skype Technologies.

Skypen avulla käyttäjät voivat keskustella keskenään ja soittaa toisilleen video- tai äänipuheluita. Skype tarjosi myös mahdollisuuden soittaa ja lähettää tekstiviestejä tavallisiin puhelimiin, mutta näistä perittiin maksu. Toiminnot vastasivat niitä, joita monet muutkin verkkopuheluohjelmat tarjoavat.

Skypen ryhmäpuheluiden maksullisessa versiossa mukana voi olla jopa 20 samanaikaista keskustelijaa, ilmaisversiossa keskustelijoita voi olla enintään kymmenen. Lisäksi käyttäjät pystyivät lähettämään toisilleen pikaviestejä ja tiedostoja. Videopuheluominaisuus tuli Skypeen versiossa 2.0. Ennen tätä videopuheluihin piti käyttää kolmansien osapuolien ohjelmia, kuten Spontanian Video4Skypeä.

Skypeä ei kuitenkaan ollut pakko käyttää (video)puheluihin, sillä myös tekstimuotoinen viestittely (chat) kaksin tai ryhmässä (maks. 50 käyttäjää) oli suosittua. Puheluissa oli myös mahdollista lähettää eli striimata kuvaa omasta näytöstä toiselle osapuolelle.

Syyskuussa 2011 Skypeen oli rekisteröitynyt 663 miljoonaa käyttäjää.[4]

Skype-puhelujen tietoliikenne kulki salattuna, joten kolmansien osapuolien ei ole helppo salakuunnella puheluja.[5][6] Toisin kuin monet muut VoIP-ohjelmat, Skype oli teknisesti vertaisverkko-ohjelma.

Joulukuussa 2014 Skypen ulkoasua päivitettiin muistuttamaan Windows 8 -käyttöjärjestelmän ulkoasua. Yhteisö kuitenkin kritisoi tätä muutosta ankarasti. Skype 7:n tuki lopetettiin marraskuussa 2018.[7]

Helmikuun lopussa 2025 Microsoft kertoi, että Skypen toiminta loppuu 5. toukokuuta 2025.[8] Microsoft kehottaa palvelun käyttäjiä siirtymään Microsoft Teamsiin.

Ohjelmiston historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Skypen kehittivät virolainen Toivo Annus, ruotsalainen Niklas Zennström ja tanskalainen Janus Friis Tallinnassa yhdessä virolaisen ohjelmistokehittäjäryhmän kanssa.[9]

Zennström ja Friis kehittivät aikoinaan myös KaZaA-vertaisverkko-ohjelman.

Skype-yhtiön päämaja oli Luxemburgissa, ja sillä oli toimistot myös Lontoossa ja Tallinnassa.

EBay osti Skypen syyskuussa vuonna 2005 ja maksoi siitä noin 2,6 miljardia dollaria. Kauppahintaa kritisoitiin yleisesti liian kalliiksi.

10. toukokuuta 2011 ilmoitettiin, että Microsoft ostaa Skypen 8,5 miljardilla dollarilla (n. 6,1 mrd euroa).[10]

28. helmikuuta 2025 XDA-teknologiasivuston foorumin jäsenet löysivät Skypen Windows-versiosta tekstin "Toukokuusta lähtien Skype ei ole enää saatavilla. Jatka puheluitasi ja keskustelujasi Teamsissa".[11] Myöhemmin samana päivänä Microsoft vahvisti Skypen lopettavan toimintansa 5.5.2025. Microsoft kertoi myös neuvovansa, miten Skypen nykyiset käyttäjät voivat siirtää tietonsa Teamsiin, ja osa heistä voi jo nyt kirjautua palveluun tunnuksillaan. Nykyiset Skypen maksullisen palvelun tilaajat voivat jatkaa palvelun käyttöä, mutta uusien tilausten rekisteröinti ei enää onnistu.[12]

SkypeOut-toiminnolla voi soittaa tavallisiin puhelinnumeroihin, esimerkiksi ihmisille, joilla ei ollut Skype-ohjelmaa käytössä.

Skype tarjosi maksullista SkypeOut-palvelua, jonka avulla pystyi soittamaan normaaliin lanka- tai matkapuhelinverkkoon (ei kuitenkaan hätänumeroihin). Soittohinnat ulkomaille olivat halvat, sillä Skype käytti aina paikallispuheluhintaa (ppm).

SkypeOut ei osannut näyttää soittajan numerona SkypeIn-numeroa. Tämä oli yksi suurimmista rajoitteista palvelun yleistymiselle Suomessa, jossa matkapuhelimia käyttäneet ihmiset olivat tottuneet näkemään soittajan numeron. Vastaaja näki soittajan kännykkänumeron, olipa soittajan kännykkä päällä tai ei. Kun numeronnäyttöpalvelu otettiin käyttöön, oli kännykän oltava päällä numeron varmistamissoiton takia. Palvelu oli vapaaehtoinen ja maksuton. Soittoaikaa Skypeen voi tilata luottokortilla tai R-kioskilta saatavilla latauslipukkeilla (voucher). Keväällä 2007 R-kioskilta ostettavan voucherin saatavuus oli heikentynyt, sitä ei ollut toimitettu useisiin R-kioskeihin, vaikka aloituspakkauksia oli edelleen vapaasti saatavilla.

SkypeIn-toiminnon kautta käyttäjä sai puhelinnumeron, johon voitiin soittaa kuten tavalliseen puhelimeen. Puhelu yhdistyy Skype-ohjelmaan kännykän sijasta.

SkypeIn oli palvelu, jossa 50 euron vuosimaksulla (tai 15 € / 3 kk) sai käyttöönsä puhelinnumeron, johon soitettaessa puhelu yhdistyi puhelun vastaanottajan Skype-käyttäjälle.

Vuoden 2012 alussa Suomessa puhelinnumeroita oli saatavilla suuntanumeroilla 02 (Turku), 03 (Häme), 08 (Oulu) ja 09 (Helsinki). Puhelinnumero toimii kuten tavallinen lankapuhelinnumero, eli soittaja maksaa vain normaalin puheluhinnan riippumatta siitä, missä päin maailmaa puheluun vastataan.

Skype-ohjelmiston kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan julkiset virastot olivat antaneet ohjeen, joka kielsi Skypen käytön, koska sen toimintaperiaatteet ja salausjärjestelmä jättivät periaatteellisen tietoturva-aukon. Lisäksi Skype voi ajoittain kuormittaa verkkoyhteyksiä tavattomasti, sillä jokainen käyttäjä toimi tietyissä tilanteissa verkon solmukohtana välittäen muiden liikennettä eteenpäin vertaisverkossa.

Skypeä voitiin käyttää myös videopuheluihin. Kuva on vanhemmasta ohjelman versiosta.

Kanadalaisen tutkimuksen mukaan kiinalaisen Tom-Skypen puheluita valvottiin.[13] Ohjelma sisälsi myös ajankohtaisia avainsanoja, kuten maitojauhe (Kiinan maitojauheskandaali) sekä SARS, jotka mahdollisesti päivittyivät uusien ohjelmistopäivitysten mukana.[14]

4. marraskuuta 2014 Skype sai yhden pisteen seitsemästä Electronic Frontier Foundation -järjestön pikaviestinvertailussa, jossa keskityttiin yksityisyyteen ja tietoturvaan. Skype sai pisteen siitä, että se salasi käyttäjän ja palvelimen välisen viestinnän. Skype menetti pisteitä siitä, että yhteydenpitoa ei salattu avaimilla, joihin ylläpitäjillä ei ole pääsyä, käyttäjät eivät voineet varmistaa, ettei yhteydenpidossa ollut tapahtunut mies välissä -hyökkäystä, menneet viestit eivät olleet salattuja, jos vanhat salausavaimet saatiin varastettua, lähdekoodi ei ollut avoin itsenäiselle tarkastelulle, turvasuunnittelua ei ollut dokumentoitu riittävän hyvin eikä ulkopuolinen taho ollut tarkastanut lähdekoodia viimeisen 12 kuukauden aikana.[15]

  1. Install Skype on Linux snapcraft.io. Canonical Ltd.. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  2. Skype – Google Play -sovellukset play.google.com. Viitattu 16.5.2025.
  3. Skype App Storessa apps.apple.com. Viitattu 5.5.2025.
  4. Skype grows FY revenues 20%, reaches 663 mln users telecompaper.com. (englanniksi)
  5. Kotilainen, Samuli: Poliisi ei pysty salakuuntelemaan puheluja – Saksan poliisi ongelmissa Skypen takia Tietokone.fi. 23. marraskuuta 2007. Sanoma Magazines Finland. Arkistoitu 1.4.2008. Viitattu 2.7.2008.
  6. Berson, Tom: Skype security evaluation (PDF) 18. lokakuuta 2005. Anagram Laboratories. Arkistoitu 25.10.2005. Viitattu 2.7.2008. (englanniksi)
  7. Kailio, Antti: Käyttäjien pyynnöt kuuroille korville – Microsoft lakkauttaa suosikkiviestimensä lopullisesti iltalehti.fi. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 2.10.2018.
  8. Mäkilä, Ville: Microsoft sulkee Skypen Verkkouutiset. 28.2.2025. Viitattu 28.2.2025.
  9. Thomann, Andreas: Skype - A Baltic Success Story emagazine.credit-suisse.com. Credit Suisse Group. Arkistoitu 27.9.2007. (englanniksi)
  10. Microsoft ostaa Skypen YLE Uutiset, 10.5.2011
  11. Woods, Rich: Exclusive: Microsoft is finally shutting down Skype in May XDA. 28.02.2025. Arkistoitu Viitattu 28.02.2025. (englanniksi)
  12. Axon, Samuel: On May 5, Microsoft’s Skype will shut down for good Ars Technica. 28.02.2025. Arkistoitu Viitattu 28.02.2025. (englanniksi)
  13. Linnake, Tuomas: Tutkijat: Skype-viestejä vakoillaan Kiinassa digitoday.fi. 2.10.2008. Arkistoitu 20.11.2012.
  14. Breaching Trust: An analysis of surveillance and security practices on China’s TOM-Skype platform. infowar-monitor.net. 1.9.2009. Information Warfare Monitor. Arkistoitu 14.6.2013. (englanniksi)
  15. Secure Messaging Scorecard. Which apps and tools actually keep your messages safe? 4. marraskuuta 2014. Electronic Frontier Foundation. Arkistoitu 15.11.2016. Viitattu 30. tammikuuta 2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]