Robert F. Kennedy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Robert F. Kennedy
Robert F. Kennedy vuonna 1964.
Robert F. Kennedy vuonna 1964.
Yhdysvaltain senaattori
New Yorkista
Edeltäjä Kenneth Keating
Seuraaja Charles Goodell
Yhdysvaltain 64. oikeusministeri
Presidentti John F. Kennedy (1961–1963)
Lyndon B. Johnson (1963–1964)
Edeltäjä William P. Rogers
Seuraaja Nicholas Katzenbach
Henkilötiedot
Syntynyt20. marraskuuta 1925
Yhdysvallat Brookline, Massachusetts, Yhdysvallat
Kuollut6. kesäkuuta 1968 (42 vuotta)
Yhdysvallat Los Angeles, Kalifornia, Yhdysvallat
Ammatti poliitikko
lakimies
Puoliso Ethel Skakel (1950–1968)
Tiedot
Puolue Demokraatit
Uskonto roomalaiskatolisuus
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Robert Francis Kennedy (20. marraskuuta 1925 Brookline, Massachusetts6. kesäkuuta 1968 Los Angeles, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen poliitikko. Hän toimi Yhdysvaltain oikeusministerinä veljensä, presidentti John F. Kennedyn hallituksessa vuosina 1961–1964. Sen jälkeen hän toimi Yhdysvaltain senaattorina New Yorkista vuodesta 1965 kuolemaansa saakka 1968.

Kennedy pyrki demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaaksi vuoden 1968 vaaleihin. Hänet murhattiin 6. kesäkuuta 1968 kesken vaalikampanjansa.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Francis Kennedy syntyi 20. marraskuuta 1925 Brooklinessa Massachusettsissa Kennedyn sukuun Rose ja Joseph P. Kennedyn seitsemäntenä lapsena yhdeksästä.[1]

Kennedy valmistui Miltonin akatemiasta Massachusettsissa. Hän palveli Yhdysvaltain laivaston reservissä vuosina 1944–1946. Hän valmistui Harvardista vuonna 1948 ja Virginian yliopiston lakikoulusta vuonna 1951.[2]

Työura ennen politiikkaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennedy hyväksyttiin vuonna 1951 Massachusettsin lakimieskuntaan. Hän työskenteli aluksi asianajajana oikeusministeriön rikosjaostossa vuosina 1951–1952 ja sen jälkeen avustavana lakimiehenä ja myöhemmin johtavana lakimiehenä valtionhallinnossa kuten senaatissa ja erilaisissa komiteoissa.[2] Hän työskenteli senaattori Joseph McCarthyn johtamassa tutkimuskomiteassa mutta erosi kuuden kuukauden jälkeen ja myöhemmin tuomitsi McCarthyn kommunistietsinnät Yhdysvaltain armeijassa. Kennedy työskenteli myös ammattiliittojen korruptiota tutkineessa komiteassa ja paljasti Teamstersin Jimmy Hoffan ja David Beckin väärinkäytökset.[1]

Oikeusministerinä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oikeusministeri Kennedy puhumassa kansalaisoikeusliikkeen jäsenille kesäkuussa 1963.

Robert Kennedy toimi veljensä John F. Kennedyn senaatinvaalikampanjan päällikkönä vuonna 1952 ja presidentinvaalikampanjan päällikkönä vuonna 1960. Presidentiksi valittu John F. Kennedy nimitti Robert Kennedyn Yhdysvaltain oikeusministeriksi. Siinä virassa Kennedy toimi tammikuusta 1961 irtisanoutumiseensa asti syyskuussa 1964, jolloin hän aloitti oman vaalikampanjansa senaattiin.[2]

Oikeusministerinä Kennedy taisteli Yhdysvaltain järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan, ja hänen kaudellaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien tuomioiden määrä maassa nousi yhdeksänkertaiseksi. Kennedy ajoi myös afroamerikkalaisten kansalaisoikeuksia edistämällä heidän äänestämistään, koulunkäyntiään mustien ja valkoisten yhteisissä kouluissa sekä yleisten majapaikkojen käyttöään. Kennedy oli myös presidentin tärkein neuvonantaja ja luotettu mies. Kuuban ohjuskriisin aikana hän neuvotteli Neuvostoliiton kanssa neuvosto-ohjusten poistamisesta Kuubasta.[1] Robert Kennedy kirjoitti Kuuban kriisistä kirjan "Kolmetoista päivää", josta on myöhemmin tehty elokuva.

Senaattori Kennedy käymässä Brooklynissa, jonka köyhiä alueita hän pyrki kehittämään.

Kennedy valittiin Yhdysvaltain senaattiin New Yorkin osavaltiosta demokraattina marraskuussa 1964. Hänen aloitteestaan New Yorkissa pantiin alulle useita projekteja esimerkiksi köyhien lasten ja vammaisten opiskelijoiden tukemiseksi sekä Brooklynin köyhien alueiden elinolojen ja työmahdollisuuksien parantamiseksi. Kennedy kävi puhumassa ihmisoikeuksien puolesta Itä-Euroopassa, latinalaisessa Amerikassa ja Etelä-Afrikassa. Hän oli aluksi tukenut presidentti Lyndon B. Johnsonin sotapolitiikkaa Vietnamin sodassa mutta alkoi julkisesti kääntyä sitä vastaan vuonna 1966. Vuonna 1967 hän kehotti Johnsonia lopettamaan Pohjois-Vietnamin pommitukset.[1]

Presidentinvaalikampanja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Senaattori Kennedy vuonna 1968 pyrkimässä presidenttiehdokkaaksi

Kennedy ilmoitti maaliskuussa 1968 ryhtyvänsä tavoittelemaan demokraattien presidenttiehdokkuutta.[1] Hän epäröi pitkään, oliko viisasta asettua istuvaa presidenttiä vastaan. Vasta kun senaattori Eugene McCarthy oli Vietkongin Tet-hyökkäyksen jälkeen voittanut New Hampshiren esivaalit maaliskuussa 1968, Kennedy teki päätöksensä ja ilmoittautui kisaan. Pian tämän jälkeen Johnson ilmoitti, ettei pyrkisi toiselle varsinaiselle kaudelleen.

Kun kolmas tärkeä ehdokas, varapresidentti Hubert Humphrey ei osallistunut esivaaleihin, kaksi Vietnamin sotaa vastustavaa liberaalia ehdokasta Kennedy ja McCarthy kamppailivat tasaveroisesti keskenään: McCarthy vetosi enemmän valkoiseen keskiluokkaan, Kennedy mustiin, latinoihin ja muihin vähemmistöihin, mutta samalla myös "lakia ja järjestystä" kaipaavaan valkoiseen työväenluokkaan.

Vaalikampanjassaan Kennedy ilmoitti aikovansa rakentaa sillat amerikkalaisia erottavien kuilujen yli. Kennedy ehti voittaa Indianan, Nebraskan ja Kalifornian esivaalit.[1]

Kesken Kennedyn vaalikampanjan 5. kesäkuuta 1968 palestiinalainen kristitty Sirhan Sirhan ampui Kennedyä Ambassador Hotelissa Los Angelesissa. Sirhan sanoi tapahtumapaikalla tehneensä tekonsa maansa puolesta. Hän kertoi pidätyksen jälkeen päättäneensä kolme viikkoa aikaisemmin murhata aiemmin ihailemansa Kennedyn kuultuaan radiossa tämän lupaavan Israelille sotilaslentokoneita.[3]

Kennedy kuoli vammoihinsa ampumista seuranneena yönä 6. kesäkuuta. Hänen ruumiinsa lennätettiin New Yorkiin ja sielunmessun jälkeen kuljetettiin junalla haudattavaksi veljensä John F. Kennedyn viereen Arlingtonin sotilashautausmaalle Washingtoniin. Presidentti Johnson julisti hautajaisia seuranneen päivän kansalliseksi surupäiväksi.[4][5]

Murhasta tuomittu Sirhan Sirhan istuu yhä elinkautistaan Kaliforniassa. Sirhanin viimeisin armahdushakemus hylättiin tammikuussa 2022.[6]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kennedy meni naimisiin Ethel Skakelin kanssa vuonna 1950. Heille syntyi 11 lasta.[1] Heistä tunnettuja poliitikkoja ovat Kathleen Kennedy Townsend, Joseph Patrick Kennedy II ja Robert F. Kennedy Jr. sekä Josephin poika Joseph P. Kennedy III.

Poliittiset kannat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nuorena lakimiehenä 1950-luvulla Robert Kennedy oli ajatuksiltaan varsin konservatiivinen. Hän esimerkiksi työskenteli oikeistolaisen senaattori Joseph McCarthyn alaisena sekä ammattiliittojen korruption tutkimuskomiteassa. Oikeusministeriksi nimityksensä myötä hän kääntyi kuitenkin vasemmalle ja ryhtyi tukemaan kansalaisoikeusliikettä sekä vähemmistöjen ja köyhien asiaa. Hän kääntyi myös vastustamaan Vietnamin sotaa.[7] Viimeisenä vuonna ennen kuolemaansa hän ilmaisi kirjeissään halunsa lakkauttaa kuolemanrangaistus.[4]

Populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Taylor Swiftn kappaletta ”Starlight” (2012) on innoittanut Kennedyn ja hänen vaimonsa Ethel Skakelin suhde.

  • Kohti uutta maailmaa. (To seek a Newer World.) Suomentanut Tauno Kuosa. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1968.
  • 13 päivää kuilun partaalla: Kuuban kriisin päiväkirja. (Thirteen Days: A Memoir of the Cuban Missile Crisis.) Esipuhe Harold Macmillan. Suomentanut Väinö Tervaskari. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1969.
  1. a b c d e f g Robert F. Kennedy John F. Kennedy Presidential Library and Museum. Viitattu 19.1.2019.
  2. a b c KENNEDY, Robert Francis, (1925 - 1968) Biographical Directory of the United States Congress. Viitattu 19.1.2019.
  3. Nettanel Slyomovics: Why Sirhan Sirhan, a Jerusalem-born Palestinian, Shot Bobby Kennedy Haaretz. 24.5.2018. Viitattu 19.1.2019.
  4. a b Fast Facts about Robert F. Kennedy John F. Kennedy Presidential Library and Museum. Viitattu 19.1.2019.
  5. Robert F. Kennedy Encyclopedia Britannica. Viitattu 10.9.2014.
  6. STT: Robert Kennedyn salamurhasta tuomittu ei päässyt ehdonalaiseen vapauteen Ilta-Sanomat. 14.1.2022. Viitattu 12.8.2023.
  7. Ross Baker: Why Robert Kennedy Transformed From a Conservative Into a Liberal Champion of Civil Rights Smithsonian.com. Viitattu 19.1.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]